Työttömyysarkistoistani löytyi tälläinenkin, Sosiaali- ja terveysviestissä 1/2005 julkaistu:Pitkäaikaistyöttömyyttä kannattaa ennaltaehkäistä
Työvoimapoliittiset toimenpiteet pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi ovat myöhässä, jos riskitekijöihin olisi pitänyt puuttua mahdollisesti jo varhaislapsuudessa. Työttömyyden alettua monet varhaisen puuttumisen mahdollisuudet on joka tapauksessa jo menetetty, työministeriön varhaista puuttumista arvioineessa raportissa todetaan.
Varhaista puuttumista työvoimapoliittisena menetelmänä pohtineen projektin loppuraportti löytää vakuuttavan määrän perusteluja ajoissa toimimisen puolesta. Työttömyyden kierre alkaa monesti jo ennen työuraa ja on pitkäkestoinen prosessi; parhaat keinot ovat ehkä käsillä jo ennen ensimmäistäkään työttömyyspäivää. Mitä aiemmin ongelmiin puututaan, sen parempia tuloksia saavutetaan ja sitä vähemmän kustannuksia tulee. Epävakaa työuran perusta saattaa olla
jo lapsuudessa eli tehokkainta varhainen puuttuminen olisi paljon aikaisemmassa vaiheessa kuin mihin työvoimapolitiikka nykykeinoillaan yltää.
Tehokkainta ennen työttömyyttä
Kun työttömyys on alkanut, monta varhaisen puuttumisen mahdollisuutta on jo menetetty. Työvoimahallinnolla on keinoja myös pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn ja yhteistyötä yli hallintorajojen tehdään, mutta tällä hetkellä painotus on kuitenkin enemmän jälkihoidossa.
Tulosohjausjärjestelmässä ymmärretään paremmin lukuja ja suureita, kuten käyntejä työvoimatoimistossa ja monet ennaltaehkäisevät toimenpiteet näyttäytyvät abstrakteina kuluerinä, joiden hyötyä on vaikea mitata. Raportissa suositetaan, että vaikutuksien arvioinnissa myös pitkän aikavälin tulokset otettaisiin paremmin huomioon.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli loppuvuodesta 2004 yli 73 000 pitkäaikaistyötöntä eli yli vuoden työttömänä ollutta. Kaikkiaan työttömiä oli 200 000, alle 25-vuotiaita nuoria työttömistä
oli lähes 30 000. Sosiaalipolitiikan välineitä kaivataan niin elämänkaaren alkupään riskien
tunnistamisessa kuin myöhemmin epävakaan työuran vakauttamisessa. Sosiaaliset ja terveydelliset riskit ja ongelmat, puutteellinen koulutus sekä rikkonainen työura lisäävät pitkäaikaistyöttömyyden uhkaa. Kun työttömyys on muuttunut krooniseksi, vastuu toimenpiteistä kuuluu ensi sijassa sosiaalipolitiikan puolelle, raportissa todettiin. Puutteellisen koulutuksen ongelmilta ei meilläkään vältytä, vaikka suomalainen koulujärjestelmä on saanut myös huipputuloksia; Suomessa on vanhoista EU-maista toiseksi korkein koulupudokkaiden osuus eli niiden 15-24 -vuotiaiden nuorten määrä, jotka eivät ole töissä tai koulutuksessa.
Varhain liikkeelle
Jo kahdeksanvuotiaiden lasten käyttäytymisestä voi löytää pitkäaikaistyöttömyyden riskitekijöitä. Erikoistutkija Katja Kokko Jyväskylän yliopistosta on tutkinut miten lapsen aggressiivinen käytös ja myöhempi pitkäaikaistyöttömyys korreloivat keskenään. Lapsen aggressiivinen käyttäytyminen, koulusopeutumattomuus, varhaisaikuisuuden alkoholiongelmat ja ammattivaihtoehtojen vähyys
yhdessä lisäävät riskiä joutua pitkäaikaistyöttömäksi.
- Joillakin aggressivisesti käyttäytyvillä lapsilla oli kuitenkin suojaavia tekijöitä, jotka estivät lasta joutumasta epäonnistumisen kehälle. Lapsen vähäisetkin sosiaaliset taidot, jos niihin yhdistyivät
lapsilähtöiset vanhemmat, laskivat pitkäaikaistyöttömyyden riskin tältä osin olemattomaksi, Kokko totesi. Sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaiset voivat mahdollisesti jo koulussa ja päivähoidossa löytää ja ennaltaehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä. Hyvää ennaltaehkäisyä on muun muassa vanhemmuuden tukeminen sekä sosiaalisten taitojen huomioiminen ja niissä kannustaminen, Kokko mainitsee.
- Hyviin puoliin kannattaa kiinnittää huomiota ja jos lapsella on vähänkin sosiaalisia taitoja, siihen kannattaa tarttua, Kokko sanoi."
Tämä on tätä samaa kaikki nämä vuosikymmenet, faktaa jota poliitikkosukupolvet toisensa jälkeen eivät usko, vaan keksivät kilvan uusia keinoja nöyryyttää ja kyykyttää työttömiä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömiä.
"Jo kahdeksanvuotiaiden lasten käyttäytymisestä voi löytää pitkäaikaistyöttömyyden riskitekijöitä. Lapsen aggressiivinen käyttäytyminen, koulusopeutumattomuus, varhaisaikuisuuden alkoholiongelmat ja ammattivaihtoehtojen vähyys yhdessä lisäävät riskiä joutua pitkäaikaistyöttömäksi."
Itseni kohdalla en tunnista yhtään näistä riskitekijöistä; en ollut aggressiivinen enkä "koulusopeutumaton" eikä ollut alkoholiongelmaa itsellä eikä perheessä, ja mitä oikein tarkoittaa "ammattivaihtoehtojen vähyys"? Sen sijaan artikkeli ei mainitse yhtä ja ehkä tärkeintä syytä: koulukiusaamista(*. On aivan käsittämätöntä, että tätä ei suostuta huomioimaan; kuinka vuosia kestänyt kiusaaminen voi tuhota itsetunnon, jonka rippeillä ei pysty itseään myymään äärimmilleen kilpailluilla työnhakumarkkinoilla? Eikä sitä suostuta tunnustamaan useimmissa kouluissakaan; paljon puhuttu (ja kehuttu?) Kiva Koulu -järjestelmä on vihoviimeinen keksintö! Vertaissovittelu ja lasten empatiaan vetoaminen - ei toimi, ei todellakaan toimi! Mahdollistaa vain kiusaamisesta vaikenemisen ja sen mitätöinnin sanomalla: "Meidän koulussa ei kiusata, koska me olemme KiVa-projektissa!" No tästä vosin kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta se ei nyt ollut tämän postauksen aihe...
*)"Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa. Koulukiusaaminen on rikos.[1] Kiusaaminen on tarkoituksellisesti tai suunnitelmallisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Koulukiusaaminen on yksilöiden välistä tai yhteisöllistä kiusaamista. Tavallisesti sillä on tarkoitettu oppilaan oppilaaseen kohdistamaa kiusaamista, mutta koulukiusaamiseksi voidaan nimittää myös opettajien välistä työpaikkakiusaamista tai oppilaan ja opettajan välistä kiusaamista. Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen “ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä”.[2] Härnäämistä, joka kohdistuu milloin keneenkin oppilaaseen, ei useinkaan pidetä varsinaisena koulukiusaamisena, mutta jos se kohdistuu jatkuvasti samaan oppilaaseen, ja kohde on alistetussa asemassa, niin kiusaamisen tunnusmerkit täyttyvät. Koulukiusaaminen voi olla uhrilleen henkisesti hyvinkin vahingollista ja saattaa aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja." (Lähde: Wikipedia)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti