lauantai 31. tammikuuta 2015

Tammikuun kirppislöytöjä

Osa 32:
  • Skilan musta-valkoinen toppatakki
  • Pehmolumiukko
  • Pingviini
  • Punainen neuletuubihuivi
  • Korutelinekäsi
  • Oranssi Adidas-paita
  • Niittitalvikengät
Pitäisi vähentää ostamista nyt kun rahatkin vähenivät. Tai pitäisi vähentää kirppiksillä käyntiä; liian usein löytyy jotain, jota tekee mieli. Onko sitten hyvä vai huono asia, että näihin saakka Hyvinkään paras kirppis, Willan kirppis, näyttäisi olevan kovaa vauhtia menossa konkurssiin; joulun aikaan pöydät ova olleet ennenkin tyhjiä, mutta nyt ei ole vieläkään vilkastunut yhtään.

Itsenkin suunnittelin varaavani sieltä pöydän maaliskuuksi, mutta kannattaako se, jos muita myyjiä ei ole juuri lainkaan? Asiakkaat alkavat äkkiä karttaa koko paikkaa. Pitää nyt vielä odotella, miten käy helmikuussa. Ja alkaa miettiä, pitäisikö sitten vain ottaa pöytä uudesta Tingi & Tongista?

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Selkään sattuu edelleen

Kova viikonloppu Tervakoskella asuntoa järjestellessä; lopulta en saanut aikaan muuta kuin pari mattoa lattialle ja kolme taulua seinälle. Ja muutaman upean valokuvan öisestä tehtaasta (tai no iltaisen kuvan, kello oli noin seitsemän).

Viikon järjettömin uutinen

Omistusasuminen saattaa lisätä työttömyyttä (Yle Uutiset 23.1.2015)

Aivan järjetön uutinen. Etlan tutkimusjohtaja Mika Malirannan mielestä kaikkien pitäisi asua vuokralla, koska silloin olisi muka helpompi muuttaa töiden perässä milloin minnekin päin Suomea. Eikä hän tietenkään huomaa ollenkaan sitä, että eniten työpaikkoja on Helsingin alueella, missä taas vuokrat ovat tavalliselle ihmiselle aivan liian korkeita. Jarruttaa halukkuutta lähteä osa-aikamyyjäksi Hesaan, jos koko kuukauden palkka menee vuokraan.

Ehei, ei tätäkään tosiasiaa huomata. Sen sijaan Maliranta ehdottaa omistusasujille kaikkien pakollisten menojen lisäksi asuntotuloveroa, joka muka asettaisi omistusasujat tasa-arvoisemmiksi vuokra-asujien kanssa. Eikä nytkään huomata, että siitä omasta asunnosta maksetaan yleensä tosi isot asuntolainat korkoineen ja vastikkeet tai kiinteistöverot. Missä on se muka-etu? Ei missään.

Kaupunkimaantieteen(1 professori Mari Vaattovaara ihmettelee suoraviivaista ajattelua omistusasumisen ja työvoiman liikkumattomuuden välillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa omistusasumista on paljon ja työvoima on silti hänen mukaansa äärimmäisen liikkuvaa. Myös Norjassa omistusasuminen on lähes sataprosenttista, ja siellä työvoima liikkuu ja taloudessa menee hyvin.

"– Tämmönen ajatus, että omistusasuminen itsessään on ongelma Suomessa, on kyllä äärimmäisen hämmentävä. Yhteiskuntapoliittinen ajattelu, joka ainakin Keski-Euroopassa liitetään omistusasumiseen, puuttuu näistä malleista ihan kokonaan. Omistamisessa ja säästämisessä on tärkeitä yhteiskuntapoliittisia ominaisuuksia. Tiedetään, että viisikymppisenä tienataan enemmän, ja sitten kun ikäännytään ja on säästetty asuntoon, niin on puskuria, jota voidaan käyttää, Vaattovaara sanoo."

Tässä asiassahan taas syyllistetään työtön työttömyydestään, tällä kertaa asunnon omistava työtön. Hänhän saa töitä automaattisesti heti kun myy asuntosta ja siirtyy vuokralle? Olikohan se työn saaminen kuitenkin muustakin kiinni, kuten siitä onko niitä työpaikkoja edes tarjolla?

Seuraavaksihan työttömyysturvan maksamisen ehdoksi voisi asettaa vuokralla asumisen, ja sen jälkeen olisi helppo poistaa työssäkäyntialuerajaus(2 ja velvoittaa vastaanottamaan työtä, miten lyhyttä pätkää ja miten pienellä palkalla tahansa, ihan joka puolelta Suomea. Tästä ei ole kovin pitkä matka 50- ja 60-lukujen työttömyystyömaihin. Parakissa asumisen sijasta saisi asua "ihan omassa" vuokrayksiössä, jota ei juuri muutaman viikon vuoksi viitsisi kodiksi tehdä.

1) Kaupunkimaantieteen? Miksi en tiennyt nuorena, että tämmöisiäkin ammatteja on?

2) Työttömän otettava vastaan työ, jonka työmatkoihin menee päivässä alle kolme tuntia. Aiemmin rajaus oli 80 km/suunta eli 160 km/päivä.


sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Selkään sattuu niin, etten jaksa keksiä otsikkoa

Jaahas, sitä sitten täytettiin taas ansiopäivärahahakemus noin vuoden tauon jälkeen. Saas nähdä tuleeko rahaa; TE-toimistolle ainakin näytti olevan ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää, että päivärahan maksaja on työttömyyskassa eikä Kela. Useista pyynnöistä ja tarkennuksista huolimatta lähettivät lausunnon kuitenkin Kelaan, ja vieläpä väärän paikkakunnan Kelaan. No, asian pitäisi olla kunnossa tällä hetkellä, mutta sen näkee sitten...

Menihän tässä työn mukana myös ensi kesän loma, jonka piti olla ensimmäinen oikea kesälomani, ja eläkekertymä ja vaikka mitä. Mutta vaikeinta on sulattaa sitä, että tästäkään vuoden työstä huolimatta en "päässyt" tavalliseksi työttömäksi, vaan joudun edelleen työvoiman yhteispalvelupisteen asiakkaaksi. Taivaallinen onni on se, että en ole enää kirjoilla Sastamalassa, koska siellä minut nyt väistämättä määrättäisiin sinne kammottavaan Työteekkiin, "kuntouttavaan" työtoimintaan.

Sivistyssanakirjan mukaan sanalla "kuntouttaa" on kaksi merkitystä:
  • 1) parantaa jonkin kuntoa
  • 2) varsinkin (lääketiede) saattaa vammainen tai vajaakuntoinen (tavallisesti varsinaisten hoitotoimien päätyttyä) fyysisesti psyykkisesti ja sosiaalisesti mahdollisimman hyvään kuntoon esim. invalidin toipilaan kuntouttaminen.
Siinähän sitä kroonisesti sairas ja uupunut ihminen kuntoutuu eli ihmeparantuu, kun pakotetaan tekemään ilmaiseksi henkisesti ja fyysisesti turhauttavaa ja puuduttavaa työtä täysiä päiviä ilman lomia vuosikausia? Ja vielä tehostetaan sitä kuntouttamista jatkuvalla huutamisella ja haukkumisella ja ihmisarvottomalla kohtelulla?

lauantai 10. tammikuuta 2015

Marnie Fogg: Vintage käsilaukut - Laukkumuodin vuosikymmenet

Kirja viikossa, osa 49

Kirja esittelee käsilaukun kehityksen 1900-luvulla vuosikymmenittäin, alkaen vuosisadan alun kangaspussukoista ja päätyen vuosituhannen vaihteen tolkkuttoman kalliisiin design-laukkuihin.

Kirjassa on mielenkiintoista historiaa, muutakin kuin laukkujen ja muodin, ja paljon kuvia. Melko turhia ovat ne muutamat sivut, jotka on selvästi suunnattu laukkujen keräilijöille: miten tunnistan aidon laukun, miten hoidan bakeliittilaukkua jne. Kuinka moni oikeasti (varsinkin Suomessa) keräilee laukkuja ostellen niitä esim. eBaysta? Ei kovin moni.

Kirja avaa myös naisen vapautumisen historiaa vuosisadan aikana; kuinka alussa oli hyvin tiukkoja muodollisuussääntöjä (tietenkin lähinnä rikkaiden ja ylemmän keskiluokan elämässä, mutta jota muut yrittivät jäljitellä) ja vähitellen niin pukeutuminen kuin elämän muut alueetkin vapautuivat. Vai onko sekin osittain vain harhaa? Siinä missä 50-luvulla hienolla naisella täytyi olla julkisessa esiintymisessä hattu ja hansikkaat, siinä 95 %:lla nykyteinitytöistä täytyy olla huipputiukat leggarit ja Converset talven pakkasissakin, muuten ei ole "IN" ja hyväksytty. Tietynlaisia muotivankiloita on koko ajan, vaikka sitä ei myönnettäisikään.

Noin ylipäätää ihan hyvä kirja. Aiemmin olen lukenut saman sarjan kirjat Vintage Fashion - Muodin vuosikymmenet ja Vintage kengät - Kenkämuodin vuosikymmenet.

torstai 8. tammikuuta 2015

Créme Fraîche -kakku

...eli "joulun loppu" -kakku piimäkakun tapaan (aineksista mitä joululta sattui jäämään):

1½ dl créme fraîchea
1 dl sokeria
1 dl siirappia
1½ dl rusinoita
1 tl soodaa
½ tl neilikkaa
1 dl juoksevaa margariinia
3 dl vehnäjauhoja

Kaikki aineet sekoitetaan, ei erityisesti vatkata, ja paistetaan n. 40 min. n. 200 asteessa.

torstai 1. tammikuuta 2015

Vuoden ensimmäinen

Elokuvissa tänään, katsomassa uusi elokuva Madagascari Pingviinit. Todella hauska. Tarinassa ei tietysti ollut juuri järkeä, mutta ei se ole tarkoituskaan. Ainakin elokuvassa oli juoni ja päämäärää kohti edettiin koko ajan kovalla vaudilla.

Lopuksi päivitys vuoden takaiseen blokkaukseen eniten edelleenpinnatuista Pinterest-kuvistani. Kaksi ensimmäistä samat kuin vuosi sitten, kolmas uusi ja laitoin vielä neljännenkin:
Vasemmalta oikealle: Whoville-talo (43), Smells of Chrismas ( 36), paita (34) ja Sarah C. Andersenin sarjakuva (24)