sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Toukokuun kirppislöytöjä

Osa 36

Toukokuussa löytyi muutama harvinaisuus, kuten
  • Luurankopingviini
  • Qualyn joutsenkastelukannu
  • Hopeidut joutsenet
jotka on jo mainittu aiemmin; jotain löytyi myös niiden lisäksi:
  • Joutsensormus
  • 5 Madagascarin Pingviinit -DVD:tä
  • Pari pientä lasijoutsenta
  • Minisermi
  • Lentäjänlakkinen pehmopingviini
  • Mustat legginsit vetoketjutaskuilla
  • Keltainen Kiroileva Siili -toppi

torstai 28. toukokuuta 2015

Työttömiä lyömällä Suomi nousuun!


Niinkuin arvata saattoi, uusi oikeistolainen hallitus lähtee nostamaan Suomea lamasta lyömällä niitä, joita on helpoin eli niitä, joilla ei ole mitään etujärjestöä asioita ajamassa. Kovin yksisilmäistä toimintaa rankaista työttömiä työpaikkojen vähyydestä, mutta on niin helppoa osoittaa tällekin lamalle yksi syyllinen, jota sitten saa vapaasti haukkua ja halveksia.

Tässä muutamia otteita hallitusohjelmasta:

Hallitus valmistelee 15.10.2015 mennessä vuoropuhelussa työelämän osapuolten kanssa työttömyysturvan uudistuksen, sisältäen työn vastaanottovelvoitteen tiukentumisen sekä velvoitteen osallistua aktivointitoimenpiteisiin.

Työn vastaanottovelvollisuuden tiukentaminen? Joskus parikymmentä vuotta sitten olisin ollut innoissani moisesta: silloin olisin kuvitellut, että töitä myös tarjotaan vastaanotettavaksi. Nyt vanhana ja kokemuksesta oppineena en innostu; töitä ei tarjota, koska niitä ei ole; sen sijaan määrätään johonkin "aktivointitoimenpiteeseen", eli työhön palkatta ja oikeuksitta.

TE-toimistojen tehtäväksi kirkastetaan työnvälitystoiminta. Julkisen työnvälityksen vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajayritysten kanssa vahvistetaan. Uudistus aktivoi työnhakijan omaa roolia työnhaussa, mutta myös varmistaa nykylainsäädännön sanktioiden tehokkaan täytäntöönpanon. 

Siis mikä TE-toimistojen tehtävä tähän saakka on ollut, ellei työnvälitystoiminta. Asioiden tulkinta niin, että työttömille voi mistä ja milloin tahansa mätkäistä karenssin, niinkö? Mutta eikös tätä vain haluta tehostaa varmistamalla sanktioiden tehokkaan täytäntöönpanon?

Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain.

Työttömät kuntien ylläpitämiin työpajoihin tekemään ilmaiseksi työtä ja kunnalle rahaa.

Työvoimahallinnossa otetaan käyttöön tulokseen perustuvia johtamis- ja palkkausjärjestelmiä, joiden mittaristona toimii muun muassa vakinaisten työsuhteiden solmimisen määrä. 

Mittaristona todennäköisesti toimii myös ns. kortistosta ulosheitettyjen eli toimeentulotukiluukulle työnnettyjen työttömien määrä.

Työvoimahallinnon aktivointipanosten tehokkaan kohdentamisen varmistamiseksi tieteelliselle vaikuttavuustutkimukselle turvataan riittävät resurssit.

???

Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. 

Tämä ei onneksi koske minua, mutta kauhistuttaa ajatella, millaiset ikuiset arvet jättää nuoreen se, että ensimmäiseki koulun jälkeen määrätään kuntoutettavaksi. Siis kuntoutettavaksi mistä? Oikeastihan tämä tarkoittaa, että kovassa kilpailussa vaille jatko-opiskelupaikkaa ja ilman suhteita vaille työpaikkaa jäänyt  nuori määrätään "kuntouttavaan työtoimintaa" eli siihen kovasti aiemminkin kritisoimaani ilmaistyöhön. Tämä vain antaa nuorelle itselleen ja kaikille hänen ympärillään täysin vääristyneen kuvan ko. nuoresta, kun täysin työkykyistä henkilöä "kuntoutetaan"... Siitä leimasta ei välttämättä pääse ikinä.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Donna Tartt: Tikli

Kirja viikossa, osa 56

Tikli on Donna Tarttin kolmas kirja, ja tietysti halusin sen lukea, koska olen lukenut aiemmatkin ja pitänyt niistä. Jumalat juhlivat öisin (The Secret History) ilmestyi jo 1992, ja Pieni ystävä (The Little Friend) vuonna 2002. Eli kirja noin kymmenen vuoden välein.

Ei ihme, jos yhden kirjan kirjoittamiseen menee se vuosikymmen; Tiklissä on sivuja 895. Tosin kirjaa olisi voinut tiivistää aivan hyvin jättämällä ainakin neljänneksen pois. Kirjassa on muutamia aivan liian pitkiä ja yksityiskohtaisia kuvauksia, joita ei sanasta sanaan edes jaksanut lukea.

Kirja kertoo Theosta, joka on alussa kolmetoistavuotias ja menettää äitisä terroristien pommiräjähdyksessä Metropolitan Museum of Artissa (ei oikeasti tapahtunut). Myös Theo on paikalla, mutta selviää loukkaantumatta ja päätyy enemmän tai vähemmän vahingossa viemään museosta ulos Tikli-nimisen pienen mutta arvokkaan maalauksen.

Myöhemmin Theo päätyy isänsä luo Las Vegasiin reiluksi vuodeksi, ja sitten taas New Yorkiin. Yhtäkkiä kirjassa hypätään yli kahdeksan vuotta. Theo on antiikkikauppias ja -entisöijä, ja takautumisssa paljastuu hänen ansainneen huomattavia summia huijaamalla antiikkihuonekalukaupoissa. Selviää myös, että Theon Las Vegasin aikainen ystävä Boris on aikanaan varastanut Tiklin, jota sittemmin on käytetty vakuutena ties missä huumekaupoissa, vaikka Theo on luullut sen olevan tiukassa paketissa vuokravarastossa.

Loppuselvittelyssä on rikollisia, narkkareita, aseita ja veriroiskeita, ja huomio herpaantuu lukiessa samalla tavalla kuin uusimpien Bond-elokuvien tappelu- ja ammuskelukohtauksissa. Siis aivan sama, kuka ampui ja ketä. Theo kuitenkin selviää, ja maalauskin päätyy takaisin museoon.

Juuri tämä viimeksi mainittu ammuskelukohtaus, alun pommiräjähdyksen jälkihetket museossa sekä muutamat huume- ja viinanhuuruiset tappelukohtaukset Las Vegasissa on kuvailtu aivan liian tarkkaan ja yksityiskohtaisesti; niissä olisi ollut todella reilustii tiivistämisen varaa. Lisäksi minua jostain kumman syystä ärsytti se toistuva yksityiskohta, että aina joutuessaan vaikeaan ja keskittymistä ja harkitsemista vaativaan tilanteeseen Theo sairastu kuumeeseen. Onko se vain helppo selitys huonoihin ratkaisuihin ja asioiden ratkaisematta jättämiseen?

Yleisarvosana kirjalle on silti "hyvä", kannatti lukea.

"Sillä eikö mieleemme teroiteta jatkuvasti, lapsuudesta lähtien, kulttuuriimme sisältyvää kyseenalaista latteutta? William Blakesta Lady Gagaan, Rousseausta Rumiin ja Toscaan ja lasten televisiosarjan Mister Rogersiin, kaikessa on merkillisen yhdenmukainen viesti, joka hyväksytään kaikilla tasoilla: mitä tehdä epäilyksen hetkellä? Mistä tiedämme, mikä on meille oikein? Jokainen psykiatri, jokainen uraneuvoja, jokainen Disneyn prinsessa tietää vastauksen: "Ole oma itsesi." "Seuraa sydämesi ääntä."
Mutta tämän minä tosiaan haluaisin jonkun selittävän minulle. Mitä jos ihmisellä sattuu olemaan sellainen sydän, johon ei voi luottaa?"

tiistai 12. toukokuuta 2015

Työttömyyskatsaus 5/2015

Työaikaa 100 tuntia lisää vuodessa! (Halpaa) työvoimaa Suomeen ulkomailta! Työttömyyskorvaukset pois tai ainakin puolitetuksi!

Siinä poliitikkojen ja uuden hallituksen keinot työttömyyden vähentämiseksi Suomessa. Tosin täysin järjettömiä keinoja, joilla yksikään työtön ei pääse töihin.

Keino 1, työajan lisääminen: Niin, miten se vähentää työttömyyttä, että töissä olevat tekevät pidempää päivää? Päinvastoin, jossain paikossa se vähentää tarvetta palkata uusi työntekijä. Eikä se lisää tuottavuuttakaan; monissa paikoissa työtä on päivässä vain se tietty määrä, ja sen tekemiseen voi sitten käyttää kuusi tehokasta tuntia tai kahdeksan vähemmän tehokasta. Ja on tieteellinen fakta, että mitä pidempi työpäivä, sitä tehottomampaa työ on.

Keino 2, tuhansia maahanmuuttajia lisää Suomeen: uusi kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok., mikäs muukaan) mukaan työvoiman kysyntä lisääntyy, jos sen tarjonta lisääntyy. Tämä on täyttä huuhaata, ja Vartiaisen asenteista kertonee aivan tarpeeksi hänen viimesyksyinen Twitter-viestinsä: ”Suomi tarvitsee lisää työvoimaa.’Mutta meillähän on työttömiä!’<=>Tila tarvitsee lisää peltoalaa. ’Mutta nykypellossakin on rikkaruohoja!’”

Tämä työttömien vertaaminen rikkaruohoihin esti häntä pääsemästä SDP:n ehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, mutta Kokoomukselle kelpasi. Kokoomuskin kyllä arvostelee Perussuomalaisia maahanmuuttajia koskevista negatiivisista kommenteista, mutta antaa omien edustajiensa arvostella työttömiä mitä ilkeimmillä ja vihamielisimmillä tavoilla!

Keino 3, työttömyyskorvausten alentaminen: no, tämähän perustuu siihen uskoon, että KAIKKI työttömät ovat työttömiä vain laiskuuttaan. Koska se ei ole alkuunkaan totta, tämä keino on yhtä tyhjän kanssa ja pelkkää työttömien rankaisemista. Kuinka ollakaan, Kokoomus kannattaa eniten ja ehdottomasti tätä keinoa.

Tähän vielä lainaus Aalto-yliopiston kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparannan blogista:

"Valtavirtaisen näkemyksen mukaan aktiivinen työvoima kasvaa, jos työikäisestä väestöstä yhä suurempi osa on valmis osallistumaan työmarkkinoille ja tekemään työtä, vaikka työttömyysaste pysyy luonnollisella tasollaan. Siksi työurien pidentäminen, työperäinen maahanmuutto sekä opiskeluaikojen ja vanhempainvapaiden lyhentäminen ovatkin niin kutsutun työlinjan edustajien mielestä välttämättömiä toimenpiteitä talouskasvun vahvistamiseksi. Tämä näkemys on omituinen, sillä todellisuudessahan juuri työttömät ovat osoittaneet halukkuutensa työskennellä. Heidän työllistämisensä ja työttömyysasteen alentaminen nähdään kuitenkin taloudelle haitallisena. Valtavirtaisen katsannon perusteella työvoiman määrää tulee siis kasvattaa siitä väestön osasta, joka ei ole työhalukkuutta ilmaissut."

torstai 7. toukokuuta 2015

Simon Tofield: Simonin kissan pentu

Kirja viikossa, osa 55

Tässähän ei juuri lukemista ole, vain takakannen teksti: Puolta pienempi...kahta kauheampi.

Piirrokset ovat sitten sitäkin hauskempia, niinkuin sarjan muissakin kirjoissa ja Simon's Cat -videioissa (https://www.youtube.com/user/simonscat).

Kirjan nimestä voisi kuvitella, että alkuperäisellä (ja piirroksissa nimettömällä) kissalla olisi pentu, mutta kyse on uudesta perheeseen tuodusta kissanpennusta, jonka vanhempi kissa kokee kilpailijakseen. Kirjan alkuperäinen nimi onkin Simon's Cat in Kitten Chaos.


sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kastelukannu ja kaunis maisema

Enpä olisi uskonut, että ikinä löytäisin kirppikseltä Qualyn joutsenenmallisen kastelukannun, jota on
mieleni tehnyt jo monta vuotta! Niitä oli joskus myynnissä Huiskula-nimisessä puutarha-alan kaupassa, mutta huomasin sen vasta silloin, kun myymälät Nokialla ja jossain muualla oli jo lopetettu. Nyt Huiskula toimii enää tukkukauppana, sen verkkokauppakin on kadonnut. Siellä ko. kannu olisi maksanut 14,90 € + postimaksut, en malttanut ostaa.

Ebayn kautta kannun olisi saanut Saksasta, postimaksuineen tasan kaksikymppiä. En edelleenkään malttanut ostaa. Siis todelle tuuria, että löysin sen eilen kolmella eurolla Femmatorilta Riihimäestä!

Perjantain Aamulehdessä oli juttu uudesta tamperelaisesta ravintolasta, joka toimii välillä Näsilinnana tunnetussa rakennuksessa. Talon rakennuttaja, Peter von Nottbeck, nimesi sen aikanaan kuitenkin Milavidaksi. Vasemmalla lehtileike, jonka mukaan nimi on johdettu venäjän kielen "sulomaisemaa" tarkoittavista sanoista. Onko nimeni siis suloinen?

P.S. Yllämainittu Qualy (http://www.qualydesign.com/) valmistaa muuten ylipäätään aivan ihania tavaroita! Ihan mikä tahansa kelpaisi, ja melko varmasti tarttuu mukaan jos kirpparilta löytyy.

lauantai 2. toukokuuta 2015

Jim Benton: Rakas nuija päiväkirjani, hyvät tavat ärsyttävät

Kirja viikossa, osa 55

"Teemme nykyään paljon ryhmätöitä, koska se on kuulemma hyvää valmistautumista TODELLISEEN ELÄMÄÄN. Todellisessa elämässä projektit menevät nimittäin usein pieleen, joten meidän täytyy oppia sujuvasti syyttämään jotakuta toista lähistöllä olevaa."

Eli tällä kertaa koulussa tehdään ryhmätöitä, hyvistä tavoista ja muustakin.

Sarjan loppupäästä oleva kirja on kyllä edelleen hauska, mutta vähän tuntuu siltä, että kirjoittajalta ovat alkaneet ideat loppua. Tekstiä on vähemmän kuin aiemmin ja kuvia enemmän. No, nyt on jäljellä enää yksi (suomennettu) kirja eli Ovatko aikuiset ihmisiä.

"Useimpien viehkeiden ja sulokkaiden olentojen lailla minulla on paljon korvakoruja. Ne jakautuvat neljään eri kategoriaan: 

  • En ikinä käytä näitä.
  • Luultavasti en ikinä käytä näitä.
  • Saattaisin ehkä käyttää näitä joskus, mutta tuskin.
  • Nämä kolmet korvikset ovat käytössä."

Ehkä noin. Koskee myös vaatteita.