perjantai 16. elokuuta 2019

Kesäteatterissa: Seitsemäs ihme!

Viime sunnuntaina kävimme katsomassa riihimäkeläisen Teatteri Perikunnan revyyn Seitsemäs ihme! paikallisen Juomahuone Laitisen terassilla. En ymmärrä, miksi emme aikaisemmin ole käyneet, vaikka tämä oli ainakin seitsemäs kesä, kun noita revyitä on ollut (ja joskus olisimme ehkä saaneet vapaaliputkin).

Revyy koostui useista sketseistä, musiikilla tai ilman. Suurin osa ajankohtaisia ja muutama aina ajankohtainen. Irvailtiin Teuvo Hakkaraisen kielitaidottomuutta, Riihimäen paikallispolitiikkaa, vanhustenhoidon tilaa...myös kotimyyntikutsut muistetiin, ja tosi hauska oli myös mainoksia parodioiva sketsi, vaikka en tunnistanutkaan siitä kuin Trivagon mainoksen.

Suomalaisten pop- ja iskelmälaulajien ja -laulujen parodiointi meni suurelta osin ohi, koska en kuuntele niitä koskaan missään. Tunnistin vain Anssi Kelan ja Mikko Alatalon.

Viimeisessä sketsissä Jumala pyysi Saatanalta pääsyä Helvettiin muutamaksi päiväksi. Saatana (pelkkä kovaäänisistä kuuluva ääni) ei aluksi halunnut suostua, mutta Jumala (valkoiseen kaapuun pukeutunut näyttelijä) lahjoi häntä tuomalla Kerberokselle kassillisen enkelien luita (koska taivaassa riittäää langenneita enkeleitä) ja tekemällä vaihtokauppaa muutamista henkilöistä.

Suurin osa sketseistä oli hauskoja, mutta muutama tuntui hieman liikaa venytetyltä. Äänentoiston ei voi odottaakaan olevan mitään huippulaatua ulkona melko pienellä terassilla, joten aivan kaikista repliikeistä ja laulujen sanoista ei saanut selvää. Mutta ehdottomasti suosittelen, 3 esitystä jäljellä!

PS. Olimme paikalla hyvissä ajoin, ja koska mitään numeroituja paikkoja ei ollut, istuimme toiseen tuoliriviin. Eturivissä oli kaksi tuolia, joihin oli teipattu "Varattu"-laput. Juuri ennen esityksen alkua joku mies tuli ottamaan ne laput pois ja sanoi meille, että tässä olisi teille ihan eturivin paikat, ministeri haluaakin katsoa esityksen takarivistä. No, otimme tietenkin ne paikat. Väliajalla huomasin, että paikalla todella oli erittäin paljon riihimäkeläistä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosta muistuttava nainen. Aivan varma en voi olla, oliko se hän. mutta todennäköisesti oli.

perjantai 9. elokuuta 2019

Työttömyyskatsaus 7/2019

Pitäisiköhän alkaa etsiä kuukauden aikana työttömiä koskevista lehtijutuista joko se kaikkein viisain tai sitten kaikkein ääliömäisin lause? Heinäkuussa 2019 se olisi ehdottomasti Anna Kontulan erittäin viisas lause: Tämän hallituksen pitää päästä eroon siitä, että sairausrahapäivien loputtua työnnetään ihmisiä kortistoon. Se on kestämätön tilanne. Eivätkä ihmiset ymmärrä, miksi näin tehdään.

Niin kuin arvata saattoi, hallituksen ja opposition välinen kiistely aktiivimallin purkamisesta jatkui myös koko heinäkuun. Opposition lisäksi aktiivimallin perumista vastustivat myös yrittäjäjärjestöt:

"Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo, että kun aktiivimallia puretaan, työttömille ei voi tarjoilla pelkkää porkkanaa eli työllistämispalveluja.

– Keppiä ei saa jättää kokonaan käyttämättä. Sopiva yhdistelmä keppiä ja porkkanaa. Olen Lintilän kanssa samaa mieltä, että työttömien aktivoinnista ei voi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Aktiivimalli on ollut voimassa vasta niin vähän aikaa, ettemme tiedä johtopäätöksiä." (Yle 7.7.2019)

Aktiivimallin tuloksien pitäisi olla selviä kaikille täysjärkisille. Ainoat asiat, joita se on lisännyt ovat työttömien pahoinvointi ja toimeentulotuen käyttö.

Uuden hallituksen ohjelmassa on myös sosiaaliturvan uudistaminen, merkittävämpänä kohtana perusturvan byrokratian yksinkertaistaminen niin, että ihminen voisi hädän hetkellä luottaa, että minimi on turvattu.

"– Tämän hallituksen pitää päästä eroon siitä, että sairausrahapäivien loputtua työnnetään ihmisiä kortistoon. Se on kestämätön tilanne. Eivätkä ihmiset ymmärrä, miksi näin tehdään.

Anna Kontulan mukaan ei ole mahdotonta siirtää täysin työkyvytöntä ihmistä jollekin toiselle etuudelle. Sen sijaan osatyökykyisten ihmisten tai tietyin ehdoin työskentelemään kykenevien tilanne on huomattavasti hankalampi. Heidänkin asemaansa pyritään parantamaan." (Kansan Uutiset 18.7.2019)

Miten kovin olisinkaan tänä vuonna toivonut, että tämä olisi ollut jo käytössä? Että minuakaan ei olisi toistuvasti pompoteltu sairauspäivärahalta leikatulle työmarkkinatuelle ja taas takaisin? Ja tietenkin parin kuukauden sairausloman jälkeen taas työmarkkinatuelle, vaan olisin saanut tarvitsemani kuntoutustuen?

Työkyvyttömiin työttömiin otti kantaa myös työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk:

Suomessa terveet ihmiset kokevat itsensä sairaaksi – Mikä mättää kun ihminen ei pysty töihin? (Mediuutiset 25.7.2019)

”Kun käy läpi lääkärilausuntoja työkyvyttömyyseläkehakemuksiin liittyen, sieltä nousee esille se, että siellä ovat ne, joilla on niin vaikea sairaus tai vamma, että he eivät pysty töihin, ne, joiden osaamisessa on ongelmia, niitä joilla on kokemus siitä, että he eivät opi. Lisäksi ovat ne, jotka eivät uskalla vaihtaa uraa ja yhtenä osana myös ne, jotka eivät halua töihin.”

Kuulostaa oudolta, että niiden lisäksi, joilla on todellinen vaikea sairaus tai vamma, olisi kukaan edes päässyt hakemaan eläkettä. Ylilääkäri Schugkin pitäisi tietää, ettei noilla muilla ongelmilla, jotka hänen mielestään ovat osaamattomuus, oppimattomuus, pelko uran vaihdosta ja ”haluttomuus mennä töihin” ole mitään mahdollisuutta saada eläkehakemukseen tarvittavaa B-lausuntoa. Päinvastoin, omasta kokemuksestani voin sanoa, ettei sitä saa juuri millään oikealla ja vakavalla sairaudellakaan.

No, koska edellisen hallituksen toimesta kaikki työttömät on erittäin tehokkaasti leimattu vain työhaluttomiksi, niin ei kai se ole mikään ihme, että Varman ylilääkärinkin mielestä kaikki eläkettä hakevat työttömät hakevat sitä vain, koska ovat liian laiskoja mennäkseen töihin (eikä niistä hakemuksista varmaan katsota muuta kuin se ”työpaikka ennen sairastumista -kohta).

Hallitusohjelmaan kuuluu myös uudistuksia palkkatuen käytössä.

”Suomi on Ruotsia merkittävästi jäljessä palkkatuen käytössä. Palkkatukirahoja jää vuosittain jopa käyttämättä. Yritykset kokevat palkkatuen käytön monimutkaiseksi ja maksatukset epävarmoiksi. Järjestöt ovat kiinnostuneita palkkatuen käytöstä, mutta järjestöjen tuen käyttöä on rajoitettu.

Hallitus lisää palkkatukirahoja 18 miljoonaa euroa ja nopeuttaa maksatusta ja yksinkertaista ehtoja. Järjestöiltä poistetaan rajoitukset tuen käyttöön.” (Aamulehti 24.7.2019)

Todella hyviä ehdotuksia, vaikka opposition mielestä hallitus on väärässä tässäkin, koska
palkkatukityöpaikat eivät lisää valtion verotuloja. He eivät tietenkään välitä siitä, että työttömälle palkkatukityöpaikankin saaminen on lottovoitto, ja kaikki ylimääräinen raha kuitenkin menee kulutukseen ja tuottaa niitä veroja kulutusverojen muodossa.

Viimeisimmässä työpaikassani kyllä oli epäselvyyttä palkkatuen ehdoista; yksi työntekijä sai palkkatukea yli vuoden kestäneen työttömyyden perusteella, ja kun hän oli ollut vuoden siinä yrityksessä töissä, palkkatuki tietenkin loppui. Tämä tuli yritykselle suurena yllätyksenä.

Vielä lopuksi hieman elokuun puolelle: 5.8. tuli sitten kauan odottamani Kelan päätös kuntoutustukihakemukseen: Hakemus on hylätty. Vaikka ei yllätys ollutkaan, niin järkytys silti. Aiheesta lisää myöhemmin, kunhan saan ajatukseni kasaan.