Työttömyyskatsaus 1/2017

Vuosi ei alkanut työttömile hyvin. Tulojen väheneminen ja muut tiukennukset olivat tiedossa jo viime vuonna. Mutta uutisiin:

Viime vuoden tammikuussa oli juttua Hamk:in järjestämästä Ura Ovi -projektista. Siihen osallistui v. 2015 247 työtöntä, joista 30 sai vakituisen ja 63 määräaikaisen työpaikan, opiskelun aloitti 42 (yhteensä 135. jutussa mainittiin 153:lle löytyneen pitkäkestoisen ratkaisun, luku taisi olla väärinpäin). Yli sata jäi edelleen (pitkäaikais)työttömäksi.

Vuonna 2016 Ura Oven ”työttömistä asiakkaista 25 sai vakituisen työpaikan ja määräaikaiseen työsuhteeseen palkattiin 98 henkilöä. Lisäksi asiakkaita ohjattiin kursseille, opiskelemaan, työkokeiluun sekä oppisopimuskoulutukseen. Asiakkaita oli kaikkiaan 163.

Ura Ovi onnistui asiakkaidensa aktivoinnissa viime vuonna paremmin kuin koskaan. 86 prosenttia asiakkaista osallistui aktiivitoimenpiteisiin, esimerkiksi työkokeilujaksoihin, koulutuksiin, kursseihin tai lyhyempiin työsuhteisiin.

– Eniten aktiviteettejä oli yli 24–36 kuukautta työttömänä olleiden ryhmässä, jossa aktiivisuusprosentti oli 90. Pienin prosentti (81) oli yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden ryhmässä, Minna Kotilainen kertoo.” (Aamulehti 13.1.2017)

Tekisi mieli puuttua viimeisen lauseen epäjohdonmukaisuuteen: 24 – 36 kk ON yli 300 päivää, eli mitä järkeä tuossa lauseessa on? Haluaisin myös todella tietää, kuinka moni osallistui erilaisiin aktiviteetteihin pakosta eli karenssilla uhattuna. Ja miksi moinen Ura Ovi saa koko ajan julkisuutta?

Kuntouttavan työtoiminnan pahin epäkohta eli sen teettäminen yrityksissä voiton tuottamiseksi on viimeistään tässä kuussa tullut julkiseksi useammallakin taholla. Tosin se on ollut niin selvää kaikille aiemminkin, ettei siihen nytkään ole kiinnitetty erityistä huomiota eikä nostettu minkäänlaista meteliä.

"Lahden Paikan elin entisen Tuoterenkaan tiloissa Kiveriössä käy pauke, kun työkokeilussa olevat työntekijät kasaavat Mölkky-pelin laatikoita. Yksi työporukkaan kuuluvista on lahtelainen Markku Honkalammi, joka sai paikan kuntouttavan työtoiminnan kautta. Honkalammin pesti Lahden Paikassa on järjestetty mutkan kautta, sillä lain mukaan osakeyhtiö ei voi tehdä kuntouttavaa työtoimintaa.

– Lahden kaupunki ostaa palvelua Lahden Työhönvalmennus -yhdistykseltä, joka hoitaa valmennusta täällä meillä. Vuokraamme valmennusresurssia yhdistykselle ja annamme tilat sen käyttöön, Lahden Paikan toimitusjohtaja Pekka Kotiaho kertoo." (Etelä-Suomen Sanomat, 23.1.2017)

Siis aivan suoraan turhia häpeilemättä kerrotaan, kuinka asiat täytyy järjestää "mutkan kautta", että kuntouttavan työtoiminnan tekijöitä voidaan laittaa hommiin yritykseen.

"Lahden työllisyystoimikunnan puheenjohtajana toimiva Lahden Paikan työvalmentaja Jari Hartman (sd.) pitää kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja tärkeinä.

– Muutenhan ihmisen makaisivat kotona tekemättä yhtään mitään, eivätkä varmasti nousisi sieltä yhtään mihinkään. 

Kaupungin tavoitteena on saada ihmisiä pois kortistosta ja toimeentulotuen piiristä."

Jos toimittaja olisi ollut vähän asiantuntevampi, hän tietäisi että kutyssa ja työkokeilussa olevat työttömät ovat edelleen myös kortistossa, vaikka jossain tilastoissa heidät lasketaan aktivoiduiksi.

Entinen työministeri Lauri Ihalainen ehdotti Aamulehdessä 26.1. kesätyöpaikkapäivän järjestämistä koululaisille:

"- Koulut voisivat aktivoitua ja järjestää valtakunnallisesti vaikka yhden päivä, jolloin opiskelijat voisivat mennä työpaikoille tutustumaan ja keskustelemaan kesätyöpaikoista."

Ihalainen myös lupasi, että SDP palauttaa nuorisotakuun määrärahat 40 miljoonasta eurosta vähintään viime hallituskauden 100 miljoonan vuositasolle, jos se nousee pääministeripuolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Tämä tarkoittaa erityisrahoitusta nuorten työmarkkinoille pääsyyn, etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan, nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, sosiaaliseen kuntoutukseen sekä nuorten työpaja- ja yrittäjätoimintaan.

Tuo kesätyöpaikkapäivä kuulostaa aluksi hyvältä, mutta enemmän sitä miettiessä mieleen visualisoituu kuva, jossa koululuokka saapuu vierailulle yritykseen, jossa jonkin luokkalaisen iskä tai äiskä on töissä. Kuinka nolo tilanne on muille oppilaille, kun tajuavat olevansa siellä turhaan?

Ja sitten se erityisarahoitus: kuinka paljon siitä lopulta käytetään vain ja ainoastaan sosiaaliseen kuntoutukseen työpajoilla eli kuntouttavaan työtoimintaan, koska se on kaikkein helpointa? 

Tähän liittyy Janakkalan kunnan vuoden alusta tekemä muutos työpajatoiminnan työnjakoon, jossa alle ja yli 29-vuotiaisen työpajatoiminta erotetaan toisistaan niin toiminnallisesti kuin tavoitteellisesti. Nuoret alkavat pyörittää ilmaistyönä Tervakosken elokuvateatteria, yli 29-vuotiaille järjestettävista pakkoaktiviteeteista ei ole vielä tietoa.

Miten tähänkin pitäisi suhtautua? Jos olisin nyt nuori työtön, ja minulle tarjottaisiin mahdollisuutta osallistua elokuvateatterin pyörittämiseen, olisin todella innoissani. Varmaan moni nuori nytkin on päästessään mielenkiintoiselta kuulostavaan hommaan vaikka sitten yhdeksän euron kulukorvauksella; muutakaan kun ei ole tiedossa. Mutta kuinka kauan sitä jaksaa olla innostunut: sopimus toisensa perään, luvataan sitä ja tätä, luvataan selvittää muita mahdollisuuksia, mutta mitään ei tapahdu. Paitsi taas se uusi kuty-sopimus. Kuinka monta vuotta jaksaa olla innostunut?

Hyvinkään Aamupostissa oli 27.1.2017 pikku-uutinen, jonka mukaan Taidetalo Kassu Halonen Oulujärven Manamansalossa (Hyvinkää - Manamansalo 563 km) tarjoaa nuorille töitä palkatta. Ilmaistyöläinen saisi sentään asunnon, ruokaedun ja pyörän käyttömahdollisuuden, matkakulut olisi varmaan maksettava itse. Uutisen virhe on se, että sen mukaan paikkaa voisivat hakea myös kesätyöseteliin oikeutetut 17 - 29 -vuotiaat. Taidetalo on kuitenkin yhdistys, eikä kesätyösetelietua pitäisi Hyvinkään internet-sivujen mukaan myöntää yhdistyksille...

Loppukevennykseksi käynee kohtaus Girls-sarjan jaksosta 3/5:

Työnantaja soittaa Japanissa työskentelevälle Shoshannalle: Tämä on työsuhteen, yhteistyön ja palkanmaksun kevyt päätös.

Shoshanna: Miten se eroaa potkujen antamisesta?

Työnantaja: Onhan sillä eri nimi!