Kesäteatterissa: Entäs nyt, Perikunta?

 TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Kesäteatterissa: Opehuone

Jo viime syksynä, kun Jukka Kurosen ohjaamaa Opehuone-musikaalikomediaa esitettiin Riihimäen Teatterissa, teki mieli mennä katsomaan se. Kun sitten luin jostakin, että sitä esitetään muutama vuosi sitten uudistetussa Riihimäen kesäteatterissa eli Allinnan montussa, niin sinne sitten kaksi lippua, toinen Heidille syntymäpäivälahjaksi!

Niina Lahtisen ja Katja Lapin käsikirjoittamassa musikaalissa oli vain neljä näyttelijää (Niina Lahtinen, Krisse Salminen, Christoffer Strandberg ja Petrus Kähkönen), jotka tekivät yhteensä n. 40 roolia. 

Tapahtumapaikkana oli tietysti koulu ja tapahtuma-aika syyslukukausi, jonka alussa kouluu saapuu musiikin sijaisopettaja (Niina Lahtinen). Koulussa odotetaan sivistysjohtajan vierailua, ja rehtori (Krisse Salminen) miettii, miten häneltä parhaiten saisi päätöksen rahoituksesta koulun sisätilaremonttiin. Päätetään järjestää oppilasmusikaali, jota varten pidetään koe-esiintymisiä. Pääosan esittäjäksi (ja ilmeisesti ainoaksi) valitaan Mansikka (Christoffer Strandberg, jonka olen ilmeisesti nähnyt vain kuvissa, koska hän on esiintynyt ainaki TV-ohjelmissa Putous ja Tanssii tähtien kanssa, joita en ole katsonut).

Mansikan äiti (Petrus Kähkönen) kuitenkin riitaantuu rehtorin kanssa ja päättää viedä perheensä loppuvuodeksi Alpeille. Hetki miettimistä; pitääkö koko esitys peruuttaa vai joutuuko musiikinopettaja itse esiintymään? Ei kumpaakaan, koulun siivooja (jälleen Christoffer Strandberg), joka harrastaa burleskia, esittää Mansikan roolin.

Väliajan jälkeen ehdittiin esittää muutama kohtaus, kun alkoi sataa ja ukkostaa. Esitys täytyi keskeyttää noin vartiksi ja kun sitä jatkettiin, näyttämön etuosa oli märkä. Kauan odotettu sivistysjohtaja (Petrus Kähkönen kuninkaaksi pukeutuneena) saapuu lopulta. Hänen viittansa imee tietysti sitä lavalla ollutta vettä, ja ammattinäyttelijä kun on, Kähkönen käyttää tilannetta hyväkseen eli roiskii vettä muiden näyttelijöiden päälle sopivissa tilanteissa!

MIINUKSIA: 

• Melko tyly ja epäkohtelias lipuntarkastaja, joka vaati nähdä liput heti portilla (vaikka lippukassa oli vasta myöhemmin). Tosin meillä oli netistä ostetut liput valmiina.
• Kalleimmat väliaikakahvit, jotka olen ostanut (tosin en ole tainnut ostaa väliaikakahveja ennen)
• Epämukavat istuimet; selkäni oli kipeä monta päivää musikaalin jälkeen. Tosin ne saattoivat olla epämukavat vain MINUN selälleni. (PS. Samanlaisia istuimia on ostettu Teatteri Päivölän kesäteatteriin Knehtilään)

TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Elokuvissa: Kätyrit & Monsterit

Virallinen juonikuvaus elokuvasta kuuluu näin:

”Hillitön, riehakas ja täysin tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo, miten Kätyrit valloittavat Hollywoodin ja nousevat elokuvatähdiksi, menettävät kaiken, tulevat päästäneeksi hirviöitä maailmaan ja lopulta yhdistävät voimansa pelastaakseen planeetan itse aiheuttamaltaan kaaokselta.”

No, ehkä ei ihan noin tapahtunut, mutta elokuva oli hauska. Etsiessään isäntää kätyrit löytävät useammankin ehdokkaan, mutta jokin menee aina pieleen. Kunnes kätyrit päätyvät mykkäelokuvakauden Hollywoodiin kesken lännenfilmin kuvauksia.

Paljon viittauksia mykkäfilmien klassikoihin, esim. Lumièren veljsten, Harold Lloydin ja Buster Keatonin elokuviin sekä pariinkin Charlie Chaplinin elokuvaan.

Hollywoodiss kätyrit päätyvät tekemään elokuvaa. Heillä on edelleen mukanaan loitsukirja ajalta, jolloin he olivat etsimässä johtajaa ja olivat päätyneet jonkinlaiseen kulttiin. Kirjan avulla he manaavat esiin pienen vihreän Cthulhu-hirviön ja muutaman muunkin hirviön. Lopulta esiin tulee jättimäinen Irene-hirviö, joka haluaa tuhota maailman. Irene on piirretty todella ällöttäväksi oranssiksi massaksi, joka on täynnä silmiä.

Lopussa tietysti Irenelle käy huonosti ja kätyrit voittavat ja pelastavat maailman.

Kesäteatterissa: Notre Damen kellonsoittaja

Samppalinnan kesäteatterissa Turussa esitetään kesällä 2026 Victor Hugon romaaniin ja Disneyn animaatioelokuvan musiikkiin pohjautuvaa musikaalia Notre Damen kellonsoittaja. Kävimme katsomassa sen perjantaina 26.6.2026.

TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Mary L. Trump: Too Much and Never Enough

How my family created the world`s most dangerous man

Kirjoittaja Mary L. Trump on Donald Trumpin veljen Fred Jr.:n tytär. Tämä kirja on julkaistu heinäkuussa 2020 eli Trumpin ensimmäisen presidenttikauden lopulla.

"By the time this book is published, hundred of thousand of American lives will have been sacrificed on the altar of Donald`s hubris and willful ignorance. If he is afforded a second term, it would be the end of American democracy."

Mary Trump ei tätä kirjaa kirjoittaessaan voinut tietää, että Donald sai toisen kauden, ei heti ensimmäisen jälkeen, vaan neljä vuotta myöhemmin. Nyt kun minä kirjoitan tätä blogikirjoitusta, on huhtikuu 2026 ja Trumpin toista kautta on kulunut hiukan yli vuoden. Tänä aikana hän on saanut Yhdysvallat ja koko maailman paljon enemmän sekaisin kuin ensimmäisen kautensa aikana.

Donald Trump syntyi 1946 Fred (1905 - 1999) ja Mary (1912 - 2000) Trumpin viidestä lapsesta toiseksi nuorimpana. Hänellä oli kaksi vanhempaa siskoa, Maryanne (1937 - 2023) ja Elizabeth (s. 1942), yksi isoveli Fred Jr. (1938 - 1981, jota kirjassa kutsutaan Freddyksi) ja yksi pikkuveli Robert (1948 - 2020).

---

Yhdysvalloissa ei ole samanlaista perintölakia kuin Suomessa, jossa rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan (eli puoleen siitä, mitä muutoin saisi) huolimatta siitä, mitä perinnönjättäjä testamentissaan määrää. Vuonna 1990. kun Donaldin isä Fred osoitti alkavan dementian merkkejä, Donald lakimiehineen vei hänelle allekirjoitettavaksi testamenttiluonnoksen, jossa Donald olisi ollut ainoa perijä ja hänen sisaruksensa eivät olisi saaneet mitään. Isällä oli kuitenkin sen verran selvä hetki, että hän kertoi asiasta vaimolleen, joka löysi lakimiehen, joka ei hyväksynyt tuota luonnosta. 

Fredin kuoltua hänen omaisuutensa jaettiin tasan neljän elossaolevan lapsen kanssa, mutta aiemmin kuolleen Fred Jr.:n lapset jätettiin perinnöttä.

TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Jari Nurmi: Rintamamieskylän tausta ja synty - tutkimus vanhasta Tyrväästä

Kirjan nimi on osittain harhaanjohtava: kirja kertoo lapsuuteni ja nuoruuteni Vinkinmäestä, johon isoisäni isoisä rakensi ensimmäisen talon 1883 ja ennen sotia (eli ennen rintamamiestalojan aikaa) Vinkinmäkeen oli rakennettu pari muutakin taloa. Asutus tosin lisääntyi jyrkästi sodan jälkeen.

Kannen kuvassa vuodelta 1959 näkyy lapsuudenkotini ylimpänä vasemmalla, vaalea talo pilkistään ison koivun takaa.

TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Kirpparipöytä 1/2026

Eka kirppispöytä tänä vuonna. Ehkä syksyllä toinen.

Viime vuonna pidin pöytää 3 kertaa, mutta tänä vuonna olen päättänyt pitää vain 2 kertaa. Melko huonosti meni, pöytävuokran jälkeen ei käteen jäänyt satastakaan.

Kirpparipöytiä

Huomasin juuri, etten ole jaksanut / ehtinyt tehdä bloggauksia kirpparipöydistäni, niin laitan nyt kaikki viime vuoden (+ viimeinen vuoden 2024) pöydät!

Barbara Demick: Suljettu maa - Elämää Pohjois-Koreassa

Tämän luin jo joulun 2025 aikaan, mutta huomasin vasta nyt, etten ole kirjoittanut tästä blogiin.

Teatterissa: Loma maatilalla - all inclusive

TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Teatterissa: Nunnia ja konnia

 TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Teatterissa: Neitinoita ja sammakkoprinssi

  TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Teatterissa: Tuplakupla

  TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Teatterissa: Titanique - musikaaliparodia

 TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Kesäteatterissa: Simpauttaja

 TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Yksi huomio näytelmästä:

Näytelmässä Marketta (Rebekka Salmela) puhuu muutaman kerran aikeistaan lähteä Lieksaan, mutta lähtemistä ei koskaan näytetä. Jonkin verran myöhemmässä kohtauksessa joku (en muista kuka) sanoo Impalle (Tapani Rantanen), että Marketta on raiskattu Lieksassa. Minulle ja ehkä muillekin katsojille jäi käsitys, että Marketta on ollut Lieksassa joskus aiemminkin ja raiskattu silloin.

Illalla katsoin Simpauttaja-elokuvan pikakelauksella YouTubesta ja siinä on kohtaus, jossa Marketta on rautatieasemalla lähdössä Lieksaan, ja sen jälkeen kerrotaan, että hänet on raiskattu siellä. Näytelmäänkin olisi helppo ollut lisätä kohtaus, jossa Marketta kulkee näyttämön poikki matkalaukku kädessä ja sanoo lähtevänsä. Olisi selventänyt aikajanaa. Tosin näytelmän lopussa Marketta on lavalla valkoisessa mekossa; oliko se jonkinlaista symboliikkaa sille, että hänet olisi Lieksassa paitsi raiskattu niin myös tapettu? Koska elokuvassa häntä ei enää nähdä sen raiskauksen jälkeen.

Kesäteatterissa: 13. toden sanoo

TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN! 

Kesäteatterissa: Nuoren opettajattaren varaventtiili

TEKSTIÄ TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Kesäteatterissa: Jagellonica! - Turun oma prinsessa

TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Jenna Peltonen (+ 4 muuta): Paketoituja unelmia

"SUORAMAINONTAOPAS VUODELTA 1981: KAMPANJOINTIA, SIELUNHOITOA JA KUIVIIN PUSERTAMISTA

Heikki Ritvasen suoramainontaopas ohjeisti postimyyntitoimijoita tehokkaaseen suoramainontaan. Toimenpidesarjaa ei niinkään tee kampajaksi toimintojen lukuisuus tai postitusten laajuus kuin tuo johtoajatus. Niinpä kampanja-asteen ulkopuolelle jää aivan järkeviä toimenpidesarjoja, joista parille on tässä tekaistu seuraavat nimet:

Kestohoito on "sielunhoitoa", hivelyä, joka kohdistuu kanta-asiakkaisiin ja sellaisiin liiketuttaviin, joita ei tavata kovinkaan usein.

Kuiviinpuserrus on postimyyntiin luontuva menetelmä. Se perustuu yhden ja saman kohderyhmän pommittamiseen niin kauan kuin se kannattaa. Kun kohderyhmä on puristettu kuiviin, otetaan tilalle toinen ryhmä, muokataan tarjous tälle soveltuvaksi - ja aletaan sama taas.

Kertapostitus ja sen mahdollinen toisto. Perihärmäläisesti toteutettuna se käsittää sanomalehtipaperille painetun ilmoitus-ylipainoksen postittamisen ruskeissa virastokirjekuorissa, ilman saatekirjettä tai mitään. Ja kirottu olkoon väline ellei tuloksia ala näkyä! Kuvitelma, että joku sanoma menisi täysin perille, kaikkiin aivoihin asti, yhdellä iskulla - olipa välinen mikä tahansa - on tietysti joustava. Ei siihen pysty kertalyönnillä kirjekään."

Heikki Ritvanen: Suoramainontaa - miksi ja miten (1981) S.87

 TEKSTIÄ TULOSSA LISÄÄ, KUN EHDIN JA JAKSAN!

Omenahillopiirakka

Todella helppo piirakka-ohje! Ei tarvitse sähkövatkainta tai monitoimikonetta.

Raaka-aineet

4 munaa

3 dl sokeria

2 dl maitoa

2 dl sulatettua margariinia

6 dl vehnäjauhoja 

4 tl leivinjauhetta

2 tl vanilliinisokeria

Päälle marjoja, hilloa, raparperia tai omenaviipaleita oman maun mukaan + sokeria (ja kanelia).

Munat ja sokeri sekoitetaan, lisätään maito, rasva ja loput ainekset. Taikina kaadetaan leivinpaperin päälle pellille. Täytteet ripotellaan päälle ja piirakka paistetaan 200 asteessa n. 25 min.