lauantai 31. elokuuta 2013

Hyviä löytöjä kalkkiviivoilla

Eli ihan kuukauden viimeisenä päivänä.


Kirpparilöytöjä 13

Tänään löytyi CatManDoo AquaTech-laskettelutakki, joka tietysti on sopiva myös pyöräilyyn ja ihan kaikkeen käyttöön.

Lisäksi tässä kuussa:
  • Vaaleanpunainen Reebokin huppari (50 senttiä)
  • Neonpinkki juoksutoppi
  • Upea kaulakoru, josta kuva ei tekisi oikeutta
  • Pari hauskaa jääkaappimagneettia (kuva toisesta edellisessä blogipäivityksessä)
  • Punainen vetoketjullinen (!?) neuletuubihuivi
  • Mustat mokkavarsikengät eurolla
  • Pinkki H & M:n nailonlaukku
  • Valkoinen höyhenhiuskoriste
  • Whovillen* talo (joulukoriste)
Whoville-talo, kuva jota on eniten pinnattu Pinterestissä
(minun kuvistani)
PS. Pieni uutiskatsaus, tällä kertaa EI aiheesta työttömyys, vaan ostoskäyttäytyminen:

"Korkeilla koroilla tasapainoilevat naiset tekevät nyt tuoreen tutkimuksen mukaan ostosreissuillaan tasapainoisempia ratkaisuja, eivätkä sorru yhtä helposti heräteostoksiin.

Markkinoinnin professori Jeffrey Larson sanoo, että tuhlaavaisten ihmisten tulisi pukeutua korkokenkiin, koska hänen työpaikkansa Brighamin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan matalapohjaiset kengät vaikuttavat ostopäätöksiin merkittävästi.

Jos shoppailija on pukeutunut korkokenkiin, tasapainoilee hän myös alitajunnassaan esimerkiksi raha-asioilla, Journal of Marketing Research -julkaisun artikkeli selventää.

Miehillä sama efekti saadaan, jos he ennen ostosreissua tasapainoilevat kotona yhdellä jalalla tai esimerkiksi harjoittavat joogaa. Myös kotona tapahtuvat verkko-ostokset kannattaa suorittaa vasta tasapainoharjoitusten jälkeen, jotta Visa-lasku ei kasvaisi liian suureksi." (Stara.fi)

Linkki alkuperäiseen englanninkieliseen artikkeliin: http://news.byu.edu/archive13-aug-highheels.aspx

*Whoville = kylä, joka esiintyy Dr. Seussin lastenkirjoissa Horton (Horton Hears a Who!) ja Grinch (How the Grinch Stole Christmas!)



torstai 29. elokuuta 2013

Voiko työkyvytön kuitenkin olla työttömyyskykyinen?

Ylen aamu-uutisissa kerrottiin, että kunnat eivät tiedota työttömille terveystarkastuksista, joita lain mukaan pitäisi järjestää. Pelkäävät kuulemma palvelun ruuhkautumista. No, ei oikeasti, vaan pelkäävät, että työttömällä voi olla sairaus, joka vaatii tutkimuksia, erikoishoitoa, jatkohoitoa ja Kelan korvaamia lääkkeitä...paljon halvemmaksi tulee jättää työtön vain sairastamaan ja kuolemaan mahdollisimman nopeasti.

Yritin etsiä uutista Ylen nettisivuilta, mutta illalla ei enää löytynyt mitään. Googlettamalla "työttömien terveystarkastus" sen sijaan löytyi MTV3:n sivuilta asiaa käsittelevä uutinen. Eihän siinä mitään, että mediayhtiö on eri, mutta kun se uutinen (Kunnant laiminlyövät työttömien terveystarkastuksia) oli päivätty 29.11.2011! Ei todellakaan mitään uutta auringon alla.

Luin sitten enemmänkin aiheesta. Sosiaali- ja terveysministeriön sivulla on juttu viime joulukuulta, jonka mukaan terveystarkastuksessa tulisi arvioida työttömän työkykyä, ja "työkykyä arvioidaan lisäksi aina suhteessa siihen työhön, mitä kukin tekee". Jos siis työtön on työtön, eikä tee mitään (ei tietenkään edes saa tehdä mitään), niin työkykyä arvioidaan suhteessa mihin? Työttömyyteen? Sairaanpikin ihminen jaksaa olla työttömänä, joten hänen kai voidaan arvioida olevan työttömyyskykyinen, eikä ainakaan työkyvytön. Näin ollen esimerkiksi kaikki mahdollisuudet työkyvyttömyyseläkkeeseen voidaan eliminoida jo kättelyssä.

Joku tässä säästää, mutta kuka? Pitkään työttömänä olleen eläke kun tuskin olisi kovin paljon työmarkkinatukea suurempi, ja byrokratiakuluja jopa säästyisi. Mutta eihän työtöntä voi armahtaa!?

PS. Kirpparilla menee huonosti, jos jotain kiinnostaa. Kaikki tavarat, joiden jo iloitsi menneen kaupaksi, palailevat pikkuhiljaa takaisin pöytään. Jos ihan hirveästi ei ole varastettu, niin ihan miinukselle ei taida sentään mennä.

2. PS. Viikko sitten löytämäni Diddl kesti pesun 30-asteisessa hienopesuohjelmassa. Vähän harjausta vain jälkihoidoksi.

lauantai 24. elokuuta 2013

Söpöin ilmaislöytö ikinä

Tietyillä kirppareilla on ulko-oven vieressä sellaisia "Ota ilmaiseksi" -koreja, joissa on tavaraa joka ei ole mennyt kaupaksi. Sellainen muuten pitäisi ehdottomasti olla joka ikisellä kirpparilla. Tietenkin se voi paisua romukasaksi, josta on vain harmia henkilökunnalle, mutta silti. Näistä koreista olen joskus löytänyt jotain järkevääkin, ihan omaan käyttöön muutaman vaatteen ja laukkuja varastokäyttöön, ja jälleenmyyntiin pikkutavaraa. Varsinkin kaikki pikkukipot ja tuikkulyhdyt menevät aina kaupaksi.

Viime torstaina löysin kyllä Kirjokaaren korista söpöimmän ikinä tekemäni löydön: Diddl-pehmolelun, noin 20 cm korkean. Vähän likainen se on, mutta aion kokeilla pesukoneen hienopesuohjelmaa.

Kaikkea kummallista kirpparilla:

Tänään oli Vanhalla Villatehtaalla joku tapahtumapäivä, ja myös kirpputori. Itse löysin vain pienen kullanvärisen laukun, mutta mies osti erään tulevan teemasynttärin tarpeistoksi Bratz-filmikameran. Ihan oikea kamera, mukana jopa paristot ja SD-kortti. Hupaisaa kyllä, muistikorttia ei kukaan ollut huomannut tyhjentää ennen myyntiinlaittoa, ja niinpä siellä oli jotain lasten Bratz- ja Barbie -kuvia, ihan selvästi yritetty jotain kuvarkertomusta tehdä. Mahtoiko alkuperäinen omistaja koskaan siirtää niitä omalle koneelleeen, vai katosivatko iäksi? Siis muistutukseksi: jos aiot myydä kameran, TYHJENNÄ MUISTIKORTTI!

Ja toinen lapsiin liittyvä kirppisasia: Jos laitat myyntiin kolmipyörän tai muun lasten pyörän, SIDO RENKAAT KIINNI, niin ettei sillä voi ajella pitkin kirppiksen käytäviä! Toivoo nimimerkki "Mustelmia nilkoissa".

Tähän sarjaan voisin myös laittaa oman temppuni, joka johtuu sekä laiskuudesta että huonosta käsialasta: Ostin torstaina upean mustan hupullisen duffelityyppisen villakangastakin, joka oli melko halpa, koska siinä oli vetoketju rikki. Tämä ei juurikaan haittaa takin käyttämistä, ehkä pari nepparia siihen voisi ommella.

No, tänään otin siitä hintalapun pois, ja huomasin, että siihen oli tosi selkeästi kirjoitettu "Huom! Vetoketju rikki!". Olin juuri hakenut varastosta myyntiä varten toppaliivin, jossa on sama vika; siis hintalappupahvi kiertoon, siihen vain uusi tarra uusine hintoineen!

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Miksi ostaa kun voi varastaa?

Miksi turhaan maksaa kellosta, kun sen voi riipiä laatikosta, laittaa ranteeseen ja marssia kassan läpi
maksamatta? Onhan se kivaa naureskella, kuinka sai kellon ilmaiseksi ja jollekin tyhmälle jäi vain tyhjä rasia. Toivoa sopisi, että hyypiö tuntisi edes pienen piston jossain omantuntonsa rippeissä käyttäessään varastettua kelloa, mutta turha toivo; eikä varmaan ole sen tyypin ensimmäinen eikä viimeinen rikos.

Niin, siis tänään löysin vain tyhjän rasian, jossa oli vielä eilen rannekello. Omaa syytänihän tuo varkaus oli; olisin voinut teipata laatikon tiukemmin tai laittaa hintalapun kiinni kelloon enkä laatikkoon. Ainahan jotain on varastettu, jääkaappimagneetti tai korvikset tai jotain, ja jopa yksi rannekello (tilaajalahjana jostain tullut) yli kymmenen vuotta sitten Vammalassa, mutta ei näin selviä jälkiä jätetty.

Kohotti mielialaa niin kivasti, etten jaksanut juurikaan tutkia, mitä oli mennyt kaupaksi. Ja mitäs jos jotain muutakin pöydästä poistunutta on varastettu eikä ostettu?

Ja sitten varsinaiseen blogin aiheeseen eli työttömyyteen:

Koska olen kohta saanut työmarkkinatukea 180 (arki)päivää, Kela vaatii tekemään tarveharkintaselvityksen. Työmarkkinatukeen kun vaikuttaa pääomatulot (esim. vuokra-, metsä-, korko- yms. tulot) mutta ei enää tämän vuoden alusta alkaen puolison tulot. Mutta, mutta... tarveharkintalomakkeen voi täyttää netissä, mutta sielläpä on ensimmäisenä kysymys puolison tuloista, eikä lomaketta pääse täyttämään ellei siihen vastaa...miksi Kela pitää netissä yli puoli vuotta sitten vanhentunutta lomaketta?

No, paperiversiossa tuota yhtä kysymystä ei ole. Kummastuttaa kyllä, että korkotodistus pitää toimittaa yli 2000 €:n talletuksista. Laskeskelin huvikseni, että esim. Nordean KorkoExtra -tilin korko on 0,15 %; 2000 €:sta se on siis vuodessa 30 euroa miinus koron lähdevero 30 % eli 9 euroa. Eli käteen jää korkoa 21 €/vuosi eli 1,75 €/kuukausi. Huikea lisätulo kyllä työttömälle, ja aivan varmaan sen selvittäminen on kaiken byrokratian arvoista.

Vielä pieni uutiskatsaus:

"Työtön keitti ilmaiseksi kahvia kierrätyskeskuksessa - Pirkanmaan TE-toimisto katkaisi tuen"

Eli Parkanossa avattiin tammikuussa kierrätyskeskus, paikallislehti teki tilaisuudesta jutun, joka luettiin TE-toimistossa, ja lehtikuvassa kahvia keittäneeltä naiselta katkaistiin työmarkkinatuki. Sillä lailla. TE-toimiston mukaan "sellaisella työntekijällä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, joka työskentelee palkatta yrityksessä tai tehtävissä, jotka yleisesti tehdään yritystoimintana tai työsuhteessa".

Eli ei saa tehdä vapaaehtoistyötä. Toinen perustelu työmarkkinatuen katkaisulle oli, että nainen on nähty usein kierrätyskeskuksessa. Siis työtön ja köyhä ei saisi käydä kierrätyskeskuksessa etsimässä halpoja vaatteita ja huonekaluja? Saako käydä joka päivä Ikeassa tai Kruunukalusteessa, entä Stockmannilla tai Citymarketissa? Tässä joutuu kohta myös pelkäämään sitä, milloin kirpputorilla käyminen tulkitaan työksi, tai satunnainen myynti siellä.

Sitä jäin ihmettelemään, että naisen työnhaku on uudistettu helmikuussa joulukuuhun saakka, eli 11 kuukautta. Pitäisikö muuttaa Parkanoon, jos siellä on tuollaista; minuahan alettiin ajaa työpajalle jo kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen?

tiistai 20. elokuuta 2013

Lauma vesikauhuisia pesukarhuja...

...oli ilmeisesti vieraillut kirpparipöydälläni eilisen jälkeen. Ainakin jälki oli sen näköistä, eli kamala sekasotku. Ties kuinka monta vaatetta oli riivitty henkareilta ja heitetty myttyyn pölyiselle lattialle, kengät olivat sikin sokin ja pikkutavarat ties missä. Funkeys*-hahmot oli tietty irrotettu toisistaan, ja toista sai pitkään etsiä vaatekasasta. Toin ne pois ja pakkaan muovipussiin ennen kuin toinen todella päätyy jonkun taskuun.

Funkey-hahmoja. Tuollainen iso ja
yksi pieni oli myytävänä.
Kyllä kirpputorillakin voisi asiakkaana käyttäytyä asiallisesti. Miksi mennä sinne ollenkaan, jos on tarkoitus vain potkia muiden ihmisten tavaroita ja kommentoida halveksivasti kaikkea romuksi?

Asiasta toiseen: todella mielenkiintoisen sivuston löysin Pinterestin kautta:
http://www.flickr.com/photos/wishbook/sets/. Amerikkalaisia postimyynti- ym. luetteloita sivuittain kuvattuna. Esim. MatchBoxin luettelossa vuodelta 1978 on vaikka kuinka monta autoa, jotka minullakin lapsena oli.

*Funkey: Jonkinlainen tietokoneeseen kytkettävä peli/hahmo, jonka erehdyksessä ostin viikko sitten
Forssasta. Ei kuitenkaan toimi ilman kaupasta ostettaessa mukana ollutta CD:tä.

maanantai 19. elokuuta 2013

Sateinen aloitus

Kuvassa ei ole kirpparippöytäni, vaan Turun linnan
"aarrekammio"; yhtä täysi ja sekainen tosin.
Tänään alkoi kahden viikon urakka taas kerran, ja niinkuin aina, kirpparipöytä tuli aivan liian täyteen tavaraa. Jossain vaiheessa näytti ihan kivalta, mutta sitten autossa olikin vielä 3 laatikkoa ja 5 kassillista tavaraa...

Yksi pöytä, laukku ja pari lautasta taisi mennä heti kaupaksi, mutta siihen se voi jäädäkin.

Tavaraa myytäväksi kyllä olisi. Miten ihmeessä sitä kertyykin niin? Ja kun se systeemi "poista yksi kun ostat yhden" ei toimi. Vaatteet ja kengät eivät vain mene kaupaksi, vaikka itse niitä ostankin.

lauantai 17. elokuuta 2013

Kertakäyttökoru

Kirpparilöytöjä 12

Eilen kierros Lahden kirppareilla ja yhdessä Riihimäelläkin. Kahden viime viikon aikana myös Turussa, Tampereella, Forssassa ja Järvenpäässä; jonkin verran löytöjä, mutta ei mitään extraihmeellistä:

  • Vaaleanpunainen korsettilaukku
  • Punainen kangasolkalaukku (0,80 €)
  • Valkoinen laukku isoin koristetimantein
  • Metallinvärinen laukku ketjukoristeella
  • Metallinvärinen laukku nahkapainokuvioilla
  • Hopeanvärinen Esprit-lompakko
  • USA-lippupaita
  • Musta verkkoneulemekko
  • Hopeoitu joutsen-sormusteline
  • Sininen iso lasijoutsen
  • Pieni valkoinen joutsen munakupilla
  • Hiusklipsikoru mustilla sulilla
Niin, se viimeksi mainittu jäi sitten kertakäyttöiseksi. Laitoin sen tänään hiuksiin, ja Willan kirpparilla se katosi. Sovitin paria vaatetta, luultavasti tarttui kiinni toiseen niistä ja putosi. Ja mikä harmittaa eniten: huomasin katoamisen tosi äkkiä ja etsin sen jälkeen kaikkialta, tuloksetta. Lähes 95 %:n varmuudella joku huomasi, kun se putosi, huomasi että käännyin toiselle käytävälle ja nappasi sen ketjun sulkineen lattialta. Muuten se ei millään olisi hävinnyt totaalisesti niin lyhyessä ajassa. Harmi sen kadottamisesta on kyllä paljon suurempi kuin eilen siitä maksamani 50 senttiä!

Olen toistaiseksi kadottanut sen verran vähän tavaroita, että jaksan harmitella niitä ehkä turhan paljon. Tässä muutamia muistamiani:
  • Lapsena en yleensä vienyt metallisia MatchBox-autoja ulos, mutta jostain syystä olin vienyt yhden ja se katosi. Ilo oli todellinen, kun löysin sen seuraavana kesänä hiekkakasasta lähes vahingoittumattomana.
  • Noin 15-vuotiaana kadotin hopeisen luokkasormuksen Turussa jossain tavaratalossa sovittaessani nahkahanskoja. Sain hankittua uuden samanlaisen tilalle, mutta tulihan se sitten maksamaan tuplasti.
  • Lukiossa riisuin korvikset liikuntatunniksi, ja korviksen taustaosa putosi. En löytänyt sitä lattialta, mutta myöhemmin kotona paidan alta ihoon liimaantuneena.
  • Kesällä 2008 kävin ruokatunnilla töistä kaupungilla, ja korvakoru putosi. Palasin sitäkin hakemaan, mutta en löytänyt; ehkä joku oli senkin napannut, kiiltävän hopeavärinen kun oli. Kirpparilta ostettu, eikä rahallisesti suuri menetys, mutta harmitti. Pari vuotta myöhemmin löysin onneksi samanlaiset.
  • Viime talvena sydämenmallinen riippuva korvis putosi jonnekin matkalla autolle. Harmitti, mutta ei kovin, koska en ollut niitä korviksia erityisesti ostanut, vaan ne tulivat mukana jossain korupussissa.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Pahimmat muoti-ilmiöt ikinä, osa 1

Tuli sähköpostiin linkki MSN Lifestyle sivuille, juttuun "80-luvun tyyli: hyvät, pahat ja rumat". En oikein ymmärrä, että 80-luvun muotia pidetään jotenkin kaikkein kamalimpana ja naurettavan rumana. Muistuttaisin kaikkia silloin eläneitä ja ko. vaatteita käyttäneitä, että ei se muoti silloin ollut typerää ja noloa, vaan MUOTIA, jota ihailtiin ja haluttiin.

Silloinkin tietysti oli muodissa huonoja ideoita, mutta niin on aina. Aloitankin tässä blogissani Pahimmat muoti-ilmiöt ikinä -sarjan, jonka saa aloittaa kaikkien aikojen kammotus:

Ihonväriset sukkahousut

Juu, ymmärrän kyllä, että ihonvärisille (tai minkä värisille tahansa ns. kreppisukkahousuille) on paikkansa, eli joskus harvoin hameen kanssa, mutta muuten ne ovat epäesteettisin, epäeroottisin, epämukavin ja epäkäytännöllisin vaate ikinä. Hajoavat käsiin, koruihin ja rottinkikalusteisiin, kiristävät vyötäröltä, hiostavat, luistavat kengässä ja ovat järjettömän rumat riisuttuina.

Eniten ihmettelen, milloin ja miksi ihmeessä sukkahousut jäivät naisille miesten pitkiä kalsareita vastaavaksi talven lämmittäväksi kerrokseksi. Eiväthän ne lämmitä, ahdistavat vain. Kuka keksi arkipukeutumisessa hameista housuihin siirryttäessä (noin 60-luvulla) jättää sukkahousut farkkujen ja muiden pitkien housujen alle? Eiväthän ne ole sinne ollenkaan tarkoitetut!

Itselleni oli lapsena iso ongelma: jossain vaiheessa olisi pitänyt siirtyä lasten ns. neulesukkahousuista noihin jo silloin inhoamiini kreppisukkahousuihin, mutta ajatuskin tuntui mahdottomalta. Onneksi jostain (tod.näk. TV-sarja Famesta, jota en saanut katsoa) tuli muoti-ilmiö nimeltä "trikoot". Tämä nyttemmin leggingseinä tai leggareina tunnettu vaatekappale oli silloin ehkä 80-denieristä mustaa sukkahousunkaltaista materiaalia, mutta tärkeintä oli, ettei se ollut ihonväristä eikä siinä ollut sukkaosaa. Siispä siirryin suoraan käyttämään trikoita talvisin.

Hyvä perintöprinsessa sukkahousuille on ihonväriset polvisukat. Nämä kammotukset ovat kaiken lisäksi vieläpä epäterveelliset puristaessaan säärtä aiheutten suonikohjuja! Ja todella, todella rumat jos niiden yläreuna näkyy hameen alta (niinkuin valitettavan usein).

tiistai 13. elokuuta 2013

13. päivä

Vaikka olikin tiistai eikä perjantai, niin epäonnen päivä kuitenkin. Ei ihme, että jo aamuviideltä heräsin puristavaan tunteeseen rinnassa.

Olin siis tekemässä aktivointisuunnitelmaa. Joka ei oikeastaan ole mikään suunnitelma, vaan määräys: jos en syyskuun loppuun mennessä löydä työ- tai työkokeilupaikkaa, minut määrätään kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella Vammalan työpajalle. No, en mene. Sen lupasin itselleni silloin kun pääsin sieltä kerran pois.

Nyt pitäisi vain löytää se viimeinen oljenkorsi, johon tarttua tällä kertaa; viimeksi se oli opiskelu, mutta nyt ei onnistu sekään. Aika toivoton tilanne.

Työkokeilu kuulostaa järkevältä, mutta oikeasti on yleensä myös yhtä tyhjän kanssa. Mol.fi:n mukaan:

Työnhakija voi osallistua työkokeiluun, jonka tarkoituksena on selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilun ajalta maksetaan taloudellista tukea.
  • Sopimuksen allekirjoittavat työkokeiluun osallistuva, työ- ja elinkeinotoimiston edustaja ja työkokeilun järjestäjä. 
  • Kyseessä ei ole työsuhde. 
  • Työ- ja elinkeinotoimisto hankkii työkokeilupaikan, mutta sen voi hankkia myös itse."
Nyt minulle ainakin sanottiin, että työkokeilupaikka pitäisi etsiä itse. Aika mahdotonta. En usko, että kovin monet työnantajat edes tietävät, mikä on työkokeilu, eivätkä ota hakijaa sellaiseen. 

Työteekki kuulemma pystyisi järjestämään työkokeilupaikan Sastamalan kaupungilta (tietysti, kaupunkihan omistaa Työteekin), mutta kenen kannalta siitä olisi hyötyä: työn oppisi tekemään parin tunnin perehdytyksen jälkeen, se olisi joko jotain tylsää rutiinihommaa kuten arkistointia tai jonkun sairas- tms. lomalla olevan ilmaista sijaistamista, ja sitten parin kolmen kuukauden sopimusjakson jälkeen se olisi kiitos ja näkemiin. Ei millään tavalla motivoivaa tehdä ilmaistyötä samojen ihmisten kanssa, joiden kanssa muutava vuosi sitten teki palkkatyötä.

lauantai 10. elokuuta 2013

Työttömän viikko

Maanantai 5.8.2013

Työttömän verkkopalvelu uudistuu puutteellisena

Tiistai 6.8.2013

Massairtisanomiset tuovat työttömiä sosiaalituille

Perjantai 9.8.2013

Satoja miljoonia tukirahaa makaa TE-toimistoissa

Lauantai 10.8.2013

Kunnille sadan miljoonan sakot työttömyydestä

Siinä etusivun pääotsikoita Aamulehdestä tältä viikolta. Tarvitseeko tässä enää selitellä, kuinka paljon on etsinyt töitä ja kuinka mielellään menisi vaikka jonkinlaiseen palkkatukityöhön, kun apua työllistymiseen ei ainakaan saa mistään? Otsikot ja jutut niiden takana kertovat vain siitä, että kukaan ei oikeastikaan halua tehdä mitään työttömien hyväksi. On paljon kivempaa vain syyllistää ja suunnitella rangaistuksia, kuin auttaa.

Pari lainausta jäi noista jutuista päällimmäisenä mieleen:

"Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth sanoo, että kuntien etu olisi, jos ne tukisivat työttömiä hyvissä ajoin. - Pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Kestävä ratkaisu on tukea työnhakijan työllistymistä jo hyvissä ajoin ennen kuin työmarkkinatuen rahoitusvastuu siirtyy kunnalle*."

Mikähän muuten on "syrjäytyneen" virallinen määritelmä?

"Noin kolmannes työttömistä on (Seinäjoen kaupungin työllistämisyksikön työnsuunnittelija Merja) Hautakankaan mukaan niitä, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia työllistyä. Suurin osa heistä jäi ilman työtä jo 1990-luvun lamassa. Heidät pitäisi saada Hautakankaan mukaan pois työvoimahallinnon kirjoilta esimerkiksi eläkkeelle."

Niin, kyllä Vammalassa ainakin jo vuosituhannen vaihteessa työttömiä, joilla ei työvoimatoimiston mielestä ollut realistisia mahdollisuuksia työllistyä, siirreettin ahkerasti pois työvoimahallinnon kirjoilta, mutta isompaan ahdinkoon eli toimeentulotuelle. Eläkkeellehän työttömän on aivan mahdoton päästä.

*Kunnan on maksettava puolet yli 500 (arki)päivää työttömänä olleen työmarkkinatuesta. Ilman korotuksia tuen suuruus on keskimäärin 689 euroa kuussa (ennen veroja).

PS. Itselleni tuli kutsu aktivointisuunnitelman tekoon. Työpajalle Vammalaan ensi tiistaiksi. Näinkö lyhyeksi (joulukuun alusta tähän) jäi se aika, kun olin vain työtön, joka sai hoitaa asiat TE-toimistossa? Nyt siellä on tietysti taas allekirjoitusta vaille valmis paperi kuntouttavasta työtoiminnasta päättymättömin kolmen kuukauden jaksoin.

Ja tuli myös kirje Kelalta ja lomake tulojen selvittämiseksi työmarkkinatuen tarveharkintaa varten. Selvityksen voisi tehdä myös netissä, mutta siellä kysellään edelleen puolison tuloja, vaikka lain mukaan ne eivät ole vuodenvaihteen jälkeen vaikuttaneet työmarkkinatuen määrään. Paperilomakkeessa ei sentään sitä kyselty, vain metsänomistusta ja vuokra- ja pääomatuloja.

perjantai 9. elokuuta 2013

Turussa ja jossain

Keskiviikkona Turussa ja Turun linnassa. Edellisestä linnavierailusta onkin jo yli 20 vuotta, ja oli se jonkin verran muuttunut. Päälinna on suunnilleen ennallaan ja vanhassa asussa, mutta kuninkaan ja kuningattaren saleista on tehty nykyaikaisia juhla/kokoussaleja. Toisaalta ymmärrettävää ottaa ne hyötykäyttöön, mutta pilaavat museotunnelman.

Esilinnassa on iso määrä omituisia huoneita, joilla ei tunnu olevan mitään yhteyttä linnan todelliseen historiaan: Montgomeryn huone (kuka Montgomery? Suomessa on joskus ollut sen niminen aatelissuku, mutta ei linnassa), Backmanssonin huone (joku Hugo Backmansson on ollut Suomessa asunut venäläissyntyinen taistelumaalari, mutta ei asunut linnassa), Porthanin huone, Koriston huone...

Nämä huoneet ja muut (mahonkihuone, kultanahkatapettihuone, rokokoohuone...) on nimetty tyylihuoneiksi, mutta miksi ne ovat linnassa eivätkä jossain asumismuseossa. Tai sitten pitäisi selvästi ilmoittaa, että ne ovat linnassa vain Turun museokeskuksen tilanpuutteen vuoksi, eikä sellaisia huoneita ole koskaan ollut linnassa oikeassa käytössä.

Päälinnan yläkerrassa oli näyttelyvitriineitä, joissa ilmeisesti oli ainakin osittain jonkin teeman mukainen näyttely, mutta se ei kyllä selvinnyt mistään. Yhdessä koruvitriinissä oli vasemmalla kuvassa oleva esine, jonka nimi oli "Tanssiaiskutsu"! No, siinä on kynä ja pieni vihko, jonne kirjoitetaan tanssiinkutsujien nimet, ja peili ja pieni kukkaro. Kaikkea sitä keksittiinkin jo 1800-luvulla!

maanantai 5. elokuuta 2013

Lehtikatsauksellista

Sosiaali- ja terveysministeri Päivi Risikko (kok) haluaa sosiaaliturvan vastikkeelliseksi (Ilkka 4.8.2013). Eli työttömät töihin ilman palkkaa ja muita normaalin työntekijän oikeuksia. Eihän tämä ole mikään uusi ehdotus, säännöllisin väliajoin joku kultalusikka suussa syntynyt oikeistopoliitikko tälläistä ehdottaa.

Jäin miettimään, tarkoittaako ministeri vain toimeentulotukea vai myös työmarkkinatukea saavia? Ja eikä hän muka tiedä, että jo vuosikausia ainakin työmarkkinatuki on ollut osalle työttömistä vastikkeellista? On ollut pakko osallistua tyhjänpäiväiseen "kuntouttavaan työtoimintaan" jopa vuosikausia tuen menettämisen uhalla.

Työttömät joutuvat nykyisinkin tekemään palkatta töitä, joista joku toinen saa palkan, ja paitsi että se on äärimmäisen nöyryyttävää, se vääristää työmarkkinoita: työpajojen kautta esim. siivouksen tai teollisuuden viimeistelytöitä teettävä yritys saa kilpailuedun niihin verrattuna, jotka maksavat näistä töistä palkkaa.

Jos nyt kaikki yli 300 000 työtöntä määrätään ilmaistöihin, niin on siinä työnantajilla mistä ottaa; ja samalla saa pistää pellolle palkallista työvoimaa, jolloin työttömiä eli ilmaistyövoimaa tulee lisää...Yrittäjille varmasti hetken aikaa tosi kivaa, mutta mistäs jonkin ajan kuluttua ne asiakkaat ja tuotteita ostavat kuluttajat tulevat, ei 500 euron kuukausituloilla kovin paljon kuluteta. No, onhan rikastuvia yrittäjiä ja osakkeenomistajia, kun yritysten tuotot eivät enää mene henkilöstökuluihin.

Suosittelen ehdottomasti lukemaan aiheeseen liittyvän blogin
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/ty-tt-mille-keppi-vai-porkkanaa.
Voisin kopioida siitä joka sanan.

Ja toinen aiheeseen liittyvä juttu: Pirkanmaan alueen TE-toimistoihin ei ole kevään jälkeen voinut tulla jonottamaan, vaan alueen 31 000 työttömän kysymykset ja ajanvaraukset hoidetaan puhelimitse (Aamulehti 28.7.2013). Tästä on tietysti seurannut ongelmia ja tolkuttomat puheluruuhkat, ja mieleen tulee Risikon puoluetoveri Piia-Noora Kaupin lausahdus vuosien takaa: "Jos ihmisen elintaso on liian heikko, yhteiskunnan kuuluu turvata minimi, mutta ei sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa."

Niinpä. Työtön ei ainakaan tuolloin (2000) olisi saanut omistaa kännykkää, hänethän olisi kadulla saattanut sekoittaa kunnon veronmaksajaan. Mahtaako Kauppi edelleen olla samaa mieltä, ja onko hän tai kukaan samanmielinen huomannut, että nykyisin kännykän hankkiminen ja ylläpito on huomattavasti halvempaa kuin lankapuhelimen? Vai pitäisikö työttömällä edelleen olla vain (kallis) lankapuhelin, jonka vieressä hän olisi velvoittu odottamaan koskaan tulemattomia työtarjouksia tai kuuntelmaan TE-toimiston jonotusmusiikkia yrittäessään hoitaa asioitaan?

Kaikkea kummallista kirpparilla

Ostin vuonna 2007 New Yorkista vaaleanpunaisen keinonahkalaukun. Tähän saakka en ole nähnyt samanlaista Suomessa, mutta tänään Riihimäen Femmatorilla oli myynnissä täsmälleen samanmallinen laukku, mutta ruskeana ja hopeanvärisin metalliosin (omassa laukussani ne ovat kullanväriset). Todennäköisimmin jotain kiinalaislaukkuja kaikki...

torstai 1. elokuuta 2013

Ei yhtään paria kenkiä

Kirpparilöytöjä 11

Siis en ostanut yhtään paria kenkiä kirppareilta koko heinäkuussa. Myin sen sijaan yhdet kesäkuussa ostamani (vihreät muovisandaalit valkoisella sydämellä; ne painoivat akillesjännettä inhottavasti).

Muutenkin tuntuu, että ostin tosi vähän, mikä on kyllä hyvä, mutta rahaa kului silti heinäkuussakin ihan liikaa. Joitakin löytöjä kuitenkin, niiden lisäksi joista kirjoitin jo 20.7.:
  • Toinen pinkki Ikean Snille-tuoli
  • Musta hupullinen paita, jossa koristeena vetoketjun puolikkaita
  • Valkoinen PartyLiten* joutsen
  • Taottu joutsenpari jotain metallia
  • Vaahteranlehden mallinen rintakoru, saattaa olla ihan aidosti vanha
  • Seeprakuvioinen pitkä t-paita/tunika
Yleensähän olen listannut nämä ostokset kuukauden viimeisenä päivänä, mutta eilen en valitettavan veitsitapaturman vuoksi jaksanut: Olin muutenkin päivän labra- ja kirpparikierroksen sekä turhauttavan tuolinrahtauksen vuoksi todella väsynyt, kun ajattelin tehdä vähän voileipää ja viilsin vasempaan etusormeen terävällä keraamisella veitsellä. Sormi kuitenkin selvinnee.

*PartyLite = järjettömän kallis kotimyyntikynttiläsarja, jolla myös ilmeisesti tuikkulyhdyiksi tarkoitettuja kippoja ja eläin- ym. hahmoja. Yleensä kirppareillakin ylihinnoiteltuja.