Mitä useamman kerran sen luen, sitä enemmän täysin järjettömiä työttömiin kohdistuvia toimenpide-ehdotuksia.
Jutussa on kyse siitä, että Turku on hyväksytty mukaan uudenlaisten palveluratkaisujen testaamiseen työttömyyden eri vaiheissa. Esitetyssä mallissa työttömäksi ilmoittautunut henkilö saisi etsiä työtä omatoimisesti kolmen ensimmäisen kuukauden ajan ilman nykyisenkaltaisia tarkkailutoimia TE-toimiston suunnalta.
Tässä on se ensimmäinen virhe. Minkälaisia tarkkailutoimia tuoreeseen työttömään nykyisin kohdistetaan? Ainoa "toimi" on vaatimus kirjoittaa 28 kertaa "työtön" päiväraha- tai työmarkkinatukihakemukseen, eikä enää välttämättä sitäkään, jos hoitaa haun netissä.
Kun työttömyyttä olisi jatkunut yli 3 kuukautta, työttömän kanssa laadittaisiin osaamis- ja potentiaalikartoitus. Siinä määriteltäisiin työnhakijan soveltuvuutta erilaisiin tehtäviin ja yritettäisiin löytää hänelle työ, kertoo Turun palvelujohtaja Mika Helva.
Käytännössähän tämä tarkoittaa, että työtön määrättäisiin vähintään jonkinsortin "osaamisen kartoitus" -kurssille, jossa parikymmentä työtöntä hoituisi yhdellä kertaa. Pahimmassa tapauksessa se tarkoittaisi, että työtön määrättäisiin johonkin työpajaan kuntouttavaan työtoimintaa sillä valheella, että siellä olisi aikaa paneutua hänen asioihinsa. Hänet voitaisiin myös määrätä toistuviin työkokeiluihin "näyttämään" taitonsa, koska eihän työttömän sanaan voi luottaa hänen itse kertoessaan osaamisestaan ja potentiaalistaan.
Ai niin, jutussa mainitaan, että työtön määrättäisiin työkokeiluun vasta ansiosidonnaisen loputtua (entäs ne työttömät, jotka eivät alkujaankaan saa ansiosidonnaista?) Vaihtoehtona olisi koulutussopimus, jonka mainitaan oleva kevytversio oppisopimuksesta. Työttömästä tulisi opiskelija, joka suorittaisi ammatillisia opintoja työskentelemällä.
Tässä kohtaa alkaa jo silmissä hämärtää. Siis työttömästä tulisi opiskelija, mutta koska ei kuitenkaan oppisopimusopiskelija, hän ei saisi oppisopimukseen liittyviä etuja kuten palkkaa. Vaan hän saisi...opintotukea? Yhdeksän euroa päivältä työmarkkinatuen päälle? Ei mitään?
Entä pätisivätkö tämän koulutustyöpaikan suhteen samat seikat kuin työpaikan; eli esim. velvollisuus ottaa vastaan paikka yli 80 km:n päästä? Saisiko siihen sitten kenties koulumatkatukea? Vai olisiko tälläinen kevytopiskelija yleiseltä statukseltaan opiskelija eli saisiko hän opiskelijakortin, jolla saisi alennuksia yleisistä kulkuvälineistä? (Toim. huom: palkkaa saava oppisopimusopiskelija ei saa Kelan opiskelijaetuuksia, mutta tässä suunnitelmassahan ei ollut mitään puhetta palkasta.)
Kaiken huippu kuitenkin tulee tässä:"Viime aikoina paljon puhuttaneen kuntouttavan työtoiminnan osalta aiotaan kokeilla palveluseteliä. Kunta kustantaisi palvelusetelin, jolla kuntoutusta tarvitseva ostaisi itselleen parhaaksi toteamansa työpaikan."
Nyt en enää ymmärrä ollenkaan, Palveluseteli? En löydä Finlexistä muuta kuin lain sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Ehkä kuntouttavan työtoiminnan seteli kuuluisikin tosiaan sosiaalihuollon piiriin. Lain 3. pykälä:
2) palvelusetelillä (tarkoitetaan) järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti;
3) tulosidonnaisella palvelusetelillä palveluseteliä, jonka arvo määräytyy kunnan määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 10 a–10 c §:ssä säädetyllä tavalla; (30.12.2014/1306)
4) omavastuuosuudella sitä osuutta yksityisen palvelujen tuottajan palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi.
Jos palvelun tuottaja on se yritys, joka ottaa työttömän kuntouttavaan työtoimintaan, niin mikä sille on palvelun kustannus? Siis ilman palveluseteliäkö työtön (tai kunta suoraan työttömän puolesta) maksaisi yritykselle jotain? Ja paljonko? Tietääkseni tähän saakka yritykselle tai yhdistykselle ei ole maksettu mitään, paitsi sen ilmaisen "työntekijän" työpanos. Eikö se riitä, vaan pitäisi vielä saada rahaa? Ja saako tässä tapauksessa työtön enää edes sitä yhdeksän euron kulukorvaustakaan?
Tämä sotii kovasti myös kuntouttavasta työtoiminnasta annetua lakia vastaan, jonka kuudennen pykälän mukaan yksiselitteisesti kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tätä lakia tosin rikotaan jatkuvasti nytkin erilaisilla järjestelyillä. Tämän palvelusetelikokeilun myötä laki varmaan lopulta muutettaisiin ja tehtäisiin yrityksissä teetettävä kuty lailliseksi.
Pitää vielä puuttua tuon lainatun lauseen kohtaan "kuntousta tarvitseva", joka johtaa asiaa tuntemattomia lukijoita pahasti harhaan. Puhutaan kuntoutuksesta vaikka kyse on kuntouttavasta työtoiminnasta, jolla ei ole mitään tekemistä minkäänlaisen oikean kuntoutuksen kanssa, enkä usko Suomesta löytyvän montaakaan työtöntä, joka kokisi tarvitsevansa kuntouttavaa työtoimintaa, vaan hänet pakotetaan siihen erilaisin uhkailu- ja kiristystoimin.
Enkä enää jaksa edes puuttua ehdotukseen järjestää pitkäaikaistyöttömille vertaistukiryhmiä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti