lauantai 13. heinäkuuta 2019

Työttömyyskatsaus 6/2019

Kesäkuun merkittävin työttömiin liittyvä uutisaihe oli uusi hallitus ja väittely aktiivimallin purkamisesta. SDP ja Vasemmistoliitto olivat jo vaaliohjelmissaan luvanneet, että se puretaan, mutta ennenkuin uusi hallitus oli hädin tuskin koossa, niin Kokoomuksen äänitorvi Verkkolehti ennätti kertomaan, että se puretaankin "vasta, kun on saatu päätökset työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä". (Verkkolehti 3.6.2019)

Tästä seurasi koko kesäkuun ja edelleen heinäkuussa jatkuva väittely mediassa, jossa työministeri Timo Harakka (sd.) ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) yrittävät epätoivoisesti perustella, miksi aktiivimallin purkaminen kestää niin kauan (se on laki, joka on purettava samassa järjestyksessä kuin säädettiinkin) ja toisaalla valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) Elinkeinoelämän Keskusliitto EK tukenaan (ja monet muut oikeistolaiset) vaativat, että aktiivimallia ei saisi poistaa, mieluummin ei ollenkaan eikä ainakaan ennenkuin sen työllisyysvaikutukset on selvitetty ja ehdotettu tilalle joku korvaava menetelmä.

"Harakan mukaan aktiivimallin purkamista ei kuitenkaan tarvitse kompensoida, sillä uudistuksen todennetut työllisyysvaikutukset ovat ”varsin vaatimattomat”.

”Aktiivimallille ei ole voitu laskea työllisyysvaikutuksia. Emme jää lukuja odottamaan, jos niitä koskaan saadaankaan”, Harakka sanoo." (Helsingin Sanomat 1.7.2019)

Erityisesti ihmettelen sitä, että työttömät itse eli ne joihin aktiivimallin leikkuri kipeimmin iskee, uskovat Verkkolehden ja vastaavien valeuutisia ja haukkuvat hallituksen lupausten pettämisestä. Eivätkä usko, että lain purkaminen todella vaatii vähintään saman ajan kuin sen säätäminenkin. Olisivat seuranneet uutisia: itse kirjoitin tähän blogiin aktiivimallin suunnittelusta jo joulukuussa 2016 (Työttömyyskatsaus 12/2016) eli minulle se ei tullut yllätyksenä, järkytyksenä kuitenkin.

"Pahin asia on vielä tulossa: aktiivimalli, joka edellyttää työttömän olevan kolmen kuukauden haastattelujakson aikana töissä 3 pv (tai 18 h) tai toimenpiteessä 5 pv. Ellei ehto täyty, työttömän peruspäivärahasta tai työmarkkinatuesta vähennetään yhden päivän osuus eli 32,40 €."

Eli jo tuolloin täysin valmiin mallin säätämiseksi laiksi meni vuosi, niin meneehän sen purkamiseenkin aikaa, toivottavasti ei sentään vuotta.

Uuden hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Missä vaiheessa työttömyyttä alettiin mittaamaan "työllisyysasteena" "työttömyysasteen" sijaan? Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Koska luvun pitäisi aina vain nousta, kaikki mahdolliset ihmiset, kotiäidit, varusmiehet, sairaat, työkyvyttömät ja ties ketkä pitäisi saada osallistumaan sen nostamiseen.

"Hallitus haluaa töihin myös ne, joilla ei ole koko työkykyä käytössään. Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta tarkoittaa sitä, että myös osatyökykyisiä on saatava enemmän töihin ja epäilemättä myös pidettävä siellä mahdollisimman pitkään.

Suurimman potentiaalin työllisyysasteen kasvussa hallitus näkee niissä ryhmissä, joissa työllisyys on matala. Näihin hallitus lukee muun muassa ikääntyneet, matalasti koulutetut ja osatyökykyiset." (Yle 22.6.2019)

Työttömyysaste sen sijaan on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Tämän luvun pitäisi olla mahdollisimman pieni, ja se olisi helppo saada pienemmäksi esimerkiksi päästämällä työkyvyttömät työttämät eläkkeelle. Työkyvyttömän pitkäaikaistyöttömän on täysin mahdotonta päästä töihin, tuetaan työnantajaa kuinka paljon tahansa. Edes ilmaiseksi työkokeiluun työkyvyttömyyttään todistamaan ei pääse, eikä näin ollen eläkkeelle.

Olen itse ihan lopussa väsymyksestä ja totaalisen kyllästynyt odottamaan päätöstä kuntoutustuesta. Soitin Kelaan 17.6., Oma asiointi -sivuilla näkyi, että hakemus jätetty 17.4. ja käsittelyaika 8 viikkoa. No, siellä vastattiin, ettei hakemusta ole käsitelty vielä lainkaan, soita kuukauden päästä uudelleen! Huomasivat sentään, että käsitettelyaikana aktiivimallin leikkurin ei kuulu leikata, ja palauttivat vähän yli neljäkymppiä jo leikattua työmarkkinatukea.

Koko elämä on jonkinlaisessa Pause-tilassa; tulisi se päätös, vaikka kielteinenkin, niin voisi edes alkaa miettiä jatkotoimenpiteitä! PS. Oheinen sarjakuvastrippi liittyy vahvasti tilanteeseen!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti