sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Työttömyyskatsaus 9/2018

Viime kuuhun verrattuna vähän hiljaisempaa työttömien kiusaamisen suhteen. Tosin hallitus valmistelee edelleen Aktiivimalli kakkosta, tarkoituksenaan saada se läpi kaiken tyhjänpäiväisen Soini- ja sotekohun takana.

Kela muisti minua taas pitkästä aikaa kirjeellä, joka alkoi:"Olet saanut sairauspäivärahaa 150 päivää. Onko kuntoutusmahdollisuutesi jo selvitetty tai pystyisitkö palaamaan omaan työhösi osa-aikaisesti?"

Kela varsin hyvin tietää vastauksen ainakin jälkimmäiseen kysymykseen, eli en pysty palaamaan työhöni osa- tai kokoaikaisestikaan, koska mitään työtä ei ole lähes neljään vuoteen ollut. Sitä en tiedä, tiedetäänkö Kelassa sitä, onko kuntoutusmahdollisuuteni selvitetty, todennäköisesti tietävät koska Kelan kautta niitäkin asioita pitäisi selvitellä.

Kyseessä on selvästi jonkinlainen automaattikirje, ja kysymyksetkin retorisia eli niihin tuskin odotetaan vastausta. Mietin kyllä viikolla, että pitäisikö vastata kirjeellä noihin kysymyksiin. Sitten tuli mieleeni, että jos vastaan että minua ei saa työkykyiseksi minkäänlaisella kuntoutuksella, niin voiko Kela vuodenvaihteessa sairauslomani päättyessä vedota siihen, ettei heidän tarvitse maksaa minulle edes työmarkkinatukea, koska olen omakätisesti ilmoittanut olevani työkyvytön? Siispä taidan jättää sen kirjeen kirjoittamatta.

Kirjeessä oli kuusi sivua tekstiä kuntoutuksesta, ja omituisia lauseita, kuten "työkyvyttömyyseläkettä ratkaistaessa selvitetään mahdollisuutesi jatkaa töissä kuntoutuksen avulla, sillä se on ensisijaista myös eläkkeeseen nähden." Tämä kuulostaa ihan siltä kuin kirje olisi osoitettu jollekin, jolla on mahdollisuus jatkaa töissä, eli jolla on se työpaikka; samalta kuulostaa kyllä koko kirje.

Sitten on lista siitä, mitä Kelan ammatillinen kuntoutus voi olla (suluissa oma mielipiteeni):

  • ammatillinen kuntoutusselvitys – tukea tilanteesi selvittelyyn ja kuntoutuksen suunnitteluun
  • koulutus – tukea ammatilliseen koulutukseen (kuinka paljon pitää vielä opiskella, jos on jo kolme keskiasteen tutkintoa?)
  • työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus – tukea työtehtävän tai opiskelualan valintaan tai työpaikan etsimiseen ja työllistymiseen (etsiikö Kela minulle sen ihan oikean palkkatyöpaikan, jossa jaksaisin, siis muutama tunti päivässä ja korkeintaan parin kilometrin työmatka?)
  • työelämässä olevien KIILA-kuntoutus – tukea ammatilliseen työkykyyn ja työelämässä jatkamiseen
  • ammatilliset kuntoutuskurssit – tukea elämänhallintaan ja valmiuksia työelämään (en tarvitse tukea elämänhallintaan ja työelämänkin osaan, mutta en vain jaksa)
  • koulutuskokeilu – jos olet epävarma sopivasta ammattialasta, opiskelupaikasta ja opiskelusta 
  • apuvälineet – avuksi työhän tai opiskeluun
Kopion tämän netistä, joten tästä puuttuu kirjeessä mainittu työ- tai koulutuskokeilu. En kyllä enää ikinä tee ilmaista työtä enkä aio etsiä työkokeilupaikkaa, koska se osoittautuisi yhtä vaikeaksi kuin viime vuonna: 8 kk epätoivoista etsintää ja sitten vain viiden viikon yhtä-tyhjän-kanssa-työkokeilu!

Listasta puuttuu myös paperiversiossa oleva työhönvalmennus. Tätäkin olen kokeillut, täysin turhaan vuonna 2015. Valmentaja turhautui, kun kukaan ei suostunut ottamaan minua edes työkokeiluun eikä järjestänyt loppupalaveria, josta oli alussa puhuttu.

Lisäksi listasta puuttuu kuntouttava työtoiminta (ei mainittu kirjeessäkään), jota minulle ehdotettiin "kuntoutukseksi" kun viimeksi eläkehakemukseni hylättiin. Taitaisi jopa olla laillista, koska eduskunnan oikeusasiamies on rodennut, että kuntouttavaan työtoimintaan ei saa ohjata terveitä ja työkykyisiä, vaan heille on tarjottava palkkatyötä tai muita palveluja. Ja kun minä en ole terve ja työkykyinen. Mutta toisaalta hänen mukaansa kuntouttavaan työtoimintaan ei saa painostaa ketään uhkaamalla työttömyysturvan menetyksellä. 

Mutta kaikesta huolimatta en edelleenkään ymmärrä, mitä se kuntoutus ihan käytännössä tarkoittaa ja miten ihmeessä ihminen, jonka pahin ongelma on väsymys ja uupumus, voitaisiin kuntouttaa työkykyiseksi?

P.S. Pieni lisäys edelliseen työttömyyskatsaukseen, jossa kerroin Petteri Orvon sanoneen lehtijutussa, "kuinka työkyvyttömien paikka ei ole työttömien joukossa, mutta silti ennen eläkkeelle pääsyä meidän pitäisi pystyä auttamaan heitä takaisin työelämään". Tämähän oli jo sinällään täysin käsittämätön lause, mutta kertoiko se kuitenkin hänen alitajuisesta ajatuksestaan ettei työttömiä saa päästää eläkkeelle? Onko tästä kenties joku salainen sopimus Kelan kanssa? Tai onko sellainen suunnitteilla?

lauantai 15. syyskuuta 2018

Teatterissa: Kinky Boots

Tänään katsomassa Helsingin Kaupunginteatterissa musikaali Kinky Boots. En muista yhtään, mistä kuulin ko. musikaalista ensimmäisen kerran, sen musiikkia on kyllä tullut paljonmusicalwebradio.de:stä. Joka tapauksessa liput oli ostettu 1.3. eli yli puoli vuotta sitten.

Ja sitten se musikaali: tosi vauhdikas ja paikoin ihan hauska. Kertoi tarinan kenkätehtailijan pojasta Charliesta, joka joutui ottamaan vastuun tehtaasta isänsä kuoltua. Aika pian selviää, että tehdas on veloissa eivätkä sen tekemät kengät mene kaupaksi. Sitten kuvioihin ilmestyy drag queen Lola, ja Charlie työntekijöineen alkaa tehdä kenkiä hänelle ja muille drag queeneille. Erilaisten ongelmien jälkeen he päätyvät Milanon kenkämessuille ja ilmeisesti kenkä (tai saapas-)kokoelma on menestys.

Erityisesti puvustus oli upeaa, lavastus keskittyi lähinnä tehdassaliin mutta upea sekin. Varsinkin lopun tanssikohtauksessa oli huikean upeita saappaita!

Musikaali perustuu tositapahtumiin. ja siitä on myös tehty elokuva vuonna 2005. Alkuperäisversion musiikin on tehnyt Cyndi Lauper, suomeksi kääntäneet Kari Arffman ja Hanna Kaila. Osa kappaleista on erittäin tarttuvia, ja varsinkin musikaalin loppua kohti yleisö (eturivissä ainakin) eläytyi vahvasti.

Ehdottomasti suosittelen. Lippuja saatavana tällä hetkellä joulukuun loppuun.

maanantai 10. syyskuuta 2018

Työttömyyskatsaus 8/2018

No olipas kuukausi! Erityisesti työttömien kannalta, siis. Tästä se alkoi:

Miia kieltäytyi palkattomasta työstä – Kunta haki holhouksen alaiseksi: ”Pitääkö kunta ilmaistöistä kieltäytyvää hulluna?” (Seura 7.8.2018)

Tämä oli aivan erityisen pelottava uutinen. Riihimäkeläinen Miia oli kahden vuoden palkattoman työkokeilun jälkeen saanut tarpeekseen ja lopulta kieltäytynyt kaikista TE-toimiston ja sosiaalitoimiston palveluista, ja sitten kunta halusi hänet holhouksenalaiseksi! Järkyttävää, vaikka maistraatti lopulta jättikin asian sillensä.

Samana päivänä oli Aamulehdessä uutinen:

Orpo pani kansliapäälliköt etsimään lisää nopeavaikutteisia työllisyystoimia: "Työttömien joukossa on edelleen paljon niitä, jotka eivät ole työkykyisiä" (Aamulehti 7.8.2018)

"–Ensisijaisesti toivon, että mahdollisimman moni pystyisi löytämään työpaikan. Mutta työttömien joukossa on edelleen paljon niitä, jotka eivät ole työkykyisiä.

–Heidän oikea paikkansa ei ole olla työttömänä, vaan ehkä muissa toimenpiteissä. Mutta ennen eläkkeelle pääsyä meidän pitäisi pystyä auttamaan heitä takaisin työelämään, Orpo vastasi kysymykseen, onko hallitukselta tulossa Lex Lindström kakkonen."

Näin valtionvarainministeri Petteri Orpo. Erityisesti kiinnittää huomiota lause, kuinka työkyvyttömien paikka ei ole työttömien joukossa, mutta silti "ennen eläkkeelle pääsyä meidän pitäisi pystyä auttamaan heitä takaisin työelämään"?! Täysin absurdi ajatus! Mihin työelämään? Mistä ne työpaikat kaikille työkyvyttömille, kun niitä ei riitä työkykyisillekään!

Tähän väliin sopii pari lainausta jo tammikuussa Turun Sanomien Lukijalta-palstalla julkaistusta (TS, 14.1.2018) ylilääkäri Olli Tenovuon kirjoituksesta, jonka valitettavasti löysin vasta nyt. Otsikolla "Sosiaaliturvamme sairastuttaa kansalaisiamme" hän kirjoittaa:

"Viimeisten vuosien aikana on tapahtunut ennenkokematon kiristyminen sairauspäivärahojen, kuntoutustukien (entinen määräaikaiseläke) ja työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisessä.

Tämän seurauksena terveydentilansa puolesta työkyvyttömät henkilöt sysätään ensin ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle (jos heillä on sellaista, ja senkin kestoa on leikattu) ja sen jälkeen työmarkkinatuelle, peruspäivärahalle ja pahimmillaan toimeentulotuelle. Viimeksi mainittua voi saada, kunhan ensin on realisoinut kaiken mahdollisen omaisuutensa.

Hoitavana lääkärinä on surullista ja ahdistavaa nähdä, miten kuntoutumisensa kanssa taistelevat ihmiset lannistetaan epäämällä heiltä tarvittava toimeentulo ja samalla kuntoutumisen edellytykset.

Liian monien kohdalla nykyinen järjestelmä ei tuo kansalaisillemme turvaa, vaan päinvastoin sairastuttaa heidät.Nyt on lisäksi otettu käyttöön ns. aktiivimalli, jossa on sanktioitu, jos ei kykene töihin.

Koskevatko sanktiot niitäkin, jotka ovat työttömien kirjoissa työkyvyttömänä?"

Kyllä valitettavasti ne koskevat. Ja kaiken huipuksi kansanedustaja Juhana Vartiainen twiittasi 22.8.2018:

"Ei. Kurssit ja aktivoinnit eivät tutkimuksen valossa yleensä lisää työllistymistodennäköisyyttä. Sen sijaan ne vaikuttavat pelotevaikutuksen kautta: ihmiset työllistyvät hanakammin jotta voisivat välttää aktivointitoimet, kurssit, jne."

Jotenkin odotin ja toivoin, että tästä olisi noussut suurempi kohu, mutta niin vain hävisi jonnekin tämäkin mielestäni merkittävä uutinen. Samoin käynee alkuvuodesta suurella kohulla kerätylle ja eduskunnalle luovutetun kansalaisaloitteen aktiivimallin kumoamiseksi: kaikki aloitteet, joita ei ehditä käsitellä eduskunnan istuntokauden aikana, raukeavat uusien vaalien vuoksi ensi keväänä. Ei ehditä vai ei haluta? Veikkaan jälkimmäistä, kyse on tahallisesta viivyttelystä.

Ja oma tilanteeni? Sain sairauslomaa vuoden loppuun, säästyn ainakin toistaiseksi kaikenlaisilta aktiivimallileikkauksilta. Ja sen olen päättänyt, etten enää ikinä lähde mihinkään "tulokseton-työkokeilu-toisensa-perään" -kierteeseen!

torstai 6. syyskuuta 2018

Kesäteatterissa: Tohtori Frankenstein voittaa kuoleman

Yli viikko jo tästäkin...viime viikon keskiviikkona kävimme katsomassa Vuohen* ja Teatteri Päivölän yhteistuotannon Tohtori Frankenstein voittaa kuoleman, jota edelleen esitetään Majamäen navetan vintillä Ridasjärvellä.

Mitäpäs siitä sanoisi? Ensinnäkin vähän turhan ylipitkä, tietyissä kohdissa tuntui että tahallaan pitkitetty. Esimerkiksi alkutekstit kirjoitettiin käsin piirtoheitinkalvolle, ilmeisesti joka näytöksessä uudestaan. Sen jälkeen huljuteltiin jotain punaista ja mustaa nestettä tekstien päällä ja esityksen ainoa nainen tökki jotain tunnistamattomia esineitä siinä nesteessä (neste oli toki muovisessa läpinäkyvässä astiassa eikä siis suoraan piirtoheittimen päällä),

Yksi miesnäyttelijä selosti sillä aikaa näytelmää: kuinka siinä on neljä roolia, ja kuinka jokainen neljästä näyttelijästä saattoi esittää mitä roolia tahansa, ja nämä roolit tunnisti vaatteista. Välillä sekavaa, kun sama roolihahmo saattoi olla lavalla jopa kolmena,

Juonikaan ei seurannut alkuperäistä Mary Shelleyn kirjaa, jota ehdin valitettavasti vain silmäillä. En löytänyt sieltä kohtaa, jossa Elizabethin äiti olisi kuollut synnyttäessään William-nimistä poikaa, ja sitäpaitsi kirjassa William on kuollut jo nuorena, eikä Frankensteinin hirviön tappamana. En jaksanut jatkaa silmäilyä, aion lukea koko kirjan vielä joskus.

Näytelmässä oli myös ylimääräistä "sälää", kuten jumppakohtaus ja ihmiskunnan historia modernina tanssiesityksenä...seksiä ja väkivaltaa, vain ja ainoastaan seksiä ja väkivaltaa. Lisäksi näytelmässä juostiin tosi paljon, tosi paljon liikaa ja kovaa. Toki joku luki samaan aikaan kirjaa eteenpäin, mutta silti juoksemista oli aivan liikaa. Tuli mieleen, että tämmöistäkö oli se paljon puhuttu turkkalainen teatteri, vaikka näytelmässä esiintyneet (kaikki nuorehkoja teatterikoulun oppilaita) olivat päässeet teatterikouluun paljon sen jälkeen, kun Jouko Turkka oli jo sieltä lähtenyt?

Voinko suositella? Ehkä niille, jotka pitävät omituisista näytelmistä, mutta ei rauhallista teatteri-iltaa kaipaaville. Ympäristö eli navetan vintti ja valoin koristeltu piha kyllä olivat tunnelmallisia.

*Vuohi: *Liekehtivä Vuohi oli vuosina 2003 - 2013 toiminut hyvinkääläinen poikkikulttuuriyhdistys.
Vuonna 2018 Liekehtivän Vuohen kyteviltä raunioilta nousee taidekollektiivi Vuohi. Tavoitteemme on tehdä väkevää taidetta, joka aukeaa yleisöä kohti, mutta on samalla portti tekijöidensä sisäisen maailman syvenemiselle."

lauantai 1. syyskuuta 2018

Elokuun 2018 kirpparilöytöjä

Jos ei osaa lopettaa myymistä, niin ei myöskään ostamista...Aina osuu silmään jotain, mitä ei vain voi
jättää ostamatta. Kunhan muistaa, että ostospäätöstä tehdessä pitää myös päättää mitä laittaa myyntiin tai muuten vain kierrätykseen.

Eli elokuun 2018 kirppislöytöjä:
  • Musta kankainen (mutta prätkärotsin mallinen) takki
  • Lasijoutsen
  • Puman tuplasporttitoppi
  • Harmaa pitkä Adidas-huppari (kuvan värit eivät tee oikeutta, oikeasti hupun vuori ja nyörit tosi kirkkaan pinkit)