Pistää miettimään, kannattaako enää ottaa pöytää ja viedä tavaroita myyntiin, kun päällimmäiseksi tulokseksi jää paha mieli. Jos taloudellista tuottoa vähän tulikin (tosi vähän sitäkin), niin onko mielipahalla hintaa? Montako euroa on harmi varastetuista tavaroista, joista mielellään olisi ottanut ihan rahaakin? Jos ei tällä kierroksella olisi mennyt kaupaksi, niin ehkä joskus toiste. Nyt ei voi edes kokeilla.
Vai pitäisikö vain mennä kirppikselle, laittaa sieltä kengät jalkaan, takki päälle, kello ranteeseen, laukku kainaloon ja laukkuun vielä vaikkapa pari kirjaa ja kävellä vain tyynesti ulos? Ja jos jäisi kiinni, kelpaisiko poliisille selitykseksi, että kirpparin varasvalvontaa tässä vain testailen?
Olisikin totta: nuoret töihin ja vanhat eläkkeelle. Mutta ei kun vanhat ikuisesti töissä ja nuoret työttömänä. |
Juhana Vartiainen kertoi A-Studiossa 26.8.2013 että kun tulee lisää työnhakijoita työmarkkinoille, se ajan mittaan lisää kyllä myös työpaikkoja. Lisää työnhakijoita pitäisi ehdottomasti tuoda myös ulkomailta.
Tunnustan opiskelleeni vain lyhyen matikan lukiossa, enkä osaa derivoida tai vastaavaa, mutta tuota yhtälöä en usko kenenkään ratkaisevan. Työpaikat vähenevät joka tapauksessa, ja työnhakijoiden määrän kasvaessa lisääntyy ainoastaan työttömien määrä. Jotenkin tuntuu, että niin halutaankin; sitten voidaan leikata työttömyyskorvauksia vedoten työttömien liian suureen määrään.
"Voimme pelastaa hyvinvointivaltion ainoastaan tekemällä rajuja leikkauksia (lue: poistamalla työttömyyskorvaukset). Näin hyvinvointivaltiosta saavat edelleen nauttia ne, jotka sen ansaisevat."
(Sitaatti oma, vuosien kokemuksen perusteella)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti