Kirja 70-luvun arjesta osui silmään kirjastossa, ja pakkohan se oli koko 70-luvun eläneenä lainata (vaikka muutamista alkuvuosista en niin paljon muistakaan).
Vaikka kirjassa kerrotaan 70-luvun kalliistakin muoti-ilmiöistä (Marimekko, uima-allas kotiin, lomailu alpeilla), muistetaan sentään aina mainita, että ne olivat tosiasiassa vain harvojen ulottuvilla. "Tavallinen kansa" lomaili teltassa automatkoilla, osti ehkä jo vaatteita Anttilan postimyynnistä ja opetteli syömään broileria.
Itse en kuulunut edes tuohon "tavalliseen kansaan", elin jossain kummallisessa aikapoimussa yhtä aikaa kaikkia vuosikymmeniä 20-luvulta alkaen. Autot ja Anttilat edustivat ihan toista todellisuutta.
"Useimmat eivät haluaisi takaisin koko 70-lukua, vain ne auringonpaisteiset päivät kavereiden parissa pihalla tai mummolassa. Devalvaatioilla ja marxismi-leninismillä ei ole niin väliä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti