Teatterissa: Tuntematon sotilas

Tammikuun lopussa kävimme Lahdessa Teatteri Vanhassa Jukossa katsomassa näytelmän Tuntematon sotilas.

Menimme katsomaan tämän osittain siksi, että sen oli ohjannut etäisesti tuntemamme Juho Mantere, Teatteri Päivölän perustajahahmon Eeva Mantereen poika (joka ohjasi Päivölälle kesäteatterinäytelmän Nuolikärppä v. 2016). Koska Juho Mantere on erittäin tuttu Hyvinkään teatteripiireissä, kuulimme hänen uusinta näytelmäänsä kehuttavan paljon Teatteri Päivölän Pokka pitää -esityksen harjoituksissa; useat näyttelijät olivat käyneet sen katsomassa, muutama moneen kertaankin.

Minä en kovin paljon pitänyt näytelmästä; mielestäni se oli sekava, varsinkin kun vain neljä näyttelijää (Annika Hartikka, Esa-Matti Smolander, Minja Koski, Olli Riipinen) esitti kaikki roolit. En ole koskaan edes lukenut Väinö Linnan kirjaa Tuntematon sotilas, olen vain nähnyt siitä tehdyt elokuvat, vuonna 1955 valmistuneen Edvin Laineen ohjaaman ja vuonna 1985 valmistuneen Rauni Mollbergin version.

Ne katsojat, jotka ovat lukeneet Tuntemattoman sotilaan ehkä useammankin kerran tunnistivat hahmot tietysti murteesta ja tapahtumista muutenkin, mutta minun täytyi välillä arvailla, kuka kirjan hahmoista oli äänessä milloinkin,

Näytelmän soittolista (kuva oikealla) oli kyllä mielenkiintoinen, ja suurin osa kappaleista aivan osuvissa paikoissa. Sen sijaan jäävedellä ja jääpaloilla lotraamista en oikein ymmärtänyt, enkä sitä, miten ne liittyivät jatkosotaan. Talvisotatalvihan muistetaan erittäin kovista pakkasista.

Lahdesta esitys siirtyi Turun kaupunginteatteriin helmikuussa, ja se esitetään kaksi kertaa Tampereen Teatterikesässä, 12.8. ja 13.8. Ainakin tuohon lauantain näytökseen näyttää olevan vielä lippuja saatavana niille, jotka tämän vielä haluavat nähdä. Minulle riitti yksi kerta, vaikka en huonoksi voikaan tätä sanoa.