"Vielä runsas vuosi sitten kukaan ei ollut kuullutkaan ”päätösperäisestä työllisestä”. Nyt tämä mystinen hahmo hallitsee päivänpoliittista talouskeskustelua.Syynä on Antti Rinteen (sd) hallituksen tekemä linjaus, jota yksikään hallitus ei ollut aiemmin tehnyt. Hallitus päätti sitoa työllisyystavoitteensa etukäteen tehtäviin vaikutusarvioihin: valtiovarainministeriön virkamiesten on pystyttävä luotettavasti ennakoimaan, kuinka monta lisätyöllistä työllisyysuudistukset Suomeen tuovat.
Jos virkamiehet arvioivat esimerkiksi jonkin työttömyysturvan muutoksen lisäävän työllisyyttä 5 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä, hallitus on nykykielellä ”saavuttanut 5 000 päätösperäistä työllistä”." (Helsingin Sanomat 12.11.2020)
"Päätösperäinen työllinen" ilmestyi uutisiin joskus kesän tienoilla. Kukaan ei ole ymmärrettävästi selittänyt, mitä se tarkoittaa, mutta mitä ilmeisimmin se ei tarkoita (kuten voisi luulla) henkilöä, joka todella olisi "työllinen" eli jolla on työpaikka, vaan henkilöä, joka oikeasti on vain ja ainoastaan yksi työtön lisää kilpailemassa niistä ennestäänkin liian vähistä työpaikoista.
Työllisyyden kuntakokeilun aloitus siirtyy ja siirtyy (onneksi), mutta aiheuttaa jo ongelmia:
"Ekonometrisin työkaluin varustautuneet taloustieteilijät ovat kritisoineet kahta edellistä kuntakokeilua siitä, että sopivia vertailukuntia ei riitä. Talous- ja tilastotieteen näkökulmasta kokeilu vaatisi tutkimuksellisesti mielekkään kokeiluasetelman rakentamista – ei niinkään kuntien omaa kehittämishalukkuutta – vaikka toki tämä on tärkeää, silloin kun itse kokeilua toteutetaan.
Nyt näyttää siltä, että mennään vielä aiempaakin enemmän politiikka edellä. Kokeilukuntia on mukana hallituksen esityksen mukaan 90 – ja kaikki isot kaupungit ovat mukana. Tämä on määrällisesti enemmän kuntia kuin aiemmissa kokeiluissa. Mutta nyt tästä nousee kiperämmin esiin ongelma, onko sopivia vertailukuntia." (Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakosken blogi 30.10.2020)
No, voidaan sitten kuntakokeilun päätyttyä sanoa, ettei kokeilusta saatu tuloksia, koska ei ollut vertailukuntia.
"Ongelmaksi on noussut myös se, että maakuntatasolla TE-toimistot ovat edelleen se ensimmäinen palvelupiste työttömälle. Nyt vain on syntymässä uusi luukku, kun maakunnan sisällä osa työttömistä saa jatkopalvelunsa edelleen TE-toimistosta ja osa ohjataan samaisesta TE-toimistosta kuntakokeilukuntien palvelupisteisiin. Käytännössä olisi syytä järjestää tämä ohjaus niin mutkattomasti kuin mahdollista – esimerkiksi puhelinsoiton tai sähköpostin uudelleen välittämisellä relevantille taholle."
Ei varmasti järjestetä helpoksi ja mutkattomaksi, vaan mahdollisimman hankalaksi työttömälle.
Helsingin elinkeino-osaston työvoima ja maahanmuutto -yksikön päällikkö Ilkka Haahtela osallistuu kuntakokeilukeskusteluun Helsingin Uutisissa:
"Kunnat ovat saamassa paljon vastuuta, mutta eivät kaikkia välineitä toimia.
– Vastuu siirtyy, mutta paljon valtaa jää valtiolle, eikä kokonaisuus ole tasapainoinen.
– Kaikille emme varmasti löydä töitä. Järjestelmässä on muutenkin pieni joukko ihmisiä, joilla ei ole muuta tavoitetta kuin työttömyysturvan saaminen. Tavoitteemme kuitenkin on, että sinne jäisi mahdollisimman vähän ihmisiä, joilta puuttuu koulutus ja osaaminen, tai jotka eivät näe taloudellista motivaatiota mennä töihin." (Helsingin Uutiset 28.11.2020)
Tämän jutun otsikoksi on nostettu "Nyt se sanotaan suoraan: Osalla ei ole taloudellista motivaatiota mennä töihin – "Pieni joukko ihmisiä, joilla ei ole muuta tavoitetta kuin työttömyysturvan saaminen"
Otsikossa yhdistetään ihmiset, joilla ei ole taloudellista motivaatiota mennä töihin sekä ne, joilla ei ole muuta tavoitetta kuin työttömyysturvan saaminen, ja annetaan lukijan ymmärtää, että kyse on samoista ihmisistä. Minä taas sanon, että tuskin on: useimmilla terveillä työttömillä olisi kyllä motivaatio mennä töihin, mutta niillä sairailla työttömillä, jotka eivät saa heille kuuluvaa tukea, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hakea työmarkkinatukea, ja näin kuuluvat siihen "pieneen joukkoon ihmisiä, joilla ei ole muuta tavoitetta kuin työttömyysturvan saaminen"!
"Hyvään vauhtiin on jo päässyt sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen Työkykyohjelma. Sen tavoitteena on helpottaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja työssä pysymistä sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä. Ohjelma haluaa myös lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.
Työkyvyn alenema ei saa tarkoittaa jäämistä kokonaan työelämän ulkopuolelle. Osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä voidaan lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen toimenpiteillä. Myös hallitusohjelmassa sovittu kuntoutuksen uudistaminen kuntoutuskomitean työn pohjalta on käynnistetty.
Työkykykohjelman hankkeissa valmistellaan matalan kynnyksen työkyvyn tuen palveluita sote-keskukseen. Palveluiden yhteensovittamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen ja Kelan kanssa. Yhteistyön tuloksena asiakas saa joustavasti tarvitsemiaan palveluja ja edellytykset palata työelämään paranevat.
Osatyökykyisten saaminen työmarkkinoille ja työkyvyn ongelmien ennaltaehkäiseminen ovat avainasemassa hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa." (Sosiaali-ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen STM:n kolumnissa 17.11.2020)
Onkohan tällä Työkykyohjelmalla jotain tekemistä sen syyskuun budjettiriihessä käsitellyn tulevan työllisyystoimen, "Osatyökykyisten työllisyys", kanssa, jota jäin silloisessa työttömyyskatsauksessani odottamaan?
Kuinka monta kertaa tuossa Pekosen kirjoituksessa toistetaan, että ohjelman tavoite on "on helpottaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja työssä pysymistä sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä"? Kuulostaa ristiriitaiselta; miten pitkäaikaistyöttömien kohdalla enää ehkäistäisiin työttömyyden pitkittymistä ja osittain siitäkin johtuvaa työkyvyttömyyttä? Työttömien osatyökykyisten kohdalla taas on turha puhua työssä pysymisen helpottamisesta. Osa heistä varmasti olisi pysynyt mielellään töissä, jos vakituisen työpaikan olisi joskus onnistunut saamaan, mutta yksikään työnantaja ei palkkaa osatyökykyistä.
Osittain aihetta sivuaa myös Aamulehdessä julkaistu mielipidekirjoitus:
"Tavoitteena on, että sairaus vaikuttaisi mahdollisimman vähäisesti työkykyyn ja asiakkaalla itsellään olisi mahdollisimman selkeä hallinnantunne omasta terveydentilastaan. Parhaassa tapauksessa vika, vamma tai sairaus saadaan hoidettua siten perusterveydenhuollossa, ettei se vaikuta oleellisesti työnhakuun.
Jos vika, vamma tai sairaus vaikuttaa edelleen olennaisesti työkykyyn hyvän hoitotasapainon löydyttyä, voidaan tehdä erillinen työkykyarvio. Työkykyarvion tavoite ei ole työssä olevalla eikä työttömällä määrittää osatyökykyisyyttä, vaan sen tavoite on selvittää ne työkyvyn rajoitteet, joihin henkilö ei terveydentilansa vuoksi kykene.
Jos sairauseläkkeen kriteerit eivät täyty, tarkoittaa se työttömyysturvan saamiseksi kokopäiväisen työn hakemista. Jos asiakkaalla on haasteita työllistyä kokopäiväisesti, voidaan työllistymistä edistää erilaisin tukimuodoin ja palveluin, joista suuri osa on kaikkien TE-palveluiden asiakkaiden käytettävissä riippumatta terveydentilasta. Jos terveydentilassa on haasteita, voidaan hyödyntää kohdennettuja TE-palveluita, kuten työolosuhteiden järjestelytukea ja työkykyyn suhteutettua palkkatukea.
Kirjoittajat Salla Rantanen, Tea Häkli ja Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattorit, Pirkanmaa TE-palvelut" (Aamulehti 19.11.2020)
Työolosuhteiden järjestelytuki ja työkykyyn suhteutettu palkkatuki edellyttävät olemassaolevaa tai, palkkatuen ollessa kyseessä, sovittua työpaikkaa. En jaksaisi enää toistaa, että kun asiakkaalla (ts. työttömällä työnhakijalla) on haasteita (ts. ongelmia työkyvyssä) hänen on mahdotonta työllistyä kokopäiväisesti tai työllistyä ylipäätään yhtään minnekään, missä maksettaisiin oikeaa palkkaa!
Eli en odota tulevalta(?) työkykyohjelmaltakaan mitään, työttömän pääsyä työkyvyttömyyseläkkeelle ei ole aikomuskaan helpottaa, painostaa vaan toistuvasti hakemaan töitä tai edes opiskelemaan.
Oma tilanteeni ei ole edistynyt yhtään. Vervessä ehdottu hakeutuminen TAYSin väsymystyöryhmän konsultaatioon ei ole minun vaikutusvallassani, eikä uusi ja outo terveyskeskuslääkärikään osannut sanoa siitä mitään. Sain kuitenkin kutsun TAYSin sisätautipoliklinikalle tammikuussa 2021. Melko paljon arveluttaa kuitenkin se, että yksi väsymystyöryhmän lääkäri on Virpi Heikkinen, hän joka 15 vuotta sitten sanoi minulle kuntoutustutkimuspoliklinikalla, että minun täytyy ymmärtää, että tutkimiseeni ei kannata käyttää kovin paljon resursseja, koska olen pitkäaikaistyötön!
Niin, ja syyskuussa mainitsemani TE-toimiston ehdotus palkkatukipaikasta Hattulassa on ainakin toistaiseksi unohdettu.
