Työttömyyskatsaus 8/2020

Elokuun alkupuolella Helsingin Sanomat kertoi tuntemattomasta lähteestä saamistaan "tiedoista":

Näistä työllisyys­toimista hallitus neuvottelee – pöydälle ovat tulossa työnhaku­velvoitteen tiukentaminen ja työttömyys­turvalla opiskelun rajoittaminen

"HS:n tietojen mukaan työllisyysvaikutuksia saatetaan hakea ainakin työttömien työnhakuvelvoitteen tiukentamisesta ja työllistymistä edistävien palveluiden lisäämisestä. Työttömyysturvalla opiskelua puolestaan saatetaan rajoittaa nykyisestä. Lisäksi pöydällä on ikääntyvien työttömäksi jäävien eläkeputken poistaminen, mutta siitä puolueet ja työmarkkinajärjestöt ovat erimielisiä.

Työnhakuvelvoitteen uudistamisessa – niin sanotussa yksilöllisen työnhaun mallissa – on määrä velvoittaa työttömät työnhakijat hakemaan oma-aloitteisesti työpaikkoja säännöllisin väliajoin. Jos työtön ei osoita hakeneensa töitä, hän voi joutua karenssiin eli menettää työttömyysetuutensa määräajaksi." (Helsingin Sanomat 8.8.2020)

Sitä ei uutisessa kerrottu, mitkä hallituspuolueet näitä toimenpiteitä kannattaisivat. Ja ennenkuin hallitus ehti ottaa kantaa koko uutiseen, työttömien järjestöt hermostuivat:

"– Me Työttömien Keskusjärjestössä olemme todella yllättyneitä ja huolissamme tämän hetken uutisoinneista, joissa maan hallitus kaavailee työllisyyden edistämiskeinoina työttömiin kohdistuvia kiristyksiä. Koronaepidemia on tuonut massoittain lisää työttömiä ja lomautettuja. Työttömien tukea ja palveluita on epidemian vuoksi jouduttu sulkemaan. Tuntuu täysin absurdilta, että etenkin nyt tässä tilanteessa ryhdytään edes puhumaan jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja palvelujen heikentämisestä, puheenjohtaja Irma Hirsjärvi hämmästelee." (Työttömien Keskusjärjestön tiedote, 10.8.2020)

No, vajaa viikkoa myöhemmin selvisi, ettei kyse ollut hallituksen ehdotuksista, vaan Valtiovarainministeriön:

"Valtiovarainministeriö esitteli perjantaina oman ehdotuksensa työllisyystoimista, joiden tavoitteena on saada Suomeen 60 000 uutta työllistä.

Työllisyystoimiksi ehdotettiin muun muassa eläkeputken poistamista, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastamista ja vuorotteluvapaasta luopumista." (Helsingin Sanomat 14.8.2020)

Eikä tämä vielä mitään, kuun loppua kohti tavoitteet kasvoivat:

"Hallituksen alkuperäinen tavoite 60 000:sta lisätyöllisestä ei riitä, vaan hallituksen tulee kaksinkertaistaa työllisyystavoitteensa 120 000:aan lisätyölliseen vuoteen 2023 mennessä. Syyskuun budjettiriihessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla voidaan ensin saavuttaa 60 000 lisätyöllistä sekä sovittava aikataulu koko tavoitteen saavuttamiseksi, vaativat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät." (EK:n tiedote, 31.8.2020)

Tämä jopa sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen oli Vasemmistoliiton kesäkokouksessa ehtinyt jo kommentoida VM:n listaa:

"– On syytä todeta, että valtiovarainministeriön puheenvuoro ei toimi minkäänlaisena pohjaesityksenä, kun hallitus päättää työllisyystoimistaan.

– Työllisyysasteen nostamista perustellaan yleensä hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisella, Pekonen jatkoi.

– VM:n lista olisi itsessään myrkkyä pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle." (Kansan Uutiset 20.8.2020)

Yksikään VM:n listaamista toimenpiteistä ei luo Suomeen ainoatakaan työpaikkaa, vaan lisää työttömien määrää. Näin sana "työllinen" saa kieroutuneen merkityksen; satunnainen kuulija ja asioita ymmärtämätön saattaisi luulla, että se tarkoittaa henkilöä, jolla on työpaikka, mutta se tarkoittakin työtöntä henkilöä, joka kilpailee aivan liian vähistä työpaikoista muiden työttömien kanssa.

Miuahan nuo toimet eivät koskisi, eläkeputkeenkin pääsemiseen pitäisi olla töissä viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista. Myöskään ansiosidonnaisen porrastamisella ei olisi vaikutusta, kun en koskaan pääse minkäänlaiseen työhön.

Ja vaikka Vasemmistoliitto ehti jo irtisanoutua VM:n ehdotuslistasta, puolueen puheenjohtaja Li Andersson ehdotti melko outoa ja jo Sipilän hallituksen aikaista työllisyystoimenpidettä:

"Hallituspuolue Vasemmistoliitto esittää siviilipalveluksen keston puolittamista ja asepalveluksen lyhentämisen selvittämistä työllisyystoimina, jotka nostaisivat työllisten määrää tuhansilla ihmisillä.

Yhä useammat nuoret miehet joutuvat siviilipalvelukseen, koska he eivät ole syystä tai toisesta halunneet suorittaa asepalvelusta. Tällöin parhaassa työ- ja opiskeluiässä olevat miehet ovat poissa työmarkkinoilta." (Iltalehti 27.8.2020)

Eikö ihmisellä ei ole mitään muuta arvoa kuin työ? Olisin kuvitellut, että varusmiehillä ja -naisilla olisi vaikka jotain maanpuolustuksellista arvoa, mutta ei. Vain työn (tai "työn") tekeminen määrittää ihmisen arvon.

Siviilipalveluksesta en kovin paljon tiedä, en tunne henkilökohtaisesti yhtään sivaria. Nyt kävin katsomassa avoinna olevia työpalvelupaikkoja, niin näyttäisi olevan paljon sellaisia työpaikkoja, joihin voitaisiin ottaa ihan tavallinen työtön vaikkapa palkkatuella. Melkoisia koulutusvaatimuksia näyttäisi joihinkin hommiin olevan, kenellä alle 20-kymppisellä on esim. kandidaatin tai maisterin tutkinto muotoilusta, taiteesta, arkkitehtuurista, sähkö- tai mekaniikka aloista tai kestävästä kehityksestä, kuten vaaditaan Aalto-yliopistossa tarjolla olevaan FabLab(?!)-assistentin työpalvelupaikkaan? Ja riittääkö edes koulutus, vai pitääkö olla suhteita ja verkostoja, niin kuin useimpia työpaikkoja haettaessa?

Niinkuin viime kuussa kerroin, minulla alkoi nyt elokuussa ammatillinen kuntoutusselvitys. Kuusi kertaa elokuussa, viimeiset kolme syyskuussa. Työkokeilupaikkojen hakemisesta ei onneksi ole ollut puhetta niin kuin pelkäsin, mutta mahdottoman ahdistavaa, kun koko ajan jankutetaan, että pitäisi olla tavoite. Kun rehellisesti sanon, että tavoitteeni on työkyvyttömyyseläke, niin ei käy; tavoitteen pitää olla opiskelu tai työ. Sitten vielä siihen tavoitteeseen pitäisi itse uskoa! Usko siinä sitten töihinpääsyyn, kun et ainuttakaan työpaikkaa elämässäsi ole itse hakemalla saanut!

Maria Vanha-Similä: Pyykkilaudasta pillereihin

Naisten arki Suomessa 1950 - 1970 -luvulla

Tämä kirja osui silmiin kirjaston uutuushyllyssä. Lainasin sen enempää ajattelematta, olen kuitenkin syntynyt 1970. Kirja oli onneksi aika nopeasti luettu, mutta mitään yhtymäkohtaa omaan, äitini (s. 1950) tai isoäitini (jonka luona asuin lapsuuteni) elämään en kyllä löytänyt. Kirjassa keskityttiin selvästi helsinkiläisten, keskiluokkaisten naisten elämään: oli lukuja opiskelusta, työssäkäynnistä, lasten päivähoito-ongelmista, mökkeilystä, harrastuksista... melkein lopetin kesken.

Vain yksi kohta jäi mieleen: 

"Lasten kouluttaminen oppikoulussa vaati monilta perheiltä taloudellisia uhrauksia. Koulussa erilaisista taustoista tulevat tytöt kohtasivat pukeutumiseen liittyvät paineet. Vähävaraisten perheiden lapset eivät voineet koreilla vaatteilla, ja vanhat, kuluneet vaatteet saattoivat vaikuttaa jopa kouluintoon. Osa perheistä ratkaisi asian hankkimalla nuorelle erikseen koulu- ja kotivaatteet. Koulussa käytettiin muodikkainta ja siisteintä asua, johon perheellä oli varaa, mutta se vaihdettiin heti kotiin tultua kotivaatteisiin."

Minä kävin jo maksutonta peruskoulua, mutta silti minulle oli aina selvää, että vaihdoin kotivaatteet heti koulusta tultuani. En muista, että kukaan olisi sitä vaatinut, mutta varsinkin ala-asteella oli mukavinta vaihtaa vanhat, kuluneet vaatteet päälle, joilla sitten voi huoletta kiipeillä puissa ja kahlata ojissa; jos vaatteisiin tuli kuraa tai pihkaa tai muuta likaa, sen ei ollut väliä. 

En tiedä, mistä tämä tapa oli saanut alkunsa, äitinikin oli käynyt oppikoulua vain vuoden 60-luvulla, enkä muista koskaan olleen puhetta hänen mahdollisista koulu- ja kotivaatteistaan. Mutta minulle tuo tapa jäi, ehdottomasti haluan edelleen vaihtaa kotona eri vaatteet kuin ne, joita käytän "kaupungilla".

Arvioni kirjasta noin muuten: melko tyhjänpäiväinen, ei mitään uutta tietoa.

Työttömyyskatsaus 7/2020

"– Jokainen tervejärkinen ymmärtää, että kun lomautusten määrä on koronan myötä kaksinkertaistunut, niin alkuperäinen työllisyystavoite ei voi toteutua.

– Nyt keskitytään siihen, miten pidetään nykyisillä työntekijöillä työpaikka eikä uusien työpaikkojen luomiseen. Tällä hetkellä on mahdoton arvioida normaalien työllistämistoimien vaikutuksia." (Iltalehti 1.7.2020)

Jotenkin niin raivostuttaa se, kuinka sokeita ihmiset ovat. Ihan niinkuin ajettaisiin kahdella ikkunattomalla junalla vierekkäisiä raiteita; toisella raiteella korona ja sen vaikutus talouteen: juna pysähtyi maalis-huhtikuussa lähes täysin ja on nyt pikkuhiljaa lähtenyt nytkähdellen liikkeelle; toisella raiteella oppositio (mukanaan hallituspuolue Keskusta) ja osa mediaa hallitusta haukkuen ja vaatien, että hallitusohjelmaan kirjatusta työllisyystavoitteesta on pidettävä kiinni. Vaikka koronan vaikutus maailmantalouteen ei todellakaan ole ohi, vaaditaan kovia toimia(?) ja leikkauksia, vaikka niillä ei luoda ainuttakaan työpaikkaa.

Yksikään hallitus maailmassa ei pysty pitämään kiinni viime vuonna kirjatuista työllisyystavoitteista, eikö tämän pitäisi olla selvä kaikille!

Aiheesta jatkoi Yle 8.7.2020: 

"Pääministeri siirtää työllisyyspäätösten aikataulun takarajaa kohti vuoden loppua, hallituksen syyskuun budjettiriihen sijaan.

Kysymys on ensimmäisten 30 000 niin sanotun päätösperäisen työpaikan luomisesta. Hallitus on aiemmin linjannut, että ratkaisut tehdään tämän syksyn budjettiriihessä. Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet vuoden töitä useassa eri kokoonpanossa luodakseen edellytykset 30 000 uuden työllisen löytämiseksi, toistaiseksi laihoin tuloksin."

Ensinnäkin, mitä ovat "päätösperäiset työpaikat?. Ja sitten: miten olisi, jos niitä työllisiä etsittäisiin vaikka niiden noin 300 000 työttömän joukosta? Vai onko jutussa kirjoitusvirhe, ja etsitään 30 000 uutta työpaikkaa? Ai, ei se olekaan virhe, myöhemmin tekstissä on lause:

"Vihriälän mielestä aikaa on ollut tarpeeksi ja on selvä, että uusia työllisiä on tässä taloustilanteessa saatava."

Nuorten työelämän aloittamisesta tai oikeastaan aloittamatta jäämisestä koronan vuoksi ollaan huolissaan. En muista, että kukaan olisi ollut samasta asiasta huolissaan 90-luvun laman aikana, tai ehkä olikin, mutta kun ei ollut nettiä eikä Facebookin kaltaisia sivustoja, niin median seuraaminen jäi Aamulehteen ja  radion ja tv:n uutisiin.

"Työelämän aloittaminen työttömäksi jäämisen kokemuksella heittää varjon nuoren tulevallekin työuralle. Työttömyys ja muu työelämän ulkopuolisuus työuran alkuvaiheessa lisäävät riskiä myöhemmille työllistymisen vaikeuksille, matalamille ansioille, osaamisen ja ammattitaidon rapautumiselle, sekä itsetunnon, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työkyvyn heikentymiselle." (Lukijalta-palsta, kirjoittajat Esa Iivonen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Jaana Vastamäki, STM, Aamuposti 10.7.2020)

Tämä oli aivan loistava kirjoitus! Minunkin työelämäni alkoi kolmen vuoden työttömyydellä ja sen jälkeen työttömyyttä yli 2/3 elämästäni.

Samana päivänä tuli julkisuuteen myös ääliömäisin työttömyyteen liittyvä ehdotus:

"Oppositiopuolue Kokoomus kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista myös työttömyyskassoihin kuulumattomille työntekijöille." (Helsingin Sanomat 10.7.2020)

"– Toukokuussa lähes 30 000 ihmistä, jotka olisivat olleet oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen, eivät ole sitä saaneet, koska eivät ole oivaltaneet hakeutua kassan jäseniksi. Tämä on aika iso oikeudenmukaisuuskysymys, Keskustan Katri Kulmuni sanoi Ylelle." (10.7.2020)

Eivät ole oivaltaneet hakeutua kassan jäseniksi? Jos henkilö on osannut hakea töitä ja vielä saanutkin työpaikan, hän ei voi olla niin tyhmä, ettei tietäisi työttömyyskassoista ja ansiosidonnaisesta päivärahasta. Kyseessä on aina joko äärimmäinen nuukuus tai ehdoton varmuus siitä, ettei koskaan jää työttömäksi.

Samassa yhteydessä esitettiin vaihtoehdoksi myös kassan pakkojäsenyyttä, mitä vastustettiin kovasti. En ymmärrä miksi, onhan autovakuutuskin pakollinan. Vakuutusyhtiön saa valita, mutta vakuutusta ei voi jättää ottamatta. Tai no voi kai senkin tehdä, jos haluaa ottaa riskin kiinnijäämisestä ja sen seuraamuksista:

"Laiminlyöntimaksu voi olla jopa kolme kertaa vakuutusmaksua vastaavan maksun suuruinen. Ajoneuvo, jonka vakuuttamisvelvollisuus on laiminlyöty, on käyttökiellossa, kunnes vakuutus on asianmukaisesti hoidettu. Jos vakuuttamaton ajoneuvo havaitaan liikenteessä, voi poliisi poistaa siitä rekisterikilvet."

Toimisiko tämä myös työttömyyskassoissa? Mikä olisi rangaistus kassaan kuulumattomalle?

"Kokoomuksen uusima ikiaikainen esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta kaikille saa tukea nyt myös Elinkeinoelämän keskusliitolta (EK). Järjestö on kääntänyt takkinsa ja perustelee laajentamista kuten kokoomuskin ansiosidonnaisen työttömyysturvan epäoikeudenmukaisuudella.

SAK, STTK ja Akava eivät ole kannattaneet kokoomuksen ehdotuksen kaltaista ansiosidonnaisen laajentamismallia. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää EK:n ilmoitusta yllättävänä takinkääntönä.

– Hinta-arvio uudistukselle vaihtelee noin 200 – 300 miljoonan euron välillä. On selvää, että tällaista rahaa ei mistään tulisi lisää vaan ansiosidonnaisen turvan laajentaminen rahoitettaisiin ansioturvaa heikentämällä. Mielenmuutos on susi lampaan vaatteessa: se kielii EK:n halusta murentaa yleisesti työttömien turvaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa kirjoituksessaan.

Kokoomuksen ja EK:n porrastetuissa, kustannusneutraaleissa työttömyysturvamalleissa osa työttömistä maksaisi toisen osan työttömyysturvaa.

– Heikennykset vaikuttavat niihin ihmisiin, jotka ovat jo jostain syystä heikommassa asemassa työmarkkinoilla, toteaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta." (Kansan Uutiset 20.7.2020)

Minulla kun ei ole koskaan enää mahdollisuutta päästä töihin, joista kertyisi ansiosidonnaista vaikka aina olenkin kuulunut liittoon ja kassaan, niin minua tämä ehdotus ei koskisi, mutta raivostuttaa silti.

Tätä kirjoittaessani odottelen huomenna alkavaa ammatillista kuntousselvitystä. Nyt olen vasta tarkemmin lukenut kutsun mukana tulleen tiedotteen:

"Ammatillinen kuntoutusselvitys tukee työelämään siirtymistä, siellä jatkamista tai sinne palaamista. Saat tietoa työkyvystäsi ja kuntoutuksen mahdollisuuksista. 

Ammatillisen kuntoutusselvityksen tulos on yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Se voi olla esimerkiksi koulutus-, työhönpaluu-, työkokeilu- tai työhönvalmennussuunnitelma. Saat tukea suunnitelmasi toteuttamiseen myös selvityksen päätyttyä."

Ehkä olisi ollut parempi kieltäytyä edes hakemasta. Nyt taidan joutua taas hakemaan turhaan ties kuinka monta työkokeilupaikkaa, ja niinkuin olen aiemminkin kirjoittanut, mikään ei ole niin nöyryttävää kuin hakea työkokeilupaikkoja, joita ei saa. 

Päivä Varkaudessa

Viime viikon tiistaina eli 28.7. kävimme Varkaudessa. Matkan pääkohde oli Mekaanisen Musiikin Museo, mutta kävimme myös katsomassa Taipaleen kanavan ja Kanavamuseon.

Mekaanisen Musiikin Museo oli ihan mielenkiintoinen tapaus, museona ja muutenkin. Museon perustivat Tuusniemelle suomalais-saksalainen pariskunta Liisa ja Jürgen Kempf vuonna 1981. Vuonna 1988 se muutti nykyiselle paikalleeen, entiseen vanhainkotiin Varkauteen.

Kokoelmassa on museon omien sivujen mukaan nelisensataa soitinta. Opastetulla kierroksella näistä esiteltiin vain osa, ja ainakin meille jäi sellainen käsitys, ettei kierroksen jälkeen oikein olisi saanut jäädä museoon niihin esittelemättä jääneisiin tutustumaan. Sitä ei kyllä sanottu ääneen, eikä sitä ollut missään erikseen kielletty(*. Soittimissa vain muutamassa oli esittelyteksti, joten ei niistä omin päin paljon irti saanut.

Museon omistajat ovat myös selvästi kiinnostuneita linnuista. Museolla oli aivan elävä harmaapapukaija, joka istuskeli sisäoven päällä rappukäytävässä. Vaikka ulko-ovi oli auki aivan lähellä, se ei tehnyt elettäkään lentääkseen ulos. Lisäksi museolla oli maalauksia, joissa klassikkoteosten ihmiset oli korvattu lintuhahmoilla; näistä kuvia Facebook-sivuillani.

Ja kuten alussa mainitsin, kävimme myös Taipaleen kanavalla. Alkuperäinen, vuonna 1835 valmistunut kanava ei ole enää käytössä, vaan museoitu. Uudempi, vuonna 1871 valmistunut ja 1960-luvulla modifioitu puolen kilometrin pituinen kanava Unnukan ja Haukiveden välillä on edelleen käytössä. 

Alueella oli myös pääsymaksuton Kanavamuseo, jossa oli jonkin verran kanavan rakennukseen, historiaan ja tukinuittoon liittyvää aineistoa. 

Tietenkin myös museokauppa, jossa oli myynnissä parkkikiekkoja tekstillä "Matkalla jossakin päin Suomea". Hauska sattuma, koska juuri menomatkalla Varkauteen muisteltiin 70-80 -luvuilla eli aikaan ennen kännyköitä radiossa yleensä kesäisin kuuluneita tiedotteita, joissa pyydettiin henkilöä, joka on matkalla jossakin päin Suomea (ja mainittiin yleensä myös henkilön nimi, auton merkki ja ehkä rekisterinumero) ottamaan yhteyttä johonkin tiettyyn paikkaan, kotiin tai kotipaikkakunnan viranomaiseen.

*)Yleensä ne museot, joissa ei saa liikkua omatoimisesti, ilmoittavat asiasta selvästi esim. nettisivuillaan. Näin teki ainakin Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi, jossa kävimme 3 vuotta sitten. Nythän sielläkin on jo pari vuotta saanut liikkua myös ilman opastusta.

Kesäteatterissa: Hätävara

Sunnuntaina kävimme katsomassa Teatteri Perikunnan esityksen Hätävara. Nimi kuvaa sitä, että keväällä oli hyvin epävarmaa, voiko kesällä ylipäätään esittää yhtään mitään missään, ja erityisesti pubin terassilla, kun ravintolat ja kahvilat oli suljettu. Yleensähän Teatteri Perikunnan esitysten nimessä on ollut viittaus siihen, kuinka mones kerta (eli kesä) on menossa: viime kesänä Seitsemäs Ihme, aieimmin mm. Siitä viis!

Vaikka Hätävara oli hauska, siinä saattoi aavistaa myös vähän hätäisesti kasatun ja kiireellä harjoitellun makua.

Ainakin viisi sketsiä oli mukaeltu hallituksen tiedotustilaisuuksista; Sanna Marinin roolissa vuorotellen neljästä esiintyjästä kolme. Pitkä ruskea peruukki, mustaa mekkoa imitoiva jätesäkki ja kevään ja kesän lukuisista tiedotustilaisuuksista tutut (ja liioitellut) alkulauseet. Nämä sketsit päättyivät siihen, että oppositio toivotettiin suksimaan v..ttuun.

Viime vuoden tapaan suurin osa Suomipop / -iskelmäparodioista meni ohi, koska en sellaisia kuuntele. Ainoa kappale, minkä tunnistin, oli Erika Vikmanin euroviisukarsinnoissa esittämä Cicciolina.

Myös Postia irvailtiin: sketsissä nainen odotti perjantaina postilaatikon vieressä rehtorin lupaamaa ylioppilastodistusta esiteltäväksi pojan yo-juhlissa; postinkantaja (jonka oranssissa T-paidassa teksti POTSI) tuli laukkuineen ja sanoi heti, ettei ole postia. Nainen halusi katsoa laukkuun ja lopulta sai luvan, mutta laukku oli täysin tyhjä. "Meillä on näin perjantaisin siirrytty kevennettyyn kantoon", sanoi postinkantaja, "kannetaan, muttei jaeta. Toisin kuin tiistaisin, silloin ei kanneta eikä jaeta".

Olihan tämä esitys ihan hauska, mutta minun makuuni ehkä liikaa alapäähuumoria ja kiroilua. En muista, oliko viime vuonna näin paljon. Esitys on tietysti suunnattu enemmän tai vähemmän humalaisille katsojille, koska esityspaikka todellakin on Juomahuone Laitisen terassi. Aiemmista vuosista poiketen tänä kesänä on myös "päivänäytöksiä" sunnuntaisin klo 14, rajoitetun katsojamäärän vuoksi näin saadaan enemmän katsojia. Silti kyllä suosittelen, yksi harvoista kesäteattereista tänä kesänä. Viimeinen esitys lauantaina 22.8.

Työttömyyskatsaus 6/2020

Aivan kuun alussa Taloustutkimuksesta soitettiin ja kyseltiin koronan vaikutuksesta elämääni. Myös yleinen kysymys politiikasta eli"Mikä on mielestäni lähiaikojen paras poliittinen päätös?" Vastasin tietysti, että aktiivimallin purkaminen vuoden alussa.

5.6. ilmestyneen Työttömät-lehden päätoimittajan palstalla Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kirjoittaa:

” Omat välittömät ehdotukseni koronakriisiin työllisyyden hoitoon ovat julkisten työllisyyspalveluiden rahoituksen lisääminen, henkilökohtaisen kasvokkaisen asiakaspalvelun vahvistaminen myös yli 30 vuotiaille (vrt. kuntien kohtaamot/ohjaamot), vastavalmistuneiden oma työllisyysohjelma, jossa hyödynnettäisiin palkkatukea, jatko-opintoja sekä starttirahaa ja TYP-palvelu-uudistus sekä kuntoutuksen kokonaisuudistus, jossa työkyvyn laadukas tuki, työhönvalmennuspalvelut ja eläkeselvitykset tulisivat keskiöön. Lopuksi tarvittaisiin työvoimapoliittisen avustuksen laajempi käyttöönotto, jolla turvattaisiin järjestösektorille pitkäkestoisemmat toiminnan edellytykset työttömien tukemiselle.

Ajatuksena olisi siis tarjota paketti, joka huomioisi vastavalmistuneiden työllistymisen ja yritystoiminnan käynnistämisen tarpeet sekä mahdollistaa pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille nykyistä kestävämpiä työllistymisen ratkaisuja ja vapauttaa terveytensä kanssa kamppailevat työllisyydenhoidon palveluista eläkkeelle ja muiden toimintakykyä vahvistavien palveluiden piiriin.”

”Vapauttaa terveytensä kanssa kamppailevat työllisyydenhoidon palveluista eläkkeelle”?! Tämän kohdan perusteella hän on todella ottanut huomioon ehdotukseni (josta kirjoitin viime kuussa). Tosin samaa ovat varmaan ehdottaneet monet muutkin työkyvyttömät työttömät.

"Sosiaaliturvakomitea aloittaa ongelmien työstämisen monimutkaisuudesta sekä niiden henkilöiden tilanteesta, jotka ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä, mutta joiden nykysäännösten mukaan tulee hakea työttömyysturvaetuutta." (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote, 9.6.2020)

Kun aloittaisikin! Nykyinen laki on täysin järjetön, pakottaa työkyvyttömät hakemaan työttömyysetuuksia, olemaan "työmarkkinoiden käytettävissä" ja kilpailemaan samoista liian vähistä työpaikoista työkykyisten työttömien kanssa, vaikka eivät todellisuudessa pysty tekemään töitä eikä heitä yksikään työnantaja palkkaa.

"Tulevina vuosina poliittiset päättäjät joutuvat Juho Saaren mukaan valitsemaan, keiden tukia ja palveluita voidaan leikata. Suurin paine kohdistuu valtion etuuksiin ja palveluihin, joiden varassa elävät kaikkein köyhimmät. Resurssien jakaminen eri sukupolvien välillä voi nousta isoksi kysymykseksi. Kirkon diakoniatyön ja järjestöjen rooli nousee Saaren mukaan entistä tärkeämmäksi, kun haavoittuvassa asemassa oleville rakennetaan koronan jälkeistä turvaa.

Emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen suhtautuu kriittisesti näköalaan, jossa diakoniatyö joutuisi paikkaamaan tukien ja palvelujen leik­kauksia.

– On surkeaa, jos pandemian seuraukset kaatuvat kirkon diakoniatyöntekijöiden, järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden niskaan, kuten aikaisempien lamojen yhteydessä on tapahtunut, Mäkinen sanoo." (Kirkko ja kaupunki 16.6.2020)

Juho Saari oli jäsenenä TEM:in ryhmässä, joka selvitti toimia, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Kari Mäkinen sen sijaan oli jäsenenä STM:n ryhmässä, jonka tavoitteena oli tuottaa esityksiä siitä, miten estetään sosiaalisten ongelmien pitkittyminen, syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen koronaepidemian rajoitusten irtaantumis- ja jälleenrakentamisvaiheessa.

Kyllähän tämäkin juttu taas korostaa Juho Saaren profiloitumista köyhien kyykyttäjäksi, kuten viime kuussa hänen ehdotuksensa etuuksien keston rajoittamisesta.

Ryhmät olivat eri mieltä ratkaisuista, ja erityisesti leikkauksista. Kummankohan ryhmän suosituksia politiikot noudattavat?

"Suomeen tarvitaan Mäkisen työryhmän mielestä riippumaton arviointineuvosto, joka arvioisi poliittisten päätösten vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Arvioinnin tueksi tulisi kehittää kansallinen hyvinvoinnin tason ja kehityksen mittaristo. Raportti asettaa toimenpiteiden määräajan vuoteen 2022.

– Eriarvoisuuden lisääntyminen tai väheneminen ei tapahdu luonnonvoimien kaltaisesti, vaan kyseessä on asia, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, Kari Mäkinen sanoo."

Ensi vuoteen siirretyistä kuntakokeiluista ei ole minkäänlaista positiivista arviota kokeilun vaikutuksesta työllisyyteen.

"Työllisyysvaikutusarvion puuttuminen ei tarkoita, ettei kuntakokeilua kannattaisi järjestää. Hallitukselle työllisyysarvion puute on silti iso ongelma. Hallitusohjelman mukaan puolen toimista 60 000 lisätyöllisen saamiseksi tulee olla sellaisia, joiden vaikutus etukäteen arvioitavissa. Kuntakokeilun vaikutus tähän 30 000 hengen tavoitteen saavuttamiseen jää nollaan.

On mahdollista, että yksittäinen kunta pystyy alueellista TE-toimistoa paremmin tarjoamaan työttömälle yksilöllistä palvelua ja näin edistämään tämän työllistymistä. Toisaalta voi olla, että kunnat ohjaavat työttömiä yhä enemmän palkattomaan kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan hyödyt avoimille työmarkkinoille työllistymiseen ovat tutkimusten mukaan vähäisiä.

Kunnat voivat kuitenkin saada kuntouttavasta työtoiminnasta säästöjä. Jos ne ohjaavat pitkäaikaistyöttömän palvelun piiriin, ne välttyvät maksamasta valtiolle sakko-osuutta työttömän työmarkkinatuesta." (Helsingin Sanomat 10.6.2020)

Ei vain "voi olla", vaan on niin, että kunnat ohjaavat työttömiä yhä enemmän palkattomaan kuntouttavaan työtoimintaan, koska saavat siitä säästöjä, kuten uutisessakin mainitaan.

Hallitus esitti 17.6.2020 tilapäistä epidemiakorvausta toimeentulotukiasiakkaille. Väliaikainen epidemiakorvaus olisi 75 e/kk, ja sitä maksettaisiin syys–joulukuussa niille asiakkaille, jotka ovat saaneet perustoimeentulotukea koronakevään aikana. Korvausta perustellaan mm. sillä, että lapset ruokailivat kotona etäopetuksen aikana. Korvauksen ehtona ei kuitenkaan olisi se, että asiakkaalla on lapsi tai lapsia, sen saisivat myös lapsettomat ja ne, joiden lapset ovat jo aikuisia ja asuvat muualla.

En kadehdi toimeentulotuen saajia, mutta olisihan tämän korvauksen voinut ulottaa myös työmarkkinatukea saaviin, vaikka sitten vähän pienempänä.

28.6.2020 julkaistuun STT:n uutisjuttuun on haastateltu sekä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorantaa että STTK:n johtajaa Katariina Murtoa.

"Koronapaketeilla on ollut Elorannan mukaan jo sinänsä merkittävä työllisyysvaikutus.

- Sitä ei pidä unohtaa, että me olemme jo tehneet tosi paljon muutoksia, joilla on ollut vaikutuksia työllisyyteen ja toimeentuloon. Silloin tietysti ihmisten kyky ja halu tehdä vaikkapa lisäleikkauksia on todella vaikea.

Eloranta ei haluaisi pelotella ihmisiä uusilla kiristyksillä. Katse kannattaa hänen mielestään pitää siinä, että lomautukset päättyvät ja työttömyysturvan maksatukset saadaan aikatauluun.

- Osa ihmisistä on joutunut odottamaan rahaa tosi pitkään, viikkoja, TE-toimistojen ja työttömyyskassojen ruuhkien takia. Ihmisillä on tosi vaikeita tilanteita. En lähtisi tässä tilanteessa pelottelemaan, että vielä entisestään kiristetään, Eloranta vastaa.

Myös STTK:n Murto painottaa, että lomautettujen ja työttömien toimeentulo pitäisi turvata. Järjestö on siksi esittänyt työttömyysturvan tason korottamista 50 eurolla kuukaudessa."

Tuo 50 euron korotus työttömyysturvaan kuulostaa kyllä hyvältä, mutta koskisiko se muuta kuin ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa?

Alkukuun asumistukisekoilujen jälkeen ei omassa tilanteessani ole tapahtunut mitään uutta kesäkuussa. (Kela maksoi takautuvasti kuntotustukea joulu-tammikuulta ja vaati hakemaan siltä ajalta eläkkeensaajan asumistukea. Tämä oli yhteensä noin 100 euroa vähemmän kuin normaali asumistuki, mutta Kela lopulta päätti olla perimättä maksamaansa ylimääräistä asumistukea.)

Kirpparipöytä ja -löytöjä, osa 2/2020

Kirpparilöytöjä tammikuu - kesäkuu 2020

Menikin sitten suunniteltua kauemmin, ennenkuin pääsin vuokraamaan kirpparipöydän: Riihimäen Femmatori oli suljettu yli kaksi kuukautta, 20.3. - 1.6. No, ei päässyt ostamaankaan mitään, eli säästöähän siitäkin tuli. En oikein edes muista, mitä ostin alkuvuodesta, en kovin paljon kuitenkaan.

• Kiroileva siili -pussilakanat
• Orassi hupullinen t-paita
• Arenan uimapuku
• Pyöräilyhanskat
• Mustat tennarit niittikoristeilla
• Mustat roomalaissandaalit
• Musta lompakko

Kirpputorithan eivät olleet kiinni hallituksen päätöksellä, vaan omasta aloitteestaan. Eivät kuitenkaan kaikki, Riihimäelläkin Iso Kirppis oli auki koko ajan, mutta en käynyt, koska sieltä ei ole koskaan löytynyt mitään. Myös ainakin Turussa ja Hämeenlinnassa oli avoimia kirppareita.

Niin, ja vuokrasin myös sen pöydän heti, kun oli mahdollista eli jo toukokuussa. Halusin tietyn pöydän, ja se oli varattu (varmaan jo aiemmin) kesäkuun loppuun saakka, eli pääsin aloittamaan vasta eilen.