Nellie Bly: Maailman ympäri 72 päivässä

Jokin aika sitten TV 1 alkoi esittää uutta sarjaa, joka perustuu Jules Vernen vuonna 1872 julkaistuun kirjaan Maailman ympäri 80 päivässä. Kirjasta vuonna 2004 tehdyn elokuvan olen nähnyt, mutta en pitänyt siitä. Aamulehdessä julkaistu sarja-arvostelu ei saanut minua innostumaan tämän uudenkaan version katsomisesta, mutta siinä mainitiin sarjaan puoliväkisin ympätty naistoimittaja, jonka hahmo perustuu todelliseen henkilöön, New York World -lehden toimittajaan Nellie Blyhyn (oikealta nimeltään Elizabeth Jane Cochran 1864 - 1922). Luettuaan Vernen kirjan hän ehdotti lehden päätoimittajalle haluavansa koettaa, pystyisikö kiertämään maapallon nopeammin, ja sai luvan aloittaa matkan 14.11.1889. Hän palasi 25.1.1890 eli hän käytti matkaan vain 72 päivää.

Kirjan kansikuvassa Nelliellä on kädessään käsilaukku. En tiedä, onko se sama laukku, josta hän kirjoittaa seuraavasti, mutta todennäköisesti on:

"Se, mitä kaikkea tavalliseen käsilaukkuun saa mahtumaan, selviää vasta kun äärimmäinen hätä pakottaa käyttämään kaiken kekseliäisyytensä, jotta jokaisen tavaran saa mahdollisimman pieneksi. Omaan laukkuuni onnistuin pakkaamaan kaksi matkahattua, kolme huivia, tohvelit, täyden valikoiman toalettitarvikkeita, mustepullon, muste- ja lyijykyniä, paperia, hiusneuloja, neuloja ja lankaa, aamutakin, jakun, pienen taskumatin, juomakupin, alusvaatteita, runsaasti nenäliinoja ja puhtaita irtokauluksia sekä eniten tilaa vievän ja periksiantamattomimman kaikista, ihovoidepurkin.

Käsivarrellani kannoin vedenpitävää silkkiviittaa, joka oli ainoa varautumiseni sateeseen. Jälkeenpäin totesin, että matkatavaraa oli pikemminkin liian paljon kuin liian vähän."

KIrjan esipuheessa Tuija Tuomaala kertoo, kuinka suomennoksessa on haluttu säilyttää alkuperäisen tekstin henki eikä sanastoa ole siloilteltu, joten sanasto ja asenteet eivät nykypäivän näkökulmasta ole kaikilta osin korrekteja. Tämä näkyy mm. kuvauksessa Egyptin Port Saidista:

"Valtaosasta kerjäläisiä huokui niin luotaantyöntävä kurjuus, etteivät he onnistuneet vetoamaan myötätuntooni, kuten yleensä tapahtuu, vaan paaduttivat mieleni. He tuntuivat tyrkyttävän epämuodostumiaan meidän silmillemme pakottaakseen meidät antamaan rahaa ja ostamaan heidät pois näköpiiristämme."

Ja myös seuraavassa, jossa kuvataan japanilaisten ja kiinalaisten eroja:

"Japanilaiset ovat kiinalaisten vastakohta. He ovat puhtain kansa maan päällä, kun taas kiinalaiset ovat likaisin. Japanilaiset ovat iloisia ja hyväntuulisia, kiinalaiset tyytymättömiä ja kärttyisiä. Japanilaiset ovat erittäin sulavaliikkeisiä, kiinalaiset kömpelöitä. Japanilaisilla ei juuri ole puutteita, kiinalaisilla ei muuta olekaan. Lyhyesti sanottuna japanilaiset ovat mitä ihastuttavinta väkeä, kiinalaiset taas hyvin epämiellyttäviä."

Täytyy muistaa myös, että Nellie Bly ei käynyt matkallaan Intiassa, eteläisen Afrikan maissa tai yhdessäkään Etelä-Amerikan maassa. Hänen käsityksestä "maailman likaisimmasta kansasta" olisi saattanut olla erilainen.

Ennen tätä kirjaa Nellie Bly oli kirjoittanut mm. kirjan Kymmenen päivää mielisairaalassa. Hän oli kirjautunut sisään potilaana Blackwell's Islandin(* naisten mielisairaalaan paljastaakseen sairaalan epäinhimilliset olot.

Maailman ympäri 72 päivässä oli ihan luettava kirja. Kuvia olisin kaivannut, ja Nellietäkin harmitti, ettei hän ollut ottanut kameraa mukaan. Tuohon aikaan kamerat tietysti olivat paljon isompia kuin nykyään, ja kuvaaminenkin moninkertaisesti hankalampaa. Kuvin puutteesta huolimatta voin suositella.

*) https://www.nps.gov/places/blackwell-s-island-new-york-city.htm