Lieksan käyttöohje on oikeastaan pelkkä vihkonen. Siinä on annettu uusi, lähinnä ruokaan liittyvä, merkitys suomalaisille paikannimille. Kirjan kustantaja on Karttakeskus, joten kaikki nimet ovat oikeita kartalta löytyviä paikkoja, suurin osa tosin melko tuntemattomia. Kirja on hauska, mutta muistuttaa suuresti kirjaa Elimäen tarkoitus (ja sen jatko-osaa Elimäen kootut tarkoitukset). Joskus jos olisi aikaa, vertailisin näitä kirjoja tarkemmin.
Tässä muutama esimerkki kirjan selityksistä:
Gabels: Kahvipöydän tarjoomukset, jotka on näyttävällä koristelulla ja näppärällä asettelulla saatu näyttämään kotitekoisilta, vaikka ne on ostettu kaupasta.
Hauho: Henkilö, joka aina kokatessaan saa aikaan täyden kaaoksen.
Kalmu: Tuorekelmu, joka on niin vanhaa, että sitä on liki mahdoton saada rullasta irti, mutta ei silti tartu enää mihinkään.
Keikyä: Henkilö, joka kuvittelee pystyvänsä kantamaan kerralla kaiken tarvittavan jääkaapista pöytään - arvattavin seurauksin.
Myngels: Kahvipöydän tarjoomukset, jotka näyttävät kaupasta ostetuilta ja myös ovat sitä.
Parkintaus: Kauppakeskuksen pysäköintihallin perimmäinen nurkka, jonne piilotettu pullonpalautus- ja kierrätyspiste lakkautetaan, koska sen käyttö on niin vähäistä.
Ruoke: Koiralle annetut ruoantähteet.
Synsiö: Nahistunut mandariini, jonka kuoriminen on äärimmäisen tuskallinen prosessi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti