Kuun alussa näytti hetken jo siltä, että työttömiä haukkuneet ja nyt itsekin työttömiksi joutuneet ehkä ymmärtäisivät työttömyyttä ja rahattomuutta paremmin, mutta ehei. Ei mennyt kuin pari päivää, niin alkoi työttömien kahtiajako jo aiemmin työttömänä olleisiin ja koronan vuoksi lomautettuihin tai irtisanottuihin.Eräiden poliitikkojen ja muidenkin kansalaisten mielestä ne entiset työttömät ovat edelleen laiskoja luusereita, jotka lojuvat mieluummin sohvalla liian isoilla tuilla kuin menevät töihin, kun taas koronatyöttömät ovat ”ilman omaa syytään työttömiä”.
Myös uusien työttömien kitinä liian pienistä työttömyyskorvauksista ihmetyttää:
"Moni lomautettu saa nyt vain tonnin käteen kuussa" (Yle 22.4.2020)
Tonni kuussa olisi minulle taivas.
Kitisevät, vaikka heitä kohdellaan eri tavalla kuin "vanhoja" työttömiä:
Hallitus esitti 6.4.2020, että lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Kansanedustaja Anna Kontulan mielestä lomautettuja koskeva muutos työttömyysturvan enimmäismaksuaikaan tulisi ulottaa koskemaan muitakin työttömiä.
”Hallituksen esitys HE 38/2020 vp ei täytä perustuslain 6 §:n 1 ja 2 momenttien yhdenvertaisuus- ja syrjintäkieltosääntelyn vaatimuksia siltä osin kuin kyse on lomautettujen ja työttömien erilaisesta kohtelusta.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa katsotaan, että asian ongelmallisuutta vähentävät lomautettujen asemaa heikentäneet muut lainsäädäntömuutokset, esityksen määräaikaisuus ja perustuslakivaliokunnan tulkintatraditio, joka on mahdollistanut etuudensaajien asettamisen erilaiseen asemaan esimerkiksi iän perusteella. Argumentointi ei kestä laajempaa tarkastelua.
Lomautettuja koskevat lakiesitykset, joihin tässä yhteydessä viitataan, koskevat monilta osin myös irtisanomisen kautta työttömäksi joutuneita. Ikä on voinut olla erilaiseen kohteluun perusteena vain tilanteissa, joissa sillä on pyritty parantamaan heikommassa asemassa olevan ryhmän tilannetta (ns. ”positiivinen syrjintä”).
Asettaessaan lomautetut työttömien edelle HE 38/2020 vp toimii juuri päinvastoin, ottaen huomioon, että lomautettujen työmarkkina-asema on keskimäärin vahvempi kuin työttömillä.
Pelkkä säännöksen väliaikaisuus ei ole riittävä peruste erilaiseen kohteluun. Lakiehdotusta tulisikin muuttaa siten, että lomautettuja koskeva muutos työttömyysturvan enimmäismaksuaikaan ulotettaisiin koskemaan muitakin työttömiä.” (PeVL 8/2020 vp, Anna Kontulan eriävä mielipide.)
Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen on Perustuslakiblogissaan samaa mieltä Kontulan kanssa:
” Erilainen kohtelu on sallittua, kun pyritään parantamaan heikommassa asemassa olevan ryhmän tilannetta, mutta sitä ei saa käyttää siten, että vahvemmalle annetaan lisää etumatkaa suhteessa heikompaan – ei edes silloin, kun vahvemman tukemiselle on sinällään perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän näkökulmasta hyväksyttävät ja painavat perusteet.
Kun lomautettujen työmarkkina-asema on tosiaan lähtökohtaisesti työttömiä vahvempi, perustuslakivaliokunta irtaantuu tänään antamassaan lausunnossaan vaarallisella tavalla vakiintuneista tulkintalähtökohdistaan."
Olen yrittänyt seurata, onko tähän epäkohtaan puututtu millään virallisella tasolla, mutta en ole ainakaan mitään uutista asiasta löytänyt.
Sen sijaan minulle äärimmäisen vastenmielinen kuntouttava työtoiminta saa lisää puolustajia nyt, kun se on koronan vuoksi joko "tauolla" tai "keskeytetty" (tästä saivartelusta kirjoitin jo edellisessä työttömyyskatsauksessani):
"Monen paikallisen pienen ja usein myös alueensa ainoan järjestötoimijan pääasiallinen tulo on tullut kuntouttavasta työtoiminnasta, eikä näillä toimijoilla ole mitään puskureita toiminnan turvaamiseksi. Työntekijöiden lomautusajan palkat pystytään ehkä maksamaan pariksi viikoksi, mutta rahat loppuvat todella nopeasti. Irtisanottavien työntekijöiden loppupalkat voivat suistaa yhdistyksen koko talouden miinukselle, jolloin yhdistys on varaton, velkaantunut ja konkurssikypsä." (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry 3.4.2020)
Kirjoituksessa kyllä rehellisesti (!) myönnetään, että monen järjestön pääasiallinen tulo on tullut kuntouttavassa työtoiminnassa olevien hyväksikäytöstä.
"Moni järjestö on aikanaan alkanut tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palveluja voidakseen tukea päihdekuntoutujia. Mitä pienempi paikkakunta, sitä todennäköisemmin siellä ei ole tarjolla varsinaisia päihdepalveluja, vaan jo vuosia ainoat ja parhaat päihdekuntoutujille suunnatut palvelut ovat olleet päiväkeskus ja kuntouttava työtoiminta. Usein näistä palveluista on vastannut sama järjestö. Järjestötoimijat peräänkuuluttavat etätoiminnan mahdollistamista kuntouttavan työtoiminnan ja tukityön piirissä oleville, sillä ”tyhjän päältä” on vaikea myöhemmin uudelleen nousta toimintaan mukaan."
Kirjoittajat toteavat myös, että alunperin kuntouttava työtoiminta oli suunniteltu päihdekuntoutujille, mutta eivät huomioi sitä, että vuosi vuodelta kutyyn painostetaan yhä enemmän työttömiä, joilla ei ole minkäänlaisia päihde- tai muita ongelmia. Tämän vuoksi kuty on saanut useimpien työttömien keskuudessa todella huonon maineen.
Nyt nämä kirjoittajat haluaisivat järjestää sitä etätoimintana! No, turha toivo heiltä; ei tule onnistumaan. Miksikö ei? Koska silloin työttömiä ei pystyisi valvomaan ja heidän jokaista liikettään seuraamaan niin tarkasti kuin työpajoilla, eikä läheskään kaikilla ole etätoimintaan tarvittavia välineitä.
Samainen SOSTE (mutta eri kirjoittajat) antoi Suomelle varjosuosituksia muutamaa päivää myöhemmin.
"Koronakriisi osuu pahimmin köyhyyttä kokeviin ihmisiin, joilla ei ole taloudellista joustovaraa sopeutua tilanteeseen. Suuri riski kohdistuu myös vanhoihin ja vammaisiin ihmisiin, pitkäaikaissairaisiin, asunnottomiin ja maahanmuuttajiin. Pienillä tuloilla ei esimerkiksi pysty hankkimaan kotiin suositeltua hätävaraa karanteenia varten, ylimääräisiin hygieniakuluihin ei ole rahaa ja etuuksien käsittelyaikojen pidentyminen sekoittaa nopeasti pienituloisen talouden. Yhä useamman joutuessa lomautetuksi lisääntyvät toimeentulo-ongelmat."
Työttömiä eikä varsinkaan pitkäaikaistyöttömiä ei mainittu. Mutta mainitaan lomautetut. No, pitkäaikaistyöttömät ovat tottuneet tulemaan toimeen äärimmäisen vähällä rahalla, lomautetut ovat nyt tietysti tärkeämpiä huomioitavia.
Maanviljelijät ovat koko huhtikuun valittaneet, kun he eivät saa rajojen sulkemisen vuoksi ukrainalaisia kausityöläisiä tiloilleen ja suomalaiset ovat liian laiskoja eivätkä edes hae paikkoja liian suurien tukien vuoksi. Sitten kuitenkin yli 30 000 työtöntä suomalaista haki näitä paikkoja. Eivät kelvanneet siltikään.
Tähän liittyy kuukauden (tai oikeastaan tiedote julkaisiin jo maaliskuussa) ääliömäisin työttömyyteen liittyvä lause, joka on yksi kohta MTK:n , ruotsinkielisen tuottajajärjestö SLC:n, Maaseudun Työnantajaliitto MTA:n ja Teollisuusliiton kahdeksankohtaisesta esityksestä:
"Säädetään elintarvikeketjun alkutuotannon työt määräaikaisesti työkokeilu -nimikkeellä työllistymistä edistäväksi palveluksi."
Työkokeiluksi? TYÖKOKEILUKSI? Siis työmarkkinatuella + 9 €:n kulukorvauksella kykit määrättömän pitkiä päiviä jossain huitsin nevadassa. Tällaista ei saa missään tapauksessa hyväksyä, työkokeilu ei ole tarkoitettu tähän!
Sivuhuomautuksena vielä, että työkokeilu-termi pitäisi muuttaa joksikin muuksi, koska nykyäänkin on ihan laillisesti kahdenlaista työkokeilua: sellaista, missä työtön voi kokeilla uutta alaa ja jos toteaa sen hyväksi, voi kouluttautua sille alalle.
Työkokeilu voi olla myös Kelan tai eläkevakuutuslaitoksen määräyksestä tapahtuvaa työkyvyn kokeilua, yleensä työttömän entisessä ammatissa.
Koronasta en jaksa kirjoittaa sen enempää, odotan vain, että kirjastot, kirpparit ja uimahallit avautuisivat. Edes joskus. Kela sen sijaan jatkaa kohdallani omituista käyttäytymistään:
21.4. sain sähköpostin "Sinulle on uusi viesti Kelan asiointipalvelussa". Heti katsomaan, mikä se on. Vain pelkkä yhden rivin teksti: "Sinulle on myönnetty kuntoutustuki". Ei mitään muuta, ei mitään päivämääriä, mistä ja minne saakka, ei mitään. Soitin Kelaan, jossa sanottiin, että se kuntoutustuki on myönnetty takautuvasti 1.12.2019 - 31.1.2020 ja että sitä ei ole voitu myöntää nyt pidemmäksi ajaksi, koska muutoksenhaku on kesken.
No juu, eli siltä ajalta, jolle olin hakenut sairauspäivärahaa ja hakemus oli hylätty. Miksi nyt kolmen kuukauden jälkeen "huomasivat" asian, miksi sitä kuntoutustukea ei voinut myöntää heti silloin?
Hetken ihmettelin myös sitä, mikä "muutoksenhaku" on kesken. En ollut hakenut muutosta siihen kielteiseen sairauspäivärahahakemukseen. Mutta sitten muistin, että sehän on se muutoksenhakuni viime vuonna tekemääni kuntoutustukihakemukseen. Siitähän tuli viime syyskuussa ilmoitus, että käsittely kestää 6-9 kuukautta. No nyt on kestänyt 7 kuukautta se, kesäkuulle menee päätös.
Ei tämä vielä mitään, mutta seuraavana päivänä sain taas uuden viestin Kelan asiointipalveluun.
"Sinulle on myönnetty kuntoutustuki 1.12.2019 - 31.1.2020. Kuulut eläkkeellä ollessasi
eläkkeensaajan asumistuen piiriin. Pyydämme toimittamaan eläkkeensaajan asumistukihakemuksen viimeistään 9.5.2020."
Siispä täyttämään eläkkeensaajan asumistukihakemuslomaketta Kelan sivuilla. Ja kuten arvata saattaa, mitään tietoja viimeksi tammikuussa lähettämästäni asumistuen tarkistuksesta ei näkyvissä siinä lomakkeessa, tilinumerosta alkaen kaikki täytyi täyttää uudelleen!
Ja lopuksi vielä, se "kuntoutustuki" ilmestyi tililleni 24.4. Huikeat 12,15 €!
P.S. 29.4. postilaatikossani oli yhteensä kuusi (6) kirjettä Kelalta: kaksi päätöstä kuntoutustuesta, päätös työmarkkinatuesta, päätös takuueläkkeestä, päätös asumistuesta (lakkautettu 1.12.2019 alkaen) ja toinen päätös asumistuesta (myönnetty 1.2.2020 alkaen, 5 sivua).
