Yhdistysasiaa

Olen jo aikaisemminkin miettinyt, että työttömien pitäisi perustaa nimenomaan työttömien etuja ajava yhdistys. Asiasta on ollut puhetta Facebookin työttömien ryhmissäkin, ja on ilmeistä, että yhdistystä ei synny, koska a) työttömiä on niin monenlaisia riippuen koulutuksesta, ammatista, perhetilanteesta, sosiaalisista suhteista...ties mistä ja b) useimmat eivät halua virallisesti leimautua työttömiksi eli köyhiksi, koska työttömyyden toivotaan olevan vain tilapäistä.

Mutta kuitenkin ehdotukseni on perustaa se yhdistys. Osittaisena mallina voisi käyttää esimerkiksi skotlantilaista Edinburgh Coalition Against Poverty - yhdistystä sekä englantilaista Workfare-järjestelmää kritisoivaa Boycott Workfare -yhdistystä.

Ainakin toistaiseksi viisi tärkeintä kohtaa yhdistyksen toiminnassa olisivat:

1. Vastikkeeton perustulo kaikille; tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta.
2. Kuntouttava työtoiminta(1 käsitteenä poistettava kokonaan - tilalle järkeviä toimenpiteitä
3. Työkyvyttömien eläkkeelle pääsyä helpotettava ja yhdenmukaistettava koko maassa - kasvottomien vakuutuslääkäreiden yksinvalta poistettava
4. Vihapuhe työttömiä kohtaan lopetettava - mediaa vaadittava selvittämään juttujen taustat ja tekemään tarvittaessa oikaisut(2
5. Lakineuvonta ja tukihenkilötoiminta(3

1) Kuntouttava työtoiminta on käsitteenä täysin järjenvastainen. Se ei kuntouta ketään mistään minnekään. Työtoiminta taas oli alunperin (ja on edelleen) kehitysvammaisille järjestettävää sosiaalihuollon alaista toimintaa, josta ei siitäkään makseta palkkaa eikä ole muitakaan työntekijän oikeuksia, vaikka kehitysvammaisilla teetetään tuottavaa työtä, kuten yritysten alihankintatyötä sekä myytäväviä puu- ja tekstiilituotteita. Muistettava kuitenkin on, että useimmat kehitysvammaiset saavat kansaneläkettä, nykyisin takuueläkkeenä tunnettua, jota ei oteta pois eikä vähennetä heidän mahdollisesti kieltäytyessään työtoiminnasta.

Työkyvyttömille ja vajaatyökykyisille, joilla on realistinen mahdollisuus kuntoutua työkykyisiksi, tulisi järjestää oikeaa lääketieteellistä kuntoutusta. Työkykyisille työtä, edes palkkatuella.

2) Media on täynnä juttuja, joissa erilaiset työnantajat valittavat, kuinka työttömille ei työ kelpaa. Kyseisten juttujen toimittajiin tulisi olla yhteydessä ja vaatia kertomaan asian oikea laita - esimerkiksi se, ettei kysymys ollutkaan työntekijöiden etsimisestä, vaan ilmaistyövoiman. Tai että oikeasti työnantajalle ei kelvannut yksikään, joka oli hetkenkin ollut työttömänä.

3) Lakineuvonta henkilökohtaisena vaatisi jo yhdistyksen keräämän jäsenmaksun (vrt. ammattiliitot), mutta tyypillisimmät työttömyyteen liittyvät lakiongelmat olisi vastauksineen tuotava esille yhdistyksen internet-sivuilla (esim. toistaiseksi laki kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen minimimäärästä).

Tukihenkilötoimintaa tarvittaisiin erilaisissa työttömien haastatteluissa, työnhakusuunnitelman teossa sekä muissa palavereissa; varsinkin nuoria ja / tai arkoja ihmisiä on helppo pelotella ja uhkailla erilaisilla lakiin perustumattomilla sanktioilla. Todennäköisesti myös suoranainen haukkuminen, nöyryyttäminen ja huutaminen on vähäisempää ylimääräisen silmä- ja korvaparin todistaessa.