Kirja kertoo tietenkinEnglannin kuningas Henrik VIII:n kuudesta vaimosta ja näihin kuuteen avioliittoon johtaneista syistä. Taustoitti myös mielenkiintoisesti Tudors-sarjaa, jota olen seurannut aina silloin harvoin kun Nelonen on sitä viitsinyt esittää (missä viipyy neljäs ja viimeinen tuotantokausi, joka valmistui jo 2010?!).
Kuningas Henrikin ensimmäinen avioliitto Aragonin prinsessa Catherinen kanssa oli järjestetty, niinkuin tuohon aikaan oli tapana. Se kesti kuitenkin pitkälti toistakymmentä vuotta ja päättyi pitkään ja katkeraan erotaisteluun ja Englannin uskonnon muuttamiseen katolisuudesta anglikaaniseksi siinä sivussa. Henrik oli silmittömästi rakastunut nuorempaan Anne Boleyniin, uskoi tämän vakuutteluihin poikalapsesta ja meni tämän kanssa naimisiin vaikka ero Catherinesta ei ollut selvä.
Annekaan ei saanut poikaa, ainoastaan tytön, Elizabethin (ensimmäisestä liitosta oli syntynyt Mary), mikä "oikeutti" syyttämään häntä valtiopetoksesta, aviorikoksesta ja noituudesta ja tuomitsemaan hänet teloitettavaksi noin kolmen vuoden liiton jälkeen.
Kuninkaalla oli tähtäimessä uusi vaimo, Jane Seymour, jonka kanssa hänet vihittiin vain kymmenen päivää Annen teloituksen jälkeen. Jane synnytti puolentoista vuoden kuluttua pojan, mutta kuoli itse pari viikkoa myöhemmin tulehdukseen, jota ei tuolloin osattu hoitaa.
Siispä piti taas saada uusi vaimo, tällä kertaa Henrik halusi kokeilla taas järjestettyä liittoa. Yksi ehdokas oli Milanon herttuan 15-vuotias leski, Tanskan prinsessa Christina, joka kieltäyi ja sanoi, että olisi suostunut jos hänellä olisi kaksi päätä (tämä oli viittaus Annen kohtaloon).
Lopulta päädyttiin Kleven herttuan tyttäreen Annaan. Henrik päätti liitosta näkemättä Annaa, vain muotokuvan hänestä, ja pettyi, kun Annan ulkonäkö ei sitten todellisuudessa miellyttänytkään. Sovittua vihkimistä ei peruttu, mutta liitto mitätöitiin puolen vuoden kuluttua sillä perusteella, että sitä ei ollut koskaan täytäntöönpantu.
Jossain tässä kohdassa tarina alkaa tuntua aika uskomattomalta ja huvittavalta, ellei olisi todellisista ihmisista kysymys. Eikä Henrikin pakkomielle saada toinen poika päättynyt tähän, vaan jatkui.
Viides vaimo oli melko oppimaton ja lapsellinen Katherine Howard. Katherinen kaula päätyi puolitoista vuotta myöhemmin myös teloituspölkylle, koska hän ei ollut oppinut historiasta eli Annen kohtalosta, vaan aloitti suhteen toisen miehen kanssa. Hovinaisia ja -miehiä vilisevissä linnoissa moinen ei tietenkään ´pysynyt salassa, eikä sekään, ettei hän vastoin kuninkaan luuloa ollutkaan neitsyt avioliiton alussa.
Kuudes ja viimeinen, kuninkaan jälkeen henkiin jäänyt vaimo oli Catherine Parr. Tämä Catherine oli kahden miehen leski, eikä siis varmasti neitsyt kuninkaankaan silmissä, mutta tässä iässä (kuningas oli viisikymppinen ja sairas) se ei enää haitannut. Vaimon tehtävä oli enimmäkseen olla hoitaja ja hovin naisten esimies.
Yksi tämän vaimonvaihdon huvittavaksi tekevä seikka on se, että aina uuden avioliiton myötä uuden vaimon kaikki mahdolliset (mies)sukulaiset ylennettiin hovissa johonkin asemaan ja heille jaettiin linnoja ja kartanoita ja maita. Teloitettujen vaimojen sukulaismiehet sitten joko teloitettiin myös, tai heidän omaisuutensa takavarikoitiin uusien sukulaisten tieltä. Sitä vastoin Jane Seymourin sukulaiset saivat pitää asemansa; Janen veli, Sudeleyn paroniksi ylennetty Thomas jopa meni naimisiin Catherine Parrin kanssa kuninkaan kuoltua.
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kirja, hyvin yksityiskohtainen ja siksi paksu ja pitkään luettava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti