Ja tammikuussa jatkui edelleen väittely aktiivimallista. Sehän poistui heti 1.1., mutta kaikki eivät edelleenkään usko, vaan epäilevät aktiivimallin jatkuvan. Joku toimeentulotukena leikatun osan saanut jopa halusi aktiivimallin jatkuvan, koska silloin hän saisi edelleen toimeentulotukea. Mikä itseisarvo toimeentulotuki on? Jos saman rahan saa jollain muulla nimellä, miksi se ei kelpaa?
Kela sain vuoden alussa uuden pääjohtajan,
Outi Antilan. Ensimmäisissä haastatteluissaan hän ehdotti yhden lomakkeen mallia:
"Asiakkaan etuuden hakua helpottaisi, kun hän voisi täyttää yhden lomakkeen ja Kelassa mietittäisiin, mikä on oikea etuus tilanteeseen." (Aamulehti 3.1.2020)
En pidä yhden lomakkeen mallia hyvänä. Kela kuitenkin käsittelisi hakemuksen niin, että he tulkitsisivat hakijan hakevan suurinta mahdollista etuutta ja hylkäisivät sen, vaikka hakijan tilanne riittäisi jonkin muun etuuden saamiseen. Hakija päätyisi kuukausien tai jopa vuosien mittaiseen valitus- ja oikaisupyyntökierteeseen. Miten tämä vähentäisi byrokratiaa?
Minunkin kohdallinen kuntoutustukihakemukseni käsiteltiin työkyvyttömyyseläkehakemuksena ja hylättiin, koska en Kelan mielestä ollut tarpeeksi työkyvytön. Kuntoutustukeen sen sijaan työkyvyttömyyteni olisi riittänyt.
"Ihanteellinen työtön on kuin punkki, joka väijyy saalistaan eli työpaikkaa ja jättää kaiken muun huomiotta, kuvaa työtön yhteiskuntatieteiden maisteri Anssi Ylirönni uudessa kirjassaan Valintamme ei kohdistunut sinuun (Demokraattinen sivistysliitto).
Kuvitelma työttömien kyvyttömyydestä elää sekä poliitikkojen puheissa että työvoimaviranomaisten teoissa. Työttömiä kohdellaan helposti moniongelmaisina.
”Jouduin taloudellisten sanktioiden uhalla allekirjoittamaan paperin, jossa hain kuntouttavaan työtoimintaan elämänhallintani parantamiseksi, vaikka minulla ei ollut mitään elämänhallinnallisia ongelmia. Sain valita kuntoutuspaikan ja menin java-koodauskurssille.”, Ylirönni kertoo." (Voima 7.1.2020)
Ylirönnille kävi hyvin tuon koodauskurssin kanssa, mutta kuinka monessa kunnassa edes voi valita kuntouttavan työtoiminnan paikan, ja missä ylipäätään on mahdollista suorittaa silloin koodauskursseja? Yleensä kuntouttavan työtoiminnan paikat ovat kuntien hanttihommia tai yritysten alihankintatöitä työpajoilla, ja tuskin koskaan työtön saa valita, minne menee.
Kirja täytyy ehdottomasti kyllä lukea. Toistaiseksi ei näytä olevan Riihimäen kirjastossa lainkaan, Hyvinkäälle on tulossa.
”Otti päähän, kun työttömyydestä puhuvat ihmiset, joilla ei ole asiasta tietoa tai kokemusta. Tai tietoa pitäisi olla, mutta silti työttömyydestä puhutaan moralistisesti ja epätosia väittämiä. Rakenteelliset ongelmat kuten työpaikkojen vähyys käännetään yksilön persoonan ongelmiksi”, Ylirönni kertoo kirjoittamisen motiiveista."
Hallitus miettii keinoja työllistää vähintään 30 000 henkeä vaalikauden loppuun mennessä. Työllisyystoimille pitää pystyä saamaan valtiovarainministeriön arviot siitä, kuinka monta ihmistä kukin toimi vaalikauden loppuun mennessä työllistää.
”Vaikutusarvioita voidaan tutkimuskirjallisuuden pohjalta tehdä ennen kaikkea sosiaaliturvan leikkauksille. On kuitenkin poliittinen kysymys, pitäisikö esimerkiksi työttömien toimeentuloa heikentää työllisyysvaikutusten vuoksi”, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkimusprofessori Tomi Kyyrä. (Helsingin Sanomat 13.1.2020)
Yksi esitetyistä keinoista on ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen porrastus. Minulla ei toistaiseksi ole mielipidettä tähän, koska se edellyttäisi, koska ensinnäkin minun täytyisi päästä töihin saadakseni myöhemmin ansiosidonnaista. Jos se rahasumma olisi sama, vaikka sitten alussa suurempi ja lopussa pienempi, minulle se olisi se ja sama, koska kuitenkaan ei olisi mitään mahdollisuutta päästä töihin olisi se ansiosidonnainen sitten juuri päättymässä tai päättynyt jo vuosia sitten.
Keinona on esitetty myös palvelujen tarjonnan ja velvoitteiden lisäämistä. Todennäköisesti vain velvottaita lisätään, mutta ei palveluita. Esimerkiksi eri kuntien lukuisia työllisyyskokeiluja on tutkijoiden harmiksi järjestetty niin, ettei niiden tuloksille ole ollut löydettävissä järkeviä vertailukohteita. Ja pääsihän myös kotikuntani
Janakkala yhdessä
Hämeenlinnan ja
Hattulan kanssa työllisyyskokeiluun.
Helsingin Sanomat jatkoi myös melko käsittämätöntä uutisointiaan siitä, kuinka aktiivimalli olisi lisännyt työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämistä. Tai no kai ne myönteisetkin päätökset hieman lisääntyivät, jos hakemusten määrä kasvoi runsaasti. Sitä ei muisteta mainita, kuinka mahdotonta työttömälle on edelleenkin työkyvyttömyyseläkkeen saaminen, niin kuin jo viime kuussa totesin.
"Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu johtuu Laaksosen mukaan osittain työttömien aktiivimallista. Aktiivimalli on edellisen pääministerin Juha Sipilän (kesk) johtaman hallituksen tuotos. Nykyinen hallitus lakkautti sen tämän vuoden alussa. Aktiivimalliin sisältyi säännös, että aktiivisuusehtoa ei tarvinnut täyttää, jos vireillä on työkyvyttömyyseläkehakemus.
”Se lisäsi työkyvyttömyyseläkkeiden hakemista ja johti usein myös myönteiseen päätökseen.” (Helsingin Sanomat 17.1.2020)
Lainaus on Hesarin jutusta, jossa otsikkona oli Masennus ajaa yhä useampia alle nelikymppisiä eläkkeelle – monet päätyivät työkyvyttömyyseläkkeelle myös aktiivimallin takia
Kuinka monta kertaa pitää muistuttaa, että aktiivimallin takia ei myönnetty ainuttakaan työkyvyttömyyseläkettä! Ei siihen riitä työttömältä edes minkäänlaiset lääkärinlausunnot!
Jutun kommenttiosuudessa nimimerkki Mistä ruoka? kirjoitti järkevästi:
"Sosiaali- ja terveysminosteriön selvityksen mukaan vuonna 2018 oli työkyvyttömiä työnhakijoita työvoimatoimiston rekisterissä 27 000.
Kyse ei siis ole tämän joukon "itse haluamisesta olla työttömän roolissa" ja että he nyt yhtäkkiä aktiivimallin kirvoittamana olisivat vasta aktivoituneet ilmoittautumaan työkyvyttömiksi - vaan siitä, että ovat olleet kaikkien tietäminä työkyvyttömiä jo tähän asti, mutta heille ei ole ollut tarjolla muuta toimeentulomahdollisuutta, kuin viimesijainen pienin työmarkkinatuki noin 500e/kk.
Työvoimatoimiston kirjoille asettautuminen työkyvyttömänä ei ole ollut näiden ihmisten oma toive tai tahto, vaan taho johon yhteiskunta on heidät tahallisesti ohjannut, sen jälkeen kun eläkehakemus on hylätty. Sairaalle itselleen ei tulisi mieleenkään ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi, ellei olisi siihen pakotettu.
Aktiivimalli ei siis varsinaisesti "toiminut" näiden ihmisen aktivoimiseksi millään tavoin, vaan heille olisi pitänyt myöntää eläkkeet asiallisesti sairauden tähden jo ajallaan, eikä vasta vuosien työkyvyttömänä työttömänä olemisen jälkeen. Aktiivimalli ei tehnyt näille ihmisille muuta kuin painosti, ahdisti, varasti ja kiristi heitä."
Minä olisin aivan hyvin voinut kirjoittaa tuon. En missään tapauksessa haluaisi olla kuormittamassa työttömyystilastoja, mutta mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.
Ja vielä lopuksi omasta tilanteestani: niinhän siinä kävi kuin jo syyskuun työttömyyskatsauksessa aavistelin: Kela hylkäsi sairauspäivärahahakemukseni.
"Sairauspäivärahasi enimmäisaika on täyttynyt 28.2.2019.
Et voi saada päivärahaa, koska et ole ollut tämän jälkeen työkykyinen yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta tai ollut töissä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivän ajan. Työkyvyttömyytesi ei myöskään johdu uudesta sairaudesta.Sairautta pidetään uutena vain, jos se ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä enimmäisaikana."
Tuossa päätöksessä vaaditaan "vain" vuoden mittaista työkykyisyyttä, jossain aiemmassa päätöksessä puhuttiin kahdesta vuodesta. En kyllä ymmärrä vaatimusta, oli se sitten vuosi tai kaksi. Olisiko minun Kelan mielestä pitänyt vaatia leikkauksen siirtämistä tämän vuoden maaliskuulle, että olisi se 12 kuukautta tullut täyteen?
