tiistai 30. heinäkuuta 2013

Vadelma-suklaamuffinit

Tein näitä tasan viisi viikkoa sitten, mutta jostain syystä jäi silloin ohje kirjoittamatta (ja valmiit mufffinit kuvaamatta):

200 g margariinia
2½ dl sokeria
3 munaa
½ dl maitoa
3,75 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
200 g (4 dl) pakastettuja vadelmia tai mustikoita

Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää munat ja sitten muut aineet. Lopuksi marjat (ei saa enää vatkata, muuten marjat hajoavat!). Nostele muffinsivuokiiin ja paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.

Ja sitten Kaikkea kummallista kirpparilla -sarjaan pari tapausta ulkotoreilta:
Netistä poimittu kuva Ooglieista. Kirpparilla
 kadonnut oli Cowboy, minulla on vielä jäljellä
tuommoinen alarivin keskimmäinen.
  • Olin vasta purkamassa tavaroita kesän ensimmäisellä kerralla Järvenpäässä. Joku nainen huomasi laatikossa peltisen vanhan kahvipurkin ja kysyi hintaa. Kahta euroa olin siitä ajatellut ja sanoin niin. Nainen vilkaisi purkkiin nopeasti sisällekin ja maksoi sitten sen kaksi euroa. Vasta paljon myöhemmin huomasin, että olin Kierrätyskeskuksen kirpparipöytää tyhjentäessä pakannut siihen purkkiin pussillisen (8 kpl) verhonipsuja (semmoisia joilla rypytetään verhokappa) ja yhden Ooglies*-avaimenperän. No, oma moka eikä varmaan kovin suuri tappio. Sitä avaimenperää olin yrittänyt jo kolme kertaa myydä menestyksettä, ja tuskin niistä verhonipsuista paljon olisi saanut.
  • Reilu kaksi viikkoa sitten Järvenpäässä minulla oli myynnissä pieni pöytäkello. Joku nainen halusi tietää, käykö se. Käy aivan varmasti, mutta patteri puuttuu. No, nainen osti sen. Ja tuli jonkin ajan kuluttua vihaisena vaatimaan rahansa takaisin. Kello ei kuulemma hälytä. Ei ollut mitään puhetta semmoisesta, en edes tiennyt että sen pitäisi olla herätyskello. Sanoin, että kirpputoreilla ja torimyynnissä ei yleensäkään ole vaihto- tai palautusoikeutta, enkä antanut kolmea euroa takaisin. Nainen jätti kellon siihen ja lähti kiukkuisena pois. Olin ehkä epäkohtelia, mutta oikeassa. Ja sitäpaitsi kellon hälytys toimii: hinnoittelin ja pakkasin sen perjantaina laatikkoon Villan kirpparipöytää odottelemaan, ja siellähän se hälytti sitten joka päivä...Oli mennyt vahingossa herätys päälle!
*Ooglies on 90-luvun lelusarja, kahdessa koossa valmistettuja hahmoja, jotka hännästä vetämällä ääntelevät ja ehkä tekevät jotain muutakin. Eivät olleet kovin suuri menestys aikanaan, ja nyt ovat kadonneet tuntemattomaan.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Kesän viimeinen...

...kerta Järvenpään torilla tavaraa myymässä. Neljän kerran tuottokeskiarvo oli 32,475 € eli jonkin verran plussan puolelle, kun huomioi bensakulut eli noin kympin / kerta. Muilla kerroilla en itse ostanut mitään, mutta nyt mukaan tarttui toinen pinkki Snille-työtuoli ja musta vetoketjukoristeinen huppupaita.

Nyt on varattu taas pöytä Villan kirppikseltä reilun kolmen viikon kuluttua aloitettavaksi, nyt on aikaa hinnoitella myös kaikki tänään mukana olleet tavarat ja iso kasa muuta.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Jälleen pieni lehtikatsaus

Luin vähän myöhässä Aamulehteä eli tänään viime keskiviikon (17.7.2013) lehteä. Sivulla 7 oli iso otsikko "Nyt on leikattava tukia, joiden vuoksi ihmiset eivät ota töitä".

Nyt kaikki kunnolliset työssäkäyvät yhteiskunnan tukipilarit tietysti huutavat "Jippii, nyt työmarkkinatuki heti pois kaikilta työttömiltä. Sitähän minä olen aina sanonut!" Ja sitten kerrotaan töissä ja muuallakin, että se ja se (MIT:in taloustieteen professori Bengt Holmström) oli samaa mieltä ja se varmasti tietää.

Kukaan ei tietenkään jaksa lukea juttua pitemmälle. Siellä on mm. lause: "Holmström korostaa, että työttömyysturvaa voidaan leikata, jos vastineeksi voidaan tarjota porkkanaa, työtä." Niinpä niin, sitä työtä todella pitäisi olla tarjolla, ennenkuin aletaan rangaista työttömiä työttömyydestään. Mutta eipä ole. Aina sama juttu, halutaan puuttua vain syihin, mutta ei seurauksiin.

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Asuntomessuilua

Nyt on sitten käyty ensimmäistä kertaa asuntomessuilla. Kokeiltu myös messubussia, -junaa ja -rakennusnosturia. Aika ennalta arvattavasti asunnot olivat kalliita ja kalliisti sisustettuja, muut niin kai uudet omakotitalot ovat. Muutamia asioita jäi erityisesti mieleen:

  • Ilmeisesti amerikkalaissarjoista on opittu tapa, että lastenhuoneiden yhteydessä yläkerrassa pitää olla oma kylpyhuone (ainakin WC) ja vanhemmilla oma suihkuineen, vaikka saunaosasto olisi aivan lähellä.
  • Lähes kaikissa pesuhuoneissa oli kaksi suihkua.
  • Tuskin yhdessäkään vessassa oli peilikaappia tai -hyllyä, jossain sentään laatikoita. Oli vessoja, joissa ei ollut minkäänlaista laskutilaa.
  • Kristallikruunuja oli joka paikassa, vessoissakin, ja lastenhuoneissa pinkkeinä.
  • Kaikissa kaksikerroksisissa taloissa oli portaiden alusta jätetty hyödyntämättä, tyhjäksi tilaksi keräämään pölyä ja ajan myötä kaikkea irtotavaraa, joka on sinne helppo heittää. Miksei niihin ole tehty jotain tyylikkäitä säilytysratkaisuja, kaappeja tai laatikoita?
  • Pölynkerääjiä oli muitakin: kattoon asti ulottumattomia kaapistoja, omituisia tyhjiä nurkkauksia siellä täällä...
  • Makuuhuoneet olivat enimmäkseen turhan pieniä, kun taas samassa talossa saattoi olla selviä turhia neliöitä ruokailutiloissa ja kodinhoitohuoneissa (joka muuten oli joka ikisessä talossa).
  • Monessa talossa kaikki eteisen naulakot oli piilotettu liukuovien taakse. Siistin näköistä ehkä, mutta epäkäytännöllistä. Esimerkiksi vieraiden ei ole kiva tunkea takkejaan kaappeihin.
  • Joissakin taloissa varmaan 10 % rakennuskuluista oli käytetty terassiin, jolle Suomen kesässä on ehkä 10 käyttöpäivää.
Mitä muuta? Upeita lamppuja, mattoja ja seinämaalauksia, canvastauluja ja seinätarroja...Sisustustavara jäi eniten mieleen, mitään talonrakennusta kun ei voi koskaan suunnitella. Ja jos voisi, niin mitä en KOSKAAN tekisi:

Monissa taloissa oli erikseen pääsisäänkäynti ja arkieteinen, toisin sanoen takaovi, jota sitten kuitenkin tullaan käyttämään pääasiallisena sisäänkäyntinä. En ole koskaan ymmärtänyt moista. Minun talossani olisi vain yksi pääsisäänkäynti, jota myös käytettäisiin. Eteisestä sitten suora yhteys kodinhoitohuoneeseen, jossa voisi kuivata märät vaatteet ja pestä saappaat. Ja sitten lisäksi takaovi, joka johtaisi vain terassille (jota kautta tietty pääsisi ulos talosta, mutta se ei todellakaan olisi mikään arkieteinen).
Yllä Jukka Rintalan canvastaulu Catwalk, tilattavissa art4u.fi-nettikaupasta. Kuvakaan ei ole itse ottamani.


lauantai 20. heinäkuuta 2013

Pinkki tuoli ja muuta pientä

Kirpparilöytöjä 10

Joskus viime kesänä eräällä kirpparilla oli myynnissä Ikean pinkki Snille-työtuoli, jollaista olin joskus ihaillut Ikeassakin (24,95) ja melkein ostanut. Tuolloin hinta oli 8 euroa, enkä heti ostanut sitä, ja kun parin päivän jälkeen olin päättänyt tuhlata ne rahat tuoliin, niin tietty se oli jo myyty. Perjantaina löysin samanlaisen tuolin Kierrätyskeskuksesta kolmella eurolla, ja pakkohan se oli ostaa, vaikka en yhtään tiedä, mihin sitä tarvitsen.

Alkuviikosta tuli käytyä pyörällä Riihimäellä parilla kirpparilla, mutta ilmeisesti kesän ja lomien vuoksi on niin hiljaista, ettei juuri mitään löytynyt, vain vanhoja vähän pidemmät kävelysauvat lumikenkäilyyn, musta niitein koristeltu trikootunika ja pinkki huppari.

P.S. Tuli ihan viime vuoden työharjoittelut mieleen katsellessa eilistä jaksoa sarjasta Pomo piilossa; USAn isoimmain kaihdinfirman toimitusjohtaja oli "harjoittelijana" asentamassa kaihtimia, ja erään työntekijän mielestä hän oli täysin alalle sopimaton ja sanoipa suoraan, että hidasälyinen.

Siltähän sitä itsestä tuntui melkein kaikissa harjoittelupaikoissa, että muiden mielestä oli vähäjärkinen ja hidasälyinen, kun ei osannut juuri sitä työtä, vaikka olisi osannut paljon kaikkea muuta.

torstai 18. heinäkuuta 2013

Mustikkamuffineita

Eilen taas poimin litran mustikoita hyttysparvien keskeltä. Tuloksena oli noin 50 hyttysenpuremaa ja tänään sitten tusina mustikkamuffineita, ohje jälleen kotikokki.netistä:

3½ dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa
1 dl sulaa margariinia
2 munaa
3 dl mustikoita

Kaikki aineet vain sekaisin (ohjeessa ne ovat vähän oudossa järjestyksessä, mutta lopputuloksen kannalta aivan sama), taikina muffinsivuokiin ja paistetaan 200 asteessa noin 15 - 20 minuuttia.

P.S. Työttömyysrintamalla tapahtunutta: Pääsin tällä viikolla työhaastatteluun saakka, Autokoulu Kulmiksen toimistosihteerin paikkaan. Mutta tietenkään en sitten siihen työhön.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Aina vain huonommin menee...

...siis kirpparilla.

Olin taas viime lauantaina Järvenpään torilla, ja tulos oli kaikkien aikojen huonoin, jopa huonompi kuin Kierrätyskeskuksen kirpparilla keväällä (ja kun laskee bensakulut, niin oikein toooodella paljon huonompi). Vain 69 % viime kerran tuotosta, joka oli huono sekin.


torstai 11. heinäkuuta 2013

Neulatyyny

Sainpas aikaiseksi!

Joskus alkuvuodesta löysin Pinterestistä kuvan teekuppiin tehdystä neulatyynystä. Nyt sain sen tehdyksi. Käytin Smiley-mukia, joka on todella epäkäytännöllinen mukina, eli siitä on hankala juoda; ja sisään tungin neliskulmaisen tyynynmallisen neulatyynynä ennenkin käyttämäni pienen koristetyynyn, ja sitten päälle vähän seeprakuvioista kangasta.

Oli kyllä korkea aika vähän puristella sitä vanhaa neulatyynyä: sisältä piilosta löytyi 5 tai 6 pientä silmäneulaa, jotka siis olivat uponneet sinne kokonaan!

Kuvassa ylhäällä se Pinterestistä löydetty kuva, ja alla toteutus.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Mustikkapiirakka

Eilen tuli käytyä mustikkametsällä, muutaman vuoden tauon jälkeen. Mustikkaa olisi ollut vaikka kuinka, mutta kun se kasvaa vain yksi marja yhdessä oksassa, niin aika laajan alueen sai käydä läpi, että sai litran jogurttiämpärin täyteen. Jalat ja selkä väsyvät, ja muutenkin kyllästyy. Ensi viikolla uudestaan?

Tänään tein sitten piirakan. Ihan vain satunnaisotannalla ohje Googlesta, ja tässä tulos:

2 munaa
1½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1½ tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja
1 dl juoksevaa margariinia
1 dl maitoa tai kermaa

Päälle tietysti mustikoita, voi painella taikinaan.

Sekoita ensin munat ja sokeri (ei tarvitse vatkata) ja lisää sitten muut aineet. Paista 200 asteessa 25 - 30 minuuttia. Lopuksi päälle tomusokeria.

Nautitaan vaniljakastikkeen kanssa!

P.S. Jos jollekin sattuisi tulemaan mieleen kysymys, että mitenkäs työttömyysrintamalla, niin seuraavaa: Olen hakenut kaikkia mol.fi:n sivuilta löytämiäni edes etäisesti sopivia paikkoja, mutta yhdestäkään ei ole tullut minkäänlaista palautetta. Noin äkkiä en osaa sanoa, kuinka montaa paikkaa, mutta useita. En enää laske niitä, ihan turhaa; olisi pitänyt ihan aikojen alusta laskea kaikki hakemani (eli myös saamatta jääneet) työpaikat, niin laskemisessa olisi jotain järkeä.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Rahkakakku

Tämän tekemiselle ei ollut muuta syytä kuin se, että viikonlopun kakunteosta jäi puoli purkillista rahkaa. Siispä Googleen hakusanaksi rahkakakku ja tämä löytyi kotikokki.netistä:

250 g rahkaa
2 dl sokeria
2 dl siirappia
1 dl voisulaa
5 - 6 dl vehnäjauhoja
½ tl soodaa
½ tl kanelia
½ tl neilikkaa

Kaikki aineet sekoitetaan ja kakku paistetaan
175 asteessa noin 45 - 50 minuuttia.

Oli hyvää, suunnilleen samanlaista kuin vanha kunnon piimäkakku.

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Edes vähän sinnepäin...

Karkkikakku

Joskus alkuvuodesta löysin Pinterestistä kuvan melko yksinkertaisen näköisestä karkkikakusta (kuva vasemmalla). Nyt sitten ajattelin tehdä semmoisen (kuva oikealla). En tietenkään katsonut kuvaa ennen aloittamista, jotenkin vain muistin että peruskakkupohja, väliin jotain valkoista ja siihen paaaaljon karkkeja.

No, jos olisin katsonut kuvaa, olisin huomannut, että olisi pitänyt olla suklaakakkupohja, ja karkkeja oli vain kaksi riviä.

Kakkupohjasta tuli epätasainen, kun jostain syystä tein sen irtopohjavuoassa. Olisi ollut parempi käyttää tavallista vuokaa, jolloin kakun olisi voinut kääntää ja näin se olisi ollut tasaisempi päältä. Ja täytteeksi olisi pitänyt keksiä jotain kermavaahto-maitorahkaseosta jämäkämpää, ja tehdä sitä kaksinkertainen määrä. Kuvan täyte näyttää tosi valkoiselta, se voisi ehkä olla voikreemiä eli jotain unelmatortun täytteen kaltaista? Eli tarkemmin ajateltuna sehän olisi silloin unelmatorttukakku: sama pohja ja täyte, vain karkit lisukkeena!

Pohjan* ja kermavaahdon väliin laitoin myös ohuelti vadelmahilloa ja kakun kostutin omenamehulla. Karkit ovat ihan aitoja M&M's-suklaarakeita.

*4 munaa ja 2 dl sokeria vaahdotetaan ja lisätään 1½ dl vehnäjauhoja, ½ perunajauhoja ja 1 tl leivinjauhetta. Paistetaan 175 asteessa noin 40 minuuttia.