Aivan kuun alussa
Taloustutkimuksesta soitettiin ja kyseltiin koronan vaikutuksesta elämääni. Myös yleinen kysymys politiikasta eli
"Mikä on mielestäni lähiaikojen paras poliittinen päätös?" Vastasin tietysti, että aktiivimallin purkaminen vuoden alussa.
5.6. ilmestyneen Työttömät-lehden päätoimittajan palstalla Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kirjoittaa:
” Omat välittömät ehdotukseni koronakriisiin työllisyyden hoitoon ovat julkisten työllisyyspalveluiden rahoituksen lisääminen, henkilökohtaisen kasvokkaisen asiakaspalvelun vahvistaminen myös yli 30 vuotiaille (vrt. kuntien kohtaamot/ohjaamot), vastavalmistuneiden oma työllisyysohjelma, jossa hyödynnettäisiin palkkatukea, jatko-opintoja sekä starttirahaa ja TYP-palvelu-uudistus sekä kuntoutuksen kokonaisuudistus, jossa työkyvyn laadukas tuki, työhönvalmennuspalvelut ja eläkeselvitykset tulisivat keskiöön. Lopuksi tarvittaisiin työvoimapoliittisen avustuksen laajempi käyttöönotto, jolla turvattaisiin järjestösektorille pitkäkestoisemmat toiminnan edellytykset työttömien tukemiselle.
Ajatuksena olisi siis tarjota paketti, joka huomioisi vastavalmistuneiden työllistymisen ja yritystoiminnan käynnistämisen tarpeet sekä mahdollistaa pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille nykyistä kestävämpiä työllistymisen ratkaisuja ja vapauttaa terveytensä kanssa kamppailevat työllisyydenhoidon palveluista eläkkeelle ja muiden toimintakykyä vahvistavien palveluiden piiriin.”
”Vapauttaa terveytensä kanssa kamppailevat työllisyydenhoidon palveluista eläkkeelle”?! Tämän kohdan perusteella hän on todella ottanut huomioon ehdotukseni (josta kirjoitin viime kuussa). Tosin samaa ovat varmaan ehdottaneet monet muutkin työkyvyttömät työttömät.
"Sosiaaliturvakomitea aloittaa ongelmien työstämisen monimutkaisuudesta sekä niiden henkilöiden tilanteesta, jotka ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä, mutta joiden nykysäännösten mukaan tulee hakea työttömyysturvaetuutta." (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote, 9.6.2020)
Kun aloittaisikin! Nykyinen laki on täysin järjetön, pakottaa työkyvyttömät hakemaan työttömyysetuuksia, olemaan "työmarkkinoiden käytettävissä" ja kilpailemaan samoista liian vähistä työpaikoista työkykyisten työttömien kanssa, vaikka eivät todellisuudessa pysty tekemään töitä eikä heitä yksikään työnantaja palkkaa.
"Tulevina vuosina poliittiset päättäjät joutuvat Juho Saaren mukaan valitsemaan, keiden tukia ja palveluita voidaan leikata. Suurin paine kohdistuu valtion etuuksiin ja palveluihin, joiden varassa elävät kaikkein köyhimmät. Resurssien jakaminen eri sukupolvien välillä voi nousta isoksi kysymykseksi. Kirkon diakoniatyön ja järjestöjen rooli nousee Saaren mukaan entistä tärkeämmäksi, kun haavoittuvassa asemassa oleville rakennetaan koronan jälkeistä turvaa.
Emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen suhtautuu kriittisesti näköalaan, jossa diakoniatyö joutuisi paikkaamaan tukien ja palvelujen leikkauksia.
– On surkeaa, jos pandemian seuraukset kaatuvat kirkon diakoniatyöntekijöiden, järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden niskaan, kuten aikaisempien lamojen yhteydessä on tapahtunut, Mäkinen sanoo." (Kirkko ja kaupunki 16.6.2020)
Juho Saari oli jäsenenä TEM:in ryhmässä, joka selvitti toimia, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Kari Mäkinen sen sijaan oli jäsenenä STM:n ryhmässä, jonka tavoitteena oli tuottaa esityksiä siitä, miten estetään sosiaalisten ongelmien pitkittyminen, syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen koronaepidemian rajoitusten irtaantumis- ja jälleenrakentamisvaiheessa.
Kyllähän tämäkin juttu taas korostaa Juho Saaren profiloitumista köyhien kyykyttäjäksi, kuten viime kuussa hänen ehdotuksensa etuuksien keston rajoittamisesta.
Ryhmät olivat eri mieltä ratkaisuista, ja erityisesti leikkauksista. Kummankohan ryhmän suosituksia politiikot noudattavat?
"Suomeen tarvitaan Mäkisen työryhmän mielestä riippumaton arviointineuvosto, joka arvioisi poliittisten päätösten vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Arvioinnin tueksi tulisi kehittää kansallinen hyvinvoinnin tason ja kehityksen mittaristo. Raportti asettaa toimenpiteiden määräajan vuoteen 2022.
– Eriarvoisuuden lisääntyminen tai väheneminen ei tapahdu luonnonvoimien kaltaisesti, vaan kyseessä on asia, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, Kari Mäkinen sanoo."
Ensi vuoteen siirretyistä kuntakokeiluista ei ole minkäänlaista positiivista arviota kokeilun vaikutuksesta työllisyyteen.
"Työllisyysvaikutusarvion puuttuminen ei tarkoita, ettei kuntakokeilua kannattaisi järjestää. Hallitukselle työllisyysarvion puute on silti iso ongelma. Hallitusohjelman mukaan puolen toimista 60 000 lisätyöllisen saamiseksi tulee olla sellaisia, joiden vaikutus etukäteen arvioitavissa. Kuntakokeilun vaikutus tähän 30 000 hengen tavoitteen saavuttamiseen jää nollaan.
On mahdollista, että yksittäinen kunta pystyy alueellista TE-toimistoa paremmin tarjoamaan työttömälle yksilöllistä palvelua ja näin edistämään tämän työllistymistä. Toisaalta voi olla, että kunnat ohjaavat työttömiä yhä enemmän palkattomaan kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan hyödyt avoimille työmarkkinoille työllistymiseen ovat tutkimusten mukaan vähäisiä.
Kunnat voivat kuitenkin saada kuntouttavasta työtoiminnasta säästöjä. Jos ne ohjaavat pitkäaikaistyöttömän palvelun piiriin, ne välttyvät maksamasta valtiolle sakko-osuutta työttömän työmarkkinatuesta." (Helsingin Sanomat 10.6.2020)
Ei vain "voi olla", vaan on niin, että kunnat ohjaavat työttömiä yhä enemmän palkattomaan kuntouttavaan työtoimintaan, koska saavat siitä säästöjä, kuten uutisessakin mainitaan.
Hallitus esitti 17.6.2020 tilapäistä epidemiakorvausta toimeentulotukiasiakkaille. Väliaikainen epidemiakorvaus olisi 75 e/kk, ja sitä maksettaisiin syys–joulukuussa niille asiakkaille, jotka ovat saaneet perustoimeentulotukea koronakevään aikana. Korvausta perustellaan mm. sillä, että lapset ruokailivat kotona etäopetuksen aikana. Korvauksen ehtona ei kuitenkaan olisi se, että asiakkaalla on lapsi tai lapsia, sen saisivat myös lapsettomat ja ne, joiden lapset ovat jo aikuisia ja asuvat muualla.
En kadehdi toimeentulotuen saajia, mutta olisihan tämän korvauksen voinut ulottaa myös työmarkkinatukea saaviin, vaikka sitten vähän pienempänä.
28.6.2020 julkaistuun STT:n uutisjuttuun on haastateltu sekä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorantaa että STTK:n johtajaa Katariina Murtoa.
"Koronapaketeilla on ollut Elorannan mukaan jo sinänsä merkittävä työllisyysvaikutus.
- Sitä ei pidä unohtaa, että me olemme jo tehneet tosi paljon muutoksia, joilla on ollut vaikutuksia työllisyyteen ja toimeentuloon. Silloin tietysti ihmisten kyky ja halu tehdä vaikkapa lisäleikkauksia on todella vaikea.
Eloranta ei haluaisi pelotella ihmisiä uusilla kiristyksillä. Katse kannattaa hänen mielestään pitää siinä, että lomautukset päättyvät ja työttömyysturvan maksatukset saadaan aikatauluun.
- Osa ihmisistä on joutunut odottamaan rahaa tosi pitkään, viikkoja, TE-toimistojen ja työttömyyskassojen ruuhkien takia. Ihmisillä on tosi vaikeita tilanteita. En lähtisi tässä tilanteessa pelottelemaan, että vielä entisestään kiristetään, Eloranta vastaa.
Myös STTK:n Murto painottaa, että lomautettujen ja työttömien toimeentulo pitäisi turvata. Järjestö on siksi esittänyt työttömyysturvan tason korottamista 50 eurolla kuukaudessa."
Tuo 50 euron korotus työttömyysturvaan kuulostaa kyllä hyvältä, mutta koskisiko se muuta kuin ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa?
Alkukuun asumistukisekoilujen jälkeen ei omassa tilanteessani ole tapahtunut mitään uutta kesäkuussa. (Kela maksoi takautuvasti kuntotustukea joulu-tammikuulta ja vaati hakemaan siltä ajalta eläkkeensaajan asumistukea. Tämä oli yhteensä noin 100 euroa vähemmän kuin normaali asumistuki, mutta Kela lopulta päätti olla perimättä maksamaansa ylimääräistä asumistukea.)
