Moranthology on kokoelma The Times of London -sanomalehdessä ilmestyneitä kolumneita. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan, mutta mitään jatkuvuutta ei ole. Toiset ovat parempia, toiset huonompia. Osa käsittelee niin englantilaisia aiheita, etteivät ne jaksa suomalaista lukijaa kiinnostaa. Eivätkä ne, joissa käsitellään jotain TV-sarjaa, jota ei itse ole katsonut (Tohtori Who yms.) En myöskään jaksa ymmärtää intoilua Sherlock-sarjasta tai Downton Abbeyn parjaamista. No ne ovat mielipidekysymyksiä.
Mutta enää en ihmettele, miksei kirjaa ole käännetty suomeksi. Ei olisi tarpeeksi menekkiä.
Osa kolumneista sentään on keskinkertaisen hyviä: lomamatkoista, lapsuudesta ja vastaavista kertovat. Niistä myös tämän bloggauksen kirjasitaatti, kolumnista Unlike Most of the Coalition, I Was Raised on Benefits:
"All through history, those who can't earn money have had to rely on mercy: fearful, changeable mercy, that can dissolve overnight if circumstances change, or opinions alter. Parish handouts, workhouses, almshouses - ad-hoc, makeshift solutions that make the helpless constantly re-audition in front of their benefactors, exhaustingly trying to re-invoke pity for a lifetime of bread and cheese.
That's why the invention of the Welfare State is one of the most glorious events in history: the moral equivalency of the Moon Landings. Something not fearful or changeable, like mercy, but certain and constanta - a right. Correct and efficient: disability benefit fraud is just 0.5 per cent. A system that allows dignity and certainty to lives otherwise chaotic with poverty and illness.
Certainty, that is, until you cut the budget so savagely, some benefits disappear altogether. Then, you bring back all the fear of he alms house, and the paristh dole. Then, you cut this country back to Victorian times."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti