torstai 31. maaliskuuta 2016

301. blogipäivitys menossa...

...eli eilen meni 300 rikki. Nyt kirpparilöytöjä maaliskuulta, osa 46:
  • Neonkeltaiset farkut
  • Neonpersikka (?) sporttitoppi
  • Kirja Vintage huonekalut*
  • Valko-sininen posliinijoutsen
  • Lasijoutsen
  • Perhonen-laukkukoru
  • Pupu Söpö -pussukka
  • Musta karvaliivi korvahupulla
Sain myös lopultakin myytyä vanhan Tunturi Savannah -maastopyöräni, 18 vuotta vanhan mutta täysin käyttökelpoisen. Minulla vain jo muutaman vuoden aika turha, eikä se ihan totta puhuen ollut koskaan oikein loistava ajettava. Ehkä runkokooltaan hieman liian pieni.

*Lähes pakko-ostos: minulla on jo aiemmin sarjan kirjat vaatteista, kengistä ja laukuista.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Väliraportti perustulosta; ei aihetta riemuun

Kelan työryhmä on jättänyt väliraporttinsa perustulomallistaan (http://www.aamulehti.fi/kotimaa/perustulo-pahkinankuoressa-tata-valiraportissa-esitetaan/).

Perustulo oli osittainen ja suuruudeltaan 550 €. Tuo summa olisi sentään veroton. Sen lisäksi maksettaisiin edelleen syyperusteisia etuuksia kuten asumis- ja toimeentulotukea. Mikä siis muuttuisi työttömän kohdalla kuin se, että työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen nimi muuttuisi perustuloksi, eikä neljän viikon välein pitäisi täyttää työtön, työtön, työtön -lomakkeita? Muutama kymppi tulisi lisää, tällä hetkellä nuo em. tuet ovat nettona verotuksen jälkeen n. 490 €.

Asumistukea saisi tietenkin vain samoin ehdoin kuin nytkin, eli ei koske minua. Eikä tietenkään toimeentulotukikaan. Ihmettelen kyllä kovasti, kuka ja millä perusteella perustulon aikana saisi toimeentulotukea, siis perustulon lisäksi, paitsi todella tilapäiseen hätään. Nythän sitä saa moni eri perusteilla "kortistosta" pudotettu ainoana ansiona.

Pitää tietenkin myös muistaa, että kyse on vasta ehdotuksesta, joka tuskin menee läpi Kokoomuksen ollessa hallituksessa. Hehän haluavat ansioperusteisen perustulon. Eli ennustettavissa pitkiä ja päättymättömiä neuvotteluja, mutta ei päätöksiä.


Edelleen voin suositella Facebookin Ei pakkotyölle -sivustoa. Linkkejä mielenkiintoisiin blogeihin ja muita juttuja, kuten eilen listaus Uudenmaan työllisyyspoliittisista avustushankkeista vuodelle 2016.

Hankkeita tekokannustavilla nimillä (Potkua kelkkaan, Taidolla töihin, MoveOn jne. jne.) riittää pitkä lista, mutta tarkemmin tutkittaessa ne eivät ole mitään työllistäviä hankkeita; suurimmassa osassa päätavoite on saada työttömät kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun, joka tapauksessa ilmaiseksi töihin.

Joskus parikymmentä vuotta sitten olisin varmaan odottanut innoissani pääsyä vastaavanlaiseen hankkeeseen ja kuvitellut sitä kautta pääseväni palkkatöihin. Nyt tiedän, että olisin ollut väärässä ja saanut pettyä turhiin lupauksiin.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Työllisyyskatsaus 3b/2016

Vain joka neljäs suomalainen työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla

Alle neljäsosa (23 prosenttia) suomalaisista on päätynyt nykyisen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, ilmenee Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimuksesta. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt alle kymmenesosa työssäkäyvistä. (http://www.sitra.fi/uutiset/vain-joka-neljas-suomalainen-tyollistynyt-avointa-tyopaikkaa-hakemalla)

Kun asia kerran on näin, miksi ihmeessä työttömiä painostetaan jatkuvaan työhakemusten lähettämiseen? Se on tietysti helpoiten seurattavissa ja dokumentoitavissa oleva tapa, mutta tehoton. Mielenkiintoista olisi myös tietää, kuinka moni TE-toimiston määräyksestä paikkaa hakeva oikeasti palkataan, vai ottaako työnantaja lopulta ko. paikkaan jonkun kuitenkin muutoin, esim. suhteilla? Ja aivan erityisesti haluaisin tietää, onko kukaan koskaan saanut töitä avoimella hakemuksella?
Löysin myös (ja liityin) Facebook-sivuston Ei pakkotyölle. Sivusto etsii ja julkaisee netistä löytyneitä työpaikkailmoituksiksi naamioituja ilmais(orja)työvoiman etsintäilmoituksia ja linkittää sivuille työttömyyteen liittyviä asiallisia artikkeleita.

"Työpaikkailmoituksista" toistaiseksi kaiken huippu oli vuokratyöfirma VMP:n ilmoitus, jossa etsitään HR-harjoittelijaa. Palkattoman harjoittelijan tehtäviin kuuluvat työhaastattelut sekä uusien työntekijöiden palkaaminen ja perehdyttäminen. Järkyttävää laittaa palkaton henkilö palkkaamaan muita! Joutuuko hän myös hoitamaan irtisanomiset? Ainakin palkkaamiensa työntekijöiden, jos joku vaikka koeaikana jo todetaan epäkelvoksi. Iskeekö ilmaistyöntekijälle houkutus palkata joku sellainen, jos sitten vaikka itse pääsisi ko. hommaan, ihan palkalliseen? Mietin vain...

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Appelsiinikakku

Taas jääkaapissa purkillinen créme fraîchea ohittanut Parasta ennen -päiväyksen. Nyt jotain muuta kuin Hanna-tädin kakkuja, eli appelsiini-kermakakku (ohje v. 1996 painetusta Valion Kerma sen tekee -reseptivihkosesta):

2 munaa
1½ dl sokeria
1 prk créme fraîchea*
n. 100 juoksevaa margariinia
1½ dl appelsiinimarmeladia
2 tl vanilliinisokeria
½ rkl kardemummaa
3 tl leivinjauhetta
4½ dl vehnäjauhoja

Munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi ja lisätään muut aineet. Paistetaan 175 asteessa n. 50 min.

Maistui hyvältä, appelsiinin ja kardemumman maut sopivat yhteen. Teen toistekin.

*Alkuperäisessä ohjeessa tässä kohtaa on 2 dl kermaa.

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Työttömyyskatsaus 3/2016

Huonot uutiset ensin: mitä iäkkäämpänä joutuu työttömäksi, sen hankalampaa uudelleen työllistyminen on.

Ikä, jonka jälkeen on vaikeampaa työllistyä, vaikuttaa vain madaltuvan. Työterveyslaitoksen asiantuntijan mukaan karu totuus on, että nykyisin jopa neljäkymppistä saatetaan joissakin tapauksissa pitää liian vanhana. (Iltalehti 18.3.2016)

No, tuohan ei ole mitään uutta. Mutta miksei sitä voida myöntää, vaan halutaan vain entistä ankarammin pompotella yli 45-vuotiaita työttömiä erilaisissa aktiivitoimissa ja syyllistää jatkuvasti omasta työttömyydestään?

Iltalehden jutussakin vain luetteloidaan itsestäänselvyyksiä, joita pitäisi tehdä "työllistyäkseen uudestaan": opiskele uusi ammatti (ja ole valmistuttasi vielä vanhempi); työllistä itsesi (ja putoa totaalisesti työttömyysturvasta); suhteet hyötykäyttöön (entä jos niitä ei ole?*) jne. jne.

Aamulehden kolumnissaan 9.3. entinen päätoimittaja Jorma Pokkinen viittaa Kokoomuksen vain työssäkäyville tarkoitettuun perustuloon (http://milaja1970.blogspot.fi/2016/03/kokoomuksen-perustulomalli-ei.html):

"Pormestari Anna-Kaisa Ikonen haaveilee perustulon kokeilusta Tampereella. Ajatus on inhimillinen ja ehkä kokeilemisen arvoinen. Perusteluissa ontuu yksi ja pahasti nilkuttaakin: Mistä löytyvät ne työt, joita nyt tukien varassa elävät perustulon jälkeen ottaisivat vastaan? Toiveet pitää rakentaa todellisuudelle."


*Laitoin nelisen viikkoa sitten Facebookin tarjouksen löytöpalkkiosta sille, joka löytäisi minulle töitä. Eipä tullut edes yhtään kommenttia työvihjeistä puhumattakaan.

P.S. Kävin viikolla allekirjoittamassa lähetteen työttömien terveystarkastukseen. Saa nähdä, koska aika tulee, ja jos ja kun tulee, seuraako siitä mitään toisin kuin Vamm...anteeksi Sastamalassa v. 2013.

II P.S. Asiasta toiseen: kirpparipöytäkin päättyi viikolla, varmaan huonoimmin tuloksin kuin koskaan vaikka ihmeitä en odottanutkaan. Onneksi sentään jotain meni kaupaksi, ja tavaraa tuli takaisin huomattavasti vähemmän kuin lähti. Kadoksiin jäi ainakin kynsienhoitosetti, rintamerkki ja olkalaukku...

III P.S. Jos jaksaa nauraa, niin tänne...

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Mukahauskaa

Törmäsin tuossa yhtenä päivänä Johanna Ristimäen piirtämään Työmyyrä -nimiseen sarjakuvaan (https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/tyomyyra). Osa on ihan osuvia ja jopa hauskoja, mutta tässä se, minkä luin ensiksi:
Tämähän ei ole millään tavalla hauska, mutta ei myöskään ironinen tai yhtään mitään. Tilanne ei ole todenmukainen ja työtön leimataan vähän laiskaksi, kun ei voi edes koiraa hoitaa työnhaultaan. Vaikka sitä työtä hakisikin kaikkien työnhakukurssien sun muiden vaatimat 8 h / 5 pv viikko, niin jäisihän sille koiralle sen verran aikaa kuin työssäkäyvilläkin. Ja kuinka todellista on käydä kolmessa haastattelussa yhden päivän aikana? Kenen tuurilla kaikki vuoden haastattut osuvat samalle päivälle? Kovin pitkäksi aikaa ei työpaikkojaan riitä viittä päivässä haettavaksi eikä CV:tä tarvitse joka päivä päivittää.

Tästä kyllä tulee elävästi mieleen Vammalan työkkärin vuonna 2002 järjestämä Työnhakuklubi; kymmenkunta työtöntä kokoontui kerran viikossa tavoitteena lähettää joka kerta 20 hakemusta (per henkilö). Hakemukset olisi saanut kirjoittaa ja tulostaa klubilla, ja talo olisi tarjonnut postimerkit. Eipa kukaan tuota tavoitetta saavuttanut, työpaikkoja vain ei silloinkaan ollut niin paljon haettavaksi, vaikka menossa ei ollutkaan taantuma tai lama.

Eniten ärsyttivät kuitenkin stripin kommentit. Erityisesti se, jonka kirjoittajan mielestä työnhaku on kuin yliopiston pääsykoe, jossa käydään niin monta kertaa, että päästään sisään! Joka kerta vain luetaan pääsykoekirjat paremmin, ts. kirjoitetaan hakemus paremmin. Ei se toimi niin. Jokainen työpaikka ja työihinottaja on niin erilainen ja painottaa täysin eri asioita. Vaikka hakemus ansaitsisi Nobelin kirjallisuuspalkinnon, ei sillä pääse töihin jos CV:ssä on mustia aukkoja eli työttömyyttä.

Toisen kommentoijan mukaan "työnantaja kyllä huomaa jos kaikissa hakemuksissa sama CV". Siis kuka hakee samalle työnantajalle usealla hakemuksella kenties eri työpaikkoihin? Hakemuksethan yleensä lähetetään ERI yrityksiin ERI työpaikkoihin, eikä kyllä kukaan huomaa jos niissä on sama CV. Joku työvalmentaja joskus sitäpaitsi opetti minulle, että CV:n kannattaisi olla aika yksinkertainen ja kuvata vain mahdollisimman selkeästi koulutusta ja työkokemusta, siis sellainen KAIKKIIN PAIKKOIHIN sopiva.

Kävi mielessä noita kommentteja lukiessa sekin, että ovatko ne ihan aitoja vai Oikotien työntekijöiden kirjoittamia? "Mielestäni on erittäin tärkeää, että ennen hakemuksen täyttämistä tutustun yrityksen strategioihin ja arvoihin ja kirjoitan tekstit ne huomioonottaen." Just niin.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Tyyntä myrskyn edellä

A-Sudiossa aiheena tänään Perustulo: haihattelua vai pian totista totta. Ohjelmassa kuulin älyttömimmän lauseen pitkään aikaan: "Mikäli työttömät kävisivät enemmän töissä, niin (tähän jotain jatkoa)..."?! Tämän lausui selvästi kokoomuslainen Perustulopeli-simulaattorin kehittelijä ja se ilmentää kokoomuksen perustulomallia: työttömien pitäisi käydä töissä, mutta ilman työsuhdetta. Näin heille muutaman satasen palkan lisäksi voisi myöntää sen perustulon, mutta pitää heidät kuitenkin edelleen halveksittavina työttöminä.

Perustulon määräksi ehdotettiin taas 550 € / kk. Jos se olisi verotonta, niin olisihan se enemmän kuin nyt käteen jäävä työmarkkinatuki (n. 490 € / kk). Tähän päälle maksettaisiin kuitenkin joillekin onnekkaille asumistukea, jonka maksuperusteet olisivat varmaan yhtä epäreilut ja byrokraattiset kuin nykyisinkin.

Onneksi sentään muistettiin mainita se fakta, että työttömiä on yli 300 000 ja avoimia työpaikkoja ehkä vähän yli 100 000; eli vaikka kuinka kovaa keppiä annettaisiin, kaikki eivät vain työllistyisi.

Tässä vaiheessa Yle Areena hyytyi. Täytyy jatkaa tästä aiheesta myöhemmin.



Eilen sain (lopultakin) puhelun TE-toimistosta. Odottelin sitä kyllä jo vuoden alussa, mutta nyt on lähestymässä se 300 päivän raja, ensi kuussa.

Virkailija kyseli viime vuoden työvalmennuksesta. Kerroin rehellisesti pettyneeni, kun se päätyi vain kahteen avoimen hakemuksen lähettämiseen, nekin kai ennen kaikkea työkokeiluun, jonka tarkoitus sitten olisi ollut jatkua työllistämiseen. Nyt virkailija olisi kovasti sitä mieltä, että kun se 300 päivää tulee täyteen, täytyisi tehdä jotain ja se jotain olisi nyt ensisijassa työkokeilu.

No, en ole kieltäytynyt työkokeilusta. Viime syksynä odotin oikein kovin pääseväni jonnekin pariksi kuukaudeksi. Petyin kun en päässyt. Mitä muuta olisi voinut tehdä? Ihan oikeasti työtön ei voi oma-alotteisesti hakea työkokeiluun, koska siinä pitää olla TE-toimiston suostumus mukana.

Puheeksi tuli tietysti työkyky, jota kai pitäisi sitäkin selvittää siinä työkokeilussa. Ei pidä. Se pitää selvittää terveydenhoidossa. On väärin työnantajaa kohtaa lykätä kokopäiväiseen työkokeiluun joku, joka ei sitä jaksa. Siitä ei seuraa kuin molemminpuoleisia ongelmia. Lainaan tähän 6.10.2015 työvalmentajalle lähettämääni s-postia:

"Lisäksi pari kysymystä:

1) Jos työkokeilussa yritys ei noudata sopimusta, vaan joudun tekemään ihan jotain muuta kuin mistä on sovittu, tuleeko minulle karenssi jos keskeytän? 
2) Entä jos yritys haluaa lopettaa työkokeilun jostain syystä, tuleeko siitäkin rangaistus eli karenssi minulle? Toisaalta mahdollisuus keskeyttää työkokeilu myös yrityksen taholta olisi hyvä, on kokemusta siitäkin kuinka kurjaa oli, kun yrityksessä koettiin, että on pakko pitää huono harjoittelija sovitun ajan loppuun."

Toivottavasti vastauksen lainaaminen ei riko postisalaisuutta:

"1) Tilanteen noustessa esiin sinun tulisi olla ensin työkkäriin yhteydessa ja sen jälkeen TE-palvelut käsittelee asian ja antaa asiasta päätöksen.  
2) Myös tähän sain virkailijalta vastauksen, että asiasta pyydetään kummaltakin osapuolelta näkemys ja käsitellään vasta sen jälkeen."

Tämähän tarkoittaa sitä, että on minun sanani vastaan työnantajan sana, ja senhän arvaa, kumpi siinä voittaa. "Huono harjoittelija" tarkoittaa liian väsynyttä, jonka työnantaja tulkitsee laiskaksi.

No, joka tapauksessa olen edelleenkin valmis menemään työkokeiluun, mutta mieluiten vasta sen työkyvyn selviitämisen jälkeen.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Teatterissa: The Grimm Book of Horrors

Riihimäen Teatterin ja Näyttämöyhdistys 3T:n yhteistuotanto, "hyytävä musiikkiteatterielämys,
jossa lohduton kauneus ja pimeistä pimein kohtaavat".

No, jopa oli outo. Huonoksi ei voi sanoa, näyttelijät esiintyivät ja lauloivat sujuvasti ja suunnitellusti, musiikki soi (välillä liiankin) kovaa ja lavasteet ja puvut oli varmaan tarkkaan suunniteltu. Mutta näyelmän ideaa en tajunnut lopultakaan.

Oli Grimmin satujen hahmoja, Lumikki, Ruusunen, Tuhkimo, Punahilkka ja paha äitipuoli, satuja kampelasta ja seitsemästä korpista ja omenapuista...Muutama kerrottiin osittain, ehkä Kampela* ainoana kokonaan...Pitkä kohtaus myös modernia tanssia, joka asianharrastajille aukeaisi varmaan enemmän. Mutta ei lopultakaa minkäänlaista kokoavaa juonta, ei mitään loppuratkaisua joka olisi auttanut ymmärtämään miksi tämä oli yleensä tehty.

Ikäraja oli K-16 ja kauhumusikaaliksi tätä mainostettiin, mutta ei kovin kauhea ollut kuitenkaan.

P.S. Punaiset kengät oli kyllä napattu Hans Christian Andersenin sadusta...

*Kampela tunnetaan myös nimellä Kalastaja ja hänen eukkonsa, ja sitä nimeä kantaa myös suomalainen lyhytelokuva vuodelta 1978, jossa kalastajaa esitti Matti Ruohola ja eukkoa Elina Salo. Jotenkin jäänyt lapsuudesta mieleen, sadun kartanona käytettiin silloista Nesteen, nykyistä Fortumin pääkonttoria, joka oli valmistunut 1976.

Kaikkea kummallista kirpparilla

Ostin Kilmanock-merkkisen kevyttoppatakin (tuuria sinänsä, ihailin sitä perjantaina mutta en malttanut maksaa yhdeksää euroa; tänään oli puoleen hintaan!) ja pesun jälkeen huomasin, että vasemmassa hihassa on vuorin ja päällisen välissä kolikoita. Lopulta löytyi pieni reikä oikeanpuoleisesta taskusta. Nyt täytyisi vain ujuttaa ne kolikot koko takin läpi sinne taskuun...

Toinen asia: isojen mattojen myynti kirpparilla. Joku oli vienyt tosi ison mutta ohuen maton Tingi & Tongi -kirppiksella. Sehän ei millään tavalla mahtunut myyntipöytään tai sen alle, ja niinpä se lojui kasassa lattialla, ja kapean käytävän vuoksi asiakkaat kävelivät edes takaisin sen päältä. Ei taida olla kauan edes myyntikunnossa. Itse olen aina tiukasti rullannut ja sitonut myymäni matot, ja yleensä vielä laittanut läpinäkyvän muovin päälle ja maton koon hintalappuun. Asiakas ei näe silloin koko mattoa, mutta ostaja saa siistin.

torstai 3. maaliskuuta 2016

Kokoomuksen perustulomalli: Ei tarkoitettu työttömille!


Kun ihan pienen pientä toivoa on elätellyt siitä, että joskus voisi saada jonkinlaista järjellistä perustuloa, niin se toivo kannattaa unohtaa ainakin niin kauan kuin Kokoomus on vallassa.

Kokoomuksen ehdottama perustulomalli perustuu negatiiviseen tuloveroon, jota en sen enempää yritä selittää, mutta (lainaukset Aamulehti 3.3.2016):

"– Jos ihminen saisi yhdestä tai useammasta osa-aikaisesta työstä palkkaa kuukaudessa 1 200–1 300 euroa, valtio maksaisi palkan päälle negatiivista tuloveroa esimerkiksi parisataa euroa."

Pääpointti on kuitenkin tämä:

"– Negatiivinen tulovero on perustulomalleista se, jonka saamiseen sisältyy vastikkeellisuuden ajatus. Pitää ensin olla verokirjalla tehtävää työtä, vaikka tilapäisiä töitä sieltä täältä, ennen kuin voi saada perustuloa."

Niin, siis "pitää ensin olla verokirjalla tehtävää työtä". Siis sitä työtä, mitä ei yleensäkää ole ja mihin ei erityisesti yksikään työntantaja palkkaa muutamankin vuoden työttömänä ollutta.

Tässä perustulomallissa ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä. Se jättäisi perustuloa kipeimmin tarvitsevat työttömät samaan luukulta luukulle ja aktivointitoimenpiteestä toiseen juoksemiseen kuin tähänkin saakka, mutta lisäisi byrokratiaa valtavasti.

Entäs ihan sen käytännön toteutus: Perustuloa saisi vasta kun olisi töissä; jos olisi töissä vaikkapa 3 kk ja jäisi työttömäksi, niin putoaisiko heti perustulolta ja minne? Reiluuden nimissä tietenkin sinne, minne muutkin työttömät. Ja sitten taas ehkä joskus saisi vaikka jonkin tilapäisen tuurauksen samasta työpaikasta, taas hetken aikaa perustuloa ja ..., no, tuli kai selväksi.

Mitä eroa sillä muuten olisi nykyiseen soviteltuun työttömyysturvaan? Ei käytännössä mitään.

Kokoomus hokee vain uudessa muodossa vanhaa mantraansa siitä, kuinka työttömyyden syy on vain työttömien laiskuus, ja tarjoaa porkkanaksi naamioitua keppiä ohittaen täysin sen tosiseikan, että työpaikkoja ei vain ole.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Oudon tyhjää

Aina ennen on kirppispöytä ekana päivänä pursunnut tavaraa; nyt kerrankin "osasin" viedä sopivan vähän. Joku alitajuinen ajatus kyllä on siitä, että varastosta vielä löytyy iso kassillinen hinnoiteltua tavaraa... mutta en kyllä tiedä mitä. Oikeasti ei kai mitään, pitää lukea vielä listat kunnolla.

Yhdet kengätkin vain, olisi niitä kyllä myytäväksi enemmänkin, mutta kesäsandaalit eivät taitaisi vielä mennä kaupaksi. Jonkin verran vaatteitakin on vielä vietäväksi.