Kirpparilöytöjä 20

...eli helmikuun osa 2:

Hyvinkäältä:

• Karttataulu
• Pieni valkoinen laukku (0,50 €)
• Musta salkku
• Pronssinvärinen Benetton-olkalaukku
• Musta-valkoraitainen tuubihuivi
• Neonkeltainen H&M-toppi
• Hopeanappinen villakangastakki 4 €
• Solkikoristeiset saappaat

Toinen kerta Tampereella:

• Korusandaali
• Nuolikorvakoru

Lisäksi muutama joutsen sieltä sun täältä.

Lehtikatsaukseen välillä muutakin kuin työttömyysaihe: Seurassa 46/2013 toimittaja kertoo seisovansa juuri samalla paikalla, jossa Marilyn Monroe saapui Hollywoodiin. Toimittaja seisoi Los Angelesin päärautatieasemalla Union Stationilla. Jos lehti ei olisi noin vanha, lähettäisin oikaisun: Marilyn eli Norma Jeane Baker ei saapunut Hollywoodiin junalla; hän oli syntynyt Los Angelesissa ja asui koko lapsuutensa ja nuoruutensa kaupungissa ja sitä ympäröivissä esikaupungeissa, mm. pari vuotta Hollywoodin alueella sijaitsevassa orpokodissa (Marilynin osoitteet täällä).

Hän ei koskaan saapunut kaupunkiin mistään, vaan oli siellä alusta asti. Asuessaan välillä New Yorkissa tai filmatessaan muualla, hän palasi lentokoneella eikä junalla. Itse asiassa yhdessäkään lukemassani Marilyn-elämäkerrassa ei mainita hänen matkustaneen junalla kertaakaan minnekään.

Kirpparilöytöjen helmikuu

Kirpparilöytöjä 19:

Tässä kuussa on tullut käytyä niin monella kirpparilla monessa kaupungissa, että jaan tämän kuun kirpparilöytöjutun kahtia. Ehkä silloin ei huomaa, kuinka mahdottoman paljon olen ostanut...

Turusta:

• H&M:n sohvatyynyt
  
• Limenvihreä Adidas-huppari
• Mustavalkoiset raitacaprileggarit
• Mustavalkoraitainen toppi

Forssasta:

• Vihreä pyöreä matto
• Vaaleanvihreät verhot

Tampereelta:

• USA-lippukuvioinen kauluspaita
• Pinkki fleecepaita
• Oranssi Puma-sporttikassi

Riihimäeltä:

• Upea ristiriipus
• Iso vihreä matto

Ja tämän viikon työttömyyslehtikatsaus:

"Juuri, kun 500 päivää työttömyysetuutta saaneiden listalta on esimerkiksi kuntouttavalla työtoiminnalla saatu pois vaikka 35 työtöntä, tulee listalle seuraavassa kuussa kymmeniä pitkäaikaistyöttömiä lisää."

Lainaus on tämän päivän Aamulehden jutusta, joka kertoo siitä, että kunta joutuu maksamaan puolet työmarkkinatuesta, "jos ei ole keksinyt ihmisille tekemistä".

Tämä tässä vain siksi, että se on suora tunnustus, kuinka kuntouttava työtoiminta todellakin on vain keksittyä tekemistä eikä järkevää työtä; sekä muisuttamassa siitä järjettömästä epäkohdasta, että ollessaan tuossa työtoiminnassa työttömän 500 päivän laskenta katkeaa. 500 päivää työttömänä olleella kun olisi oikeus palkkatukeen, mutta työtoiminnassa tämä oikeus vain karkaa saavuttamattomiin päivä päivältä.

Tänään lehdessä myös juttu Nuori ei ole pelkkä huolenaihe. En lähde lainailemaan sitä tähän, mutta juttu kannattaa lukea myös niin, että sijoittaa sanan "nuori" tilalle sanan "työtön"...

Lehdistä leikattua

Lokakuussa kirjoitin Marimekosta yhtenä pahimmista muoti-ilmiöistä. Edelleen se on sitä, tänään vain sain yllättävän vanhaa vahvistusta asiaan: Aamulehden pikkujuttu viidenkymmenen vuoden takaa kertoo, että "Marimekot ovat aitoa suomalaista muotia, joka parhaiten sopii pitkille ja solakoille, nuorille ja vanhemmillekin, jos he ovat pitkiä ja solakoita." Erityisesti sitä markkinoidaan kuitenkin keski-ikäisille pönäköille keskiluokkaisille, vaikka vuosikymmeniä sitten jo todettiin sen sopivan vain "vähän erikoisille tytöille".

Ja sitten työttömyyslehtikatsaus:

Apulaisille apulaisia (Voima 1/2014 ja Seura 4/2014)

Sosiaali- ja terveysministeriö on vaihvihkaa isommille medioille tiedottamatta julkaissut muistion osallistavan sosiaaliturvan järjestämisestä. Osallistava sosiaaliturvahan tarkoittaa sitä, että työtön ei enää saa senttiäkään ilman muutaman viikkotunnin orjatyötä.

Voima-lehti on saanut käsiinsä myös muistion aiemman version, jossa ehdotetaan käsiteltäväksi työttömien työllistämistä työehtosopimuksen alittavalla palkalla. Tämä kohta on jätetty pois uudesta muistiosta, samoin kuin toteamus: "Osallistavassa sosiaaliturvassa hyväksytään se, että työvoimassa on olemassa aina tietty marginaalinen väestönosa, jolle avoimille työmarkkinoille työllistyminen on erittäin epätodennäköistä tai mahdotonta työmarkkinoiden rakenteellisista muutoksista johtuen". Tätä tosiasiaa ei haluta virallisessa muistiossa mainita jostain syystä...

Mistä suunnasta tahansa katsoen suunnitelma osallistavasta sosiaaliturvasta (mikä sanahirviö!) on täysin älytön. Ihan niin kuin Rauman sosiaalijohtaja Antti Parpo toteaa: "Sanotaan nyt rumasti. Kuntapuolella aina sanotaan, että yksi kaivaa ja neljä katsoo vierestä. Laitetaan viides seisomaan siihen viereen".

Todella pahalta kuulostaa myös se, että työt tulevat nähtäville osallistavan sosiaaliturvan kalenteriin, josta työttömät itse saavat valita itselleen tehtävät. Aktiivisemmat saavat "parhaimmat" työt, vaikka ne pitäisi jakaa koulutuksen ja aiemman kokemuksen mukaan. Ja tietysti tässä tullaan käyttämään myös suhteita, kaikki hommat eivät edes kalenteriin päädy, vaan suoraan kavereille.

Sisar määräsi veljensä töihin, jotka salattiin viranomaisilta (Aamulehti 17.2.2014)

Kankaanpään työttömien työpajalla esimiesasemassa toiminut nainen määräsi veljensä tekemään seitsenpäiväistä työviikkoa loma-asunnon rakennuksella työmarkkinatuella. Veli oli virallisesti työpajalla kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella 4 h/päivä, 1-3 päivää viikossa.

Tähän uutiseen reagoi helposti kysymällä, miksi veli ei kieltäytynyt. Mutta siksi ei, että siskolla oli päätösvalta hänen toimeentulostaan: jos hän olisi kieltäynyt, sisko olisi ilmoittanut Kelaan veljen kieltäytyneen työtoiminnasta, jonka jälkeen olisi seurannut ties kuinka pitkä karenssi ilman rahaa.

Veljen mukaan Kankaanpään ja Porin TE-toimisto ja Kela eivät reagoineet asiaan mitenkään, ja siksi hän lopulta päätti kertoa asiasta lehdille. Nyt asia on poliisitutkinnassa.

Tämä juttu vain esimerkkinä, miten työpajoilla ja kuntottavassa työtoiminnassa olevia työttömiä voidaan kohdella uhkailun ja kiristämisen avulla.

P.S. Kirpparista vielä: Kyllä otti päähän, kun näin kirpparilla myynnissä saman(laisen) H&M:n pinkin vetoketjumekon, joka minulta siellä varastettiin syyskuussa. 95 %:n varmuudella se oli sama mekko; eikö sopinutkaan varkaalle vai kolkuttiko varastetun mekon käyttö liikaa omaatuntoa?

Rikkaan mielikuvituksen roskapostittajat

Hyvää Ystävänpäivää huomiseksi kaikille, vaikka tänään olikin aika kamalaa!

Kaikki varmaan saavat roskapostitarjouksia pikalainoista, lääkkeistä ja rolexeista, mutta viime aikoina olen saanut roskapostia, jonka on jo vaatinut vähän enemmän mielikuvitusta postittajilta, mutta joka on mielestäni niin äärimmäisen älytöntä, että mahtaako siitä juuri olla hyötyä heillekään?

Ensimmäinen esimerkki:

Sähköpostiviesti (muka) Missourin valitustuomioistuimelta. Valitusmahdollisuuteni vanhenee, jos en klikkaa linkkiä ja vahvista valitustani. Miten tämä kuulostaakin aivan järjettömältä? En ole ikinä käynyt lähelläkään Missouria, miksi minulla olisi joku valitusprosessi siellä menossa. Kuinka monta promillea vastaavan viestin vastaanottajista on niin tyhmiä, että klikkaavat sitä linkkiä ja päätyvät saamaan koneelleen ties minkä viruksen tai troijalaisen?

Toinen esimerkki:

Tilaukseni toimitus Costco Companysta peruuntui, koska osoite oli väärä. Taas pyydetään klikkaamaan linkkiä ja täyttämään lomake ongelman selvittämiseksi. Kuinka moni klikkaa sitä, vaikka tietää, ettei (kuten minä) ole ikinä tilannut mitään Costcosta eikä käynyt edes sennimisen yrityksen verkkokaupassa?

Kolmas esimerkki:

Kuitti kalliista kellosta, jonka muka olen tilannut käyttäen PayPal-tiliä. No en ole. Tästä viestistä lähetin tietoa PayPalille, ja sain kiitosta, että viitsin tehdä niin; he yrittävät selvittää, kuka käyttää yhtiön nimeä huijaustarkoituksessa.

Sähköpostitilini (ent. Hotmail, nyk. Outlook) on niin järkevä, että osasi viimeistä lukuunottamatta määritellä nuo roskapostiksi; lukaisin ne roskapostikansiossa, joka ei näytä kuvia eikä linkkejä, eikä niistä aiheutunut mitään ongelmia. Paitsi kovaa ihmetystä.

Niin kuin ihmisten käsittämätön ja täysin tarpeeton ilkeys: olin juoksulenkillä tänään, kun kaksi noin 12-vuotiasta samaan suuntaa kävellyttä tyttöä lähti perääni juoksemaan ilkeästi naureskellen ja pilkaten. Tämähän ei kuulosta yhtään miltään, mutta oikeassa tilanteessa se on äärimmäisen raivostuttavaa kiusantekoa. Näin on käynyt ennenkin? Miksi minä en saa juosta rauhassa, tehdäänkö muillekin näin?

Kaikkea kummallista: kaupaksi menneet, mutta myymättä jääneet housut kirpparilla: Toissapäivänä Kirppari-Kallen myynninseuranta näytti, että harmaat juoksucaprit olisivat menneet kaupaksi. Mutta tänään ne kuitenkin pyörivät siinä myyntipöydällä. Tarkemman selvityksen jälkeen ilman hintalappua (2 €), eli joku oli napannut niistä hintalapun, ja ostanut sillä jonkin toisen myyjän varmasti kalliimmat housut. Minullehan siitä ei tule tappiota, mutta kukaan ei sitten voi ostaakaan niitä hintalaputtomia housuja. Ja petoshan se on, noin oikeudellisessa mielessä.

Laivalla maalla ja merellä

Semmoinen pieni pikaloma tuli pidettyä, kolme päivää ja kaksi yötä. Ensin torstai-aamuna Turun suuntaan, tai Naantaliin, joksi ensin luulimme Raisiota. Oikeassa Naantalissa näkyi merta ja Kultaranta, ja Turun (?) korjaustelakka, jossa Silja Serenade oli sisustuksen uudistuksessa. Laivan pitäisi olla liikenteessä viikon kuluttua, nähdystä päätellen kiire tulee...

Sitten Turkuun. Manhattanin kirppikselle ehdittiin poiketa; löytyi sohvatyynyjä ja raidallisia vaatteita. Muutama kilometri kävelyä sataman suunnalta Hansakortteliin ja takaisin; Hansakortteli on laajentunut viime käynnin jälkeen, mutta löytyi sentään Subway ja American Steakhouse Melt lopulta. Ja sitten kävellen satamaan.

Laivalla (se oli siis Silja Linen/Tallinkin Baltic Princess) ekana suihkuun, tokana suklaaostoksille Duty Freehen ja loppuilta ajan kulutusta...Oli todella hiljaista, siis vähän matkustajia; oikeastaan kyllä ihan hyvä.

Perjantaina pitkään nukkumista, kiskurihintainen aamiainen cafeteriassa, lisää karkkiostoksia ja pari Qualyn tuotetta (avaintipu ja jääkaappimagneetteja), päiväunet ja iltapäivän leivoskahvit. Ja odottamista. Ja odottamista. Lopulta Turussa ja illalla kymmenen jälkeen Vammalassa.

Tänään sitten Forssan kahden kirppiksen kautta Hyvinkäälle. Jotain pientä löytyi niistäkin.

Kuvissa ylhäältä alas: Silja Serenade, Aurajoen ylittävä kävelysilta ja peilikuva Baltic Princessillä.

Kaikkea kummallista kirpparilla -sarjaan ohimennen kuultua: Turun Manhattanin Kirppis-Centerissä vartija keskusteli asiakkaan kanssa siitä, kuinka venäläiset yrittävät varastaa tavaraa: tulevat ilman takkia ja vetävät sitten päälleen jonkin myynnissä olevan takin, vaihtavat vanhat kenkänsä parempiin ja yrittävät kävellä niissä ulos...meneehän siinä samalla kaikkea muutakin, laukkuja, koruja, vöitä...

Fashionable Clothing from the Sears Catalogs, 1930s

Kirja viikossa, osa 25

Viime kesänä lainasin kirjastosta viisi "Fashionable Clothing from the Sears Catalogs" -kirjaa, ja nyt löysin ensimmäisenkin, eli 30-lukua käsittelevän osan.

Vaatteet toivat kyllä mieleen 30-luvun amerikkalaiset elokuvat, mutta olivat varmaan aika kaukana silloisista arkivaatteista. Ehkä ne olisivat sopineet töissäkäyvälle naiselle: sihteerille, puhelinvaihteen hoitajalle, opettajalle...mutta naiset kävivät melko vähän töissä tuohon aikaan, ja kuinka moni oikeasti viitsi/pystyi "pukeutumaan" arkisin kotona? Ja todella kaukana olivat nuo vaatteet suomalaisen naisen arjesta...

P.S. Kirpparilla kaikkien aikojen huonoin päivä ikinä: vain yksi tavara (pinkki laukku) meni kaupaksi!