tiistai 30. huhtikuuta 2013

Maailman vaikein kuvattava...

...on viiden lasijoutsenen parvi, jonka löysin tänään kierrätyskeskuksesta.

Kirpparilöytöjä 6

Sunnuntaina jo bloggasinkin viime viikonlopun löydöistä, tässä muita huhtikuisia:

  • RaiSkin fuksianpunainen DryTech 5000 -ulkoilutakki
  • Keltaiset valoverhot 1 €/kpl
  • Pari fleecejuttua mukavaan iltapukeutumiseen
  • Superpitkät mustat villasäärystimet
  • H & M:n harmaa lyhythihainen huppariliivi
ja jotain muuta, mutta en nyt muista.


maanantai 29. huhtikuuta 2013

Ari Turunen, Markus Partanen: Ulkokultaisen käytöksen kirja

Kirja viikossa, osa 10

Ulkokultaisen käytöksen kirja eli eurooppalaisten tapojen tarina

Joskus selailin tätä kirjaa kirpparilla ja ajattelin, että se voisi olla mielenkiintoista luettavaa. Nyt sitten löysin sen kirjastosta, mutta eipä ollut kovin mielenkiintoinen. Kirjan otsikossa pitäisi olla korostettuna tuo "eurooppalaisten tapojen tarina", koska sitä kirja lähinnä oli: lyhyitä eikä kovin perusteellisia tarinoita erilaisten tapojen (pöytätavat, tervehtiminen) historiasta sekä siitä, mitkä aikanaan hyvät (?) tavat on nykyään kielletty (julkiset teloitukset, vaimon hakkaaminen). Ja siellä täällä aiheeseen sopivia lainauksia, joista tässä yksi:

Eräs varsinkin itselle kiusallinen ääni on vatsan murina. Sitä ei, kuten tunnettua, voi estää, päinvastoin se yltyy vain kun siitä hermostumme. Sekä oman että toisten vatsan murinaan on suhtauduttava kuin ei sitä olisi kuullutkaan. Viisainta on olla syömättä hernesoppaa tai lanttukuutioita ennen kutsuihin menoa - muistakin syistä.
(Osaatko käyttäytyä? Opas nuorille naisille, 1949)

Ja sarjassamme Kaikkea kummallista kirpparilla: Eilen Riihimäellä eräällä kirppiksellä oli myynnissä eri värisiä lasinsirpaleita pullossa. Ja ne olivat todella palasia särkyneistä pulloista tai vastaavista, eivät mitään valmiiksi paloiteltuja koristelasikiviä. Enpä huomannut katsoa pullon hintaa, mutta kyllä vaatii mielikuvitusta laittaa tuollaista myyntiin!

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Lehtijuttu

Pääsin Aamulehden Sunnuntai-liitteeseen; kai tämä nyt on se minun 15 minuuttiani julkisuudessa (sen toissasyksyisen parin sekunnin Ajankohtainen kakkonen -vilahduksen lisäksi.


keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Robert Louis Stevenson: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia

Kirja viikossa, osa 9

Lainasin tämän kirjan Jekyll ja Hyde -novellin vuoksi. Niitä muita kertomuksia en tällä kertaa ainakaan jaksanut lukea, sen verran vanhanaikaisen jäykkää ja koukeroista kieli oli. Kirjan alussa olevan muutaman sivun mittaisen kirjailijan elämäkerran sen sijaan luin.

Kyllä elokuva- ja musikaalikäsikirjoittajat ovat aika paljon mielikuvituksen lihaa kasanneet novelliluurangon päälle kirjoittaessaan käsikirjoituksia tarinan eri versioihin. Tässä alkuperäisessä tarinassa tapahtumia oli niukalti, Hyde murhasikin vain yhden henkilön (ainakin musikaalissa runsaasti enemmän), eikä hänellä tai Jekyllillä ollut minkäänlaista kihlattua tai muutakaan rakastettua. Sitäpaitsi jotenkin elokuvista ja musikaalista sai käsityksen, että Jekyll olisi ollut nuorehko, ehkä kolmekymppinen, mutta novellin mukaan jo viisikymppinen. Tosin hän Hydeksi muuntuessaan muuttui myös nuoremmaksi ja pienemmäksi.

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Pitäisikö liittyä?

En kuulu mihinkään yhdistykseen (paitsi ammattiliittoon), enkä yleensä ymmärrä miksi pitäisi. Pienikin jäsenmaksu on iso olemattoman pienistä tuloista. Mutta nyt muistin taas pienen lehtijutun jälkeen tämän: Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt ry. Tässäpä yhdistys, joka on ainakin oikealla ja järkevällä asialla; yhdistys, joka vastustaa työttömien hyväksikäyttöä ilmaisena kierrätettävänä työvoimana. Tällä hetkellähän minä en ole tuossa työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja työharjoittelun päättymättömässä kehässä, mutta varmaan taas joskus, ja sitten aion maksaa tämän yhdistyksen jäsenmaksun siitä huikeasta yhdeksän
euron lisärahasta, jonka (ehkä) silloin saan.

Niin, sitten kun...Siinähän se tuli. Asia, jota tänään taas kerran mietin. Että enhän minä elä "sitten kun" -elämää niin kuin moni muu: sitten kun on loma (työttömällä ei ole lomaa); sitten kun jään eläkkeelle (mikäänhän ei muuttuisi), sitten kun saan lottovoiton (en lottoa)... Minä elän "silloin kun" -elämää, jonka huomaan yleensä kaupoissa ja varsinkin isoissa ostoskeskuksissa: silloin kun olin töissä, olisin voinut käyttää tuollaista vaatetta, silloin kun olin koulussa olisin voinut ostaa nuo nappikorvikset... ja niin edelleen ja niin edelleen.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Mary S. Lovell: Mitfordin tytöt, sodassa ja rakkaudessa

Kirja viikossa, osa 8

Tämän kirjan päätin lukea joskus kymmenisen vuotta sitten, kun luin sen arvostelun Voguesta. Vasta nyt oli siihen aikaa ja tilaisuus.

Kirja kertoo englantilaisen aatelisperheen kuudesta siskoksesta, jotka ilmeisesti ovat aikanaan olleet kotimaansa ja ehkä keskisen Euroopan juorupalstojen julkkiksia, mutta Suomessa tuskin kovin tunnettuja. Esimerkiksi siskoksista vanhin, Nancy, kirjoitti 15 kirjaa (joita myytiin Englannissa ihan hyvin), mutta joista vain kaksi on suomennettu. Näistä toisen, Madame du Pompadourin elämäkerran, luin joskus toissavuonna, mutta pidin kirjaa melko pinnallisena ja tyttökirjamaisena.

Toiseksi vanhin sisar, Pamela, ei tehnyt mitään merkittävää; kolmas, Diana, oli naimisissa Englannin natsipuoleen johtajan kanssa ja ihaili Hitleriä vielä kaikkien kauheuksien paljastuttua (formulafaneille tiedoksi, että hän on Max Mosleyn äiti). Neljäs sisar Unity tunsi Hitlerin henkilökohtaisesti, mutta ei uskonut tämän hyökkäävän Englantiin. Kun niin kuitenkin kävi, Unity ampui itseään päähän ja eli viimeiset vuotensa aivovammaisena.

Jessica eli Decca oli kommunisti, asui Amerikassa ja kirjoitti kymmenkunta kirjaa, joista yhtään ei ole suomennettu. Siskoksista nuorimmasta, Deborahista, tuli avioliiton myötä Devonshiren herttuatar.

Kirja on hyvin kirjoitettu; sitä jaksaa lukea, vaikka henkilöt ovatkin aiemmin tuntemattomia. Välillä vähän ärsyttää kirjoittajan ilmiselvä oletus, että Mitfordin tytöt ovat olleet tunnettuja kaikkialla. Hän myös toistaa useita kertoja, kuinka hauskoja ja älykkäitä tytöt olivat, mutta tapahtumat ja lainaukset heidän kirjeistään todistavat pinnallisista, pitkävihaisista ja etuoikeutetusta asemastaan tietämättömistä naisista.

Tämä on (ainakin toistaiseksi) ainoa Mary S. Lovellin suomennettu kirja. Hän on kirjottanut elämäkerrat mm. Amelia Earhartista ja Richard Burtonista sekä Winston Churchillista. Ehkä nekin ovat samalla tavalla englantilaisittain sisäänpäinkääntyneitä ja kritiikittömiä negatiivisten asioiden suhteen.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Seeprakengät ja muutakin seepraa

Kirpparilöytöjä 5

Spiritin seeprakengät. Upeat. Ja lopultakin löysin sopivan kokoiset ja -hintaiset (4 euroa). Samaa kuosia myös taustalla näkyvä VeroModan paita / tunika (1,50) ja kahden euron mekko (ei kuvassa).

Lisäksi musta HUPULLINEN villakangastakki ja neonpinkki Niken juoksupaita. Viikonloppu oli siis kirpparilöytöjen osalta antoisa mutta edullinen.

Ja sarjassamme Kaikkea kummallista kirpparilla: Minulla oli viimeksi kirppiksellä myynnissä Piirustikku (semmoinen 70-luvun joululahjahitti) 1,50 eurolla 10 päivää. Ei mennyt kaupaksi ennen kuin alensin hinnan yhteen euroon. Sunnuntaina kirppiksellä samanlainen oli hinnaltaan 15,90!


sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Lopultakin se loppui...

...siis kirpputoripöydän vuokraus tällä kertaa.

Edellisellä kerralla, siis viime vuonna joulukuun alussa, kaikki tuntui olevan niin helppoa: juuri sopiva määrä tavaraa, nopea esillelaitto, tavaraa meni kaupaksi silminnähtävästi joka päivä, ja pöytää tyhjentäessä tavaraa oli todella vähän, kaikki mahtui kevyesti yhteen ostoskärryyn. Ja rahaa tuli ainakin viisikymppiä odottettua enemmän.


Mutta nyt meni niin tahmeasti alusta loppuun: ensin tuntui, ettei tavaraa ole tarpeeksi, sitten sitä olikin yhtäkkiä liikaa, pöytä oli aivan liian täynnä, oli päiviä jolloin näytti ettei tavaraakaan ole mennyt kaupaksi, ja tänään pöydän tyhjentäminen oli tolkuttoman raskasta. Tavaraa oli niin paljon, etten tiennyt mihin niitä pakkaisin, ja kirpputorilla oli asiakkaitakin vielä tosi paljon ja sitten ne heiluivat siinä pöydän edessä vaikeuttaen pakkaamista. Luulivatkohan ne, että tavaroissa olisi joku viime hetken alennus? No, ei ollut.

Jouduin viemään tavaroita autolle kolme kertaa, ja lopussa tuli vielä kiire. Kello oli 15.55 kun käynnistin auton, ja sulkemisaikahan on klo 16. Ehdin sentään. Nyt sitten odottelua huomiseen, että saa tilityksen ja näkee, kuinka paljon tavaraa oikeasti on mennyt kaupaksi, ja kuinka paljon on jäänyt omille teilleen. Tämän hetken tappio: yksi hajonnut kännykkäteline ja kadoksiin jäänyt laavalampun laava (kts. 26.3.13).

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Margaret Atwood: Herran tarhurit

Kirja viikossa, osa 7

Tämä piti lukea, koska olen lukenut niin monta Atwoodin kirjaa: Orjattaresi, Ryövärimorsian, Sokea surmaaja, Oryx ja Crake, Penelopeia... ja pitänyt niistä ainakin jonkin verran kaikista (Orjattaresi on paras).

Herran tarhurit sijoittuu dystopiaan, epämääräiseen mutta suhteellisen läheiseen lähes täydellistä maailmanloppua (tai ainakin ihmiskunnan tuhoutumista) edeltävään ja seuraavaan tulevaisuuteen. Kirjan nyt-hetki on ekoaktiivisen Herran tarhurit -uskonlahkon ajanlaskun vuosi 25, jolloin laboratoriossa luotu virus leviää ja tappaa, sulattaa veriseksi mössöksi (ei sentään zombeiksi) lähes kaikki ihmiset. Vain muutama eri syistä eristyksissä elänyt jää henkiin, ja kahden heistä, Tobyn ja Renin, tarinoina kerrotaan takautuvasti viidentoista edellisen vuoden tapahtumia.

Kirja on sekä eräänlainen "prequel" että "sequel" kirjalle Oryx ja Crake, joka sijoittuu samaan aikaan ja jossa on pari samaa henkilöhahmoa. Valitettavasti luin tuon kirjan niin kauan sitten, että en enää tarkasti muista sen tapahtumia. Pitänee lukea joskus uudestaan. Samat gemakot, NaposTiput ja pesunäädät sekä Sukupuutio-peli molemmissa ainakin esiintyvät.

Suomentaja Kristiina Drewsillä on varmaan ollut hauskaa mutta aikaavievääkin keksiä suomenkielisiä vastineita täysin uusille sanoille kuten Extinctathon (Sukupuutio), rakunk (pesunäätä, sanoista raccoon ja skunk), Painball (Verikuula) sekä lampaan ja leijonan risteytys lemmas.

Kirjalla muuten on omat nettisivut osoitteessa http://www.yearoftheflood.com/ ja Atwood on luvannut trilogian kolmannen osan tämän vuoden syyskuuksi, Suomessa varmaan myöhemmin.