Työttömyyskatsaus 12/2019

Pekonen: ”Se oli sitten siinä” – presidentti vahvisti aktiivimallin kumoamisen (Kansan Uutiset 19.12.2019)

Ehdottomasti vuoden - tai kahden viime vuoden - paras uutinen! Viime kuun lopulla pääministerin vaihtumisen vuoksi herännyt pelko kaikkien työttömille annettujen lupausten peruuntumisesta osoittautui onneksi aiheettomaksi.

"Työttömyysturvan aktiivimalli lisäsi työttömien työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää noin neljänneksellä viime vuonna, kertoo Eläketurvakeskus.

Työttömänä työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden määrä kasvoi viime vuonna yli 1 600 ihmisellä verrattuna edelliseen vuoteen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä lisääntyi 560 ihmisellä." (Helsingin Sanomat 16.12.2019)

Kokonaislukuja ei kerrota, ja niitä tuntuu olevan todella vaikea mistään löytää. Mutta jo tuossa mainittu suhdeluku (560 henkilöä 1 600:sta) kertoo paljon; vain noin kolmasosa sai myönteisen päätöksen eläkehakemukseen. Näistä myönteisen päätöksen saaneista uskoisin lähes kaikilla olleen pitkä työhistoria työttömyyttä edeltävinä vuosina. Pitkäaikaistyöttömän on aivan mahdoton saada myönteistä eläkepäätöstä, koska ensin pitäisi päästä töihin todistaakseen työkyvyttömyytensä, mikä on mahdotonta. Kelalle eivät riitä työkokeilut eikä missään tapauksessa kuntouttava työtoiminta.

Työkyvyttömyyseläkettä hakeneiden määrä tietysti kasvoi sen vuoksi, että hakemuksen käsittelyaika katkaisi aktiivimallin leikkauksen. Itsellänikin näin kävi tänä vuonna; hylkäävään tulokseen päätyminen kesti Kelalta neljä kuukautta, eikä sinä aikana työmarkkinatukeani leikattu.

En tosin siitä osannut iloita, kun selvisi, että Kela oli käsitellyt kuntotustukihakemukseni työkyvyttömyyseläkehakemuksena, niitä kun haettiin samalla lomakkeella. Koska tämä oli jo toinen hylkäys eläkehakemukseen (ensimmäinen vuonna 2010), en usko koskaan saavani eläkettä. Mitä useampi hylkäys, sitä epätodennäköisempää on koskaan saada myönteistä päätöstä.

Viime keväänä huomasin Facebookissa ilmoituksen, jossa etsittiin haastateltavia työttömien terveystarkastuksia käsittelevään opinnäytetyöhön. Ilmoittauduin halukkaaksi, ja myös pääsin puhelinhaastetteluun. Minun kohdallani ongelma ei ollut se, etten olisi tiennyt tai ettei minulle olisi tiedotettu terveystarkastuksen mahdollisuudesta, vaan se, että vaikka kotikuntani Janakkala maksoi muutaman (kalliin) yksityislääkärikäynnin Hämeenlinnan Terveystalolla, niin kukaan ei koordinoinut prosessia mitenkään; lääkärinlausunnot vanhenivat, enkä saanut minkäänlaista apua yhden lääkärin vaatiman työkokeilupaikan etsimiseen. Haastattelussa kertomani tilanne tapahtui vuonna 2017.

Tässä lainaus Alexandra Malaninin opinnäytetyöstä, joka on tehty yhteistyössä Työttömien Keskusjärjestö ry:n ja Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n toteuttaman Terveydeksi-hankkeen kanssa. Lainattu osuus on minun haastattelustani:

"Eräs osallistuja kertoi tilanteesta, jossa koki omat terveydelliset haasteensa sivuutetuksi lääkärin tavoitellessa ensisijaisesti työllistymistä. Lääkäri oli suositellut työkokeilua, vaikka asiakas koki olevansa työkyvytön.

Osallistuja 4: Ja sitten tota helmikuusta elokuuhun asti mä jouduin yksin etsii sitä työkokeilupaikkaa, mä en saanut siihen mitään apua, mä en päässyt minnekään, kukaan ei haluu niinku ottaa mitään vajaakuntoista edes työkokeiluun, mut mä pääsin tosiaan […] ja siel mä istuin sitten yksin siellä alakerrassa, ei sitä kukaan huomannut oonks mä väsynyt vai ei. Ja sit siitä tehtiin sellaisia palautelomakkeita, minusta ne oli selvästi suunnattu vaan sellaisille, joilla on jotain tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Ja sit ne kuitenkin lähetettiin ne palautelomakkeet sille lääkärille ja mä kävin sit uudestaan niinku viime vuoden helmikuussa ja edelleen sama, suosittelee sitä, edelleen samat paperit kopioitu vaan ja edelleen suosittelee työkokeilua.

Myöhemmin kyseisellä osallistujalla todettiin vakava sairaus, joka oli osaltaan selittänyt ja tukenut hänen kokemustaan työkyvyttömyydestä. Asiakaslähtöisellä ja myötätuntoisella kohtaamisella olisi tässä tapauksessa voitu välttyä hoidon viivyttämiseltä sekä asiakkaan epäinhimilliseltä kohtelulta."

En kyllä myönnä ihan tuolla tavalla puhuneeni, mutta asiaa selittänee minun ja haastattelijan erilaiset taustat; hän on paitsi nimensä puolesta myös puheesta kuuluneesta aksentista päätellen kotoisin jostain Itä-Euroopan suunnalta, ja viettänyt vuosia helsinkiläisten opiskelijoiden parissa; kun taas minulla on juuret syvällä Tyrvään mullassa.

Koko opinnäytetyö on luettavissa täältä: https://www.theseus.fi/handle/10024/262845

Sitten vielä jotenkin omituinen uutinen joulun tienoilta:

”Työllisyydellä on merkittävä vaikutus julkiseen talouteen. Mutta ei millä tahansa työllisyydellä. Työllisyyden paraneminen voi myös heikentää julkista taloutta. Mitä enemmän työpaikat syntyvät julkiselle sektorille tai julkisella tuella, kuten näyttää olevan käymässä, sitä kauemmas julkisen talouden tasapainon tavoite karkaa”, hän kirjoittaa.

Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitusten voimakkaasti ajama palkkatuki ei Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan välttämättä paranna työllisyyttä, ellei myös ilman työtä olevia kannusteta työllistymään." (Uusi Suomi 25.12.2019)

"Ellei myös ilman työtä olevia kannusteta työllistymään"? Sehän on selvää, että Etlan mielestä palkkatuella työllistäminen on kaikissa tapauksissa väärin työllistämistä, mutta kenelle sitä palkkatukea olisi tarkoituskaan tarjota, ellei ilman työtä oleville? Eihän sitä työttä olevan ole edes mahdollista saada.

Luen Aamulehtiä vähän myöhässä, ja viime kuun lehdestä (8.11.2019) osui silmiini Tarja Halosen haastattelu otsikolla "Suomi pomppaa ikävällä tavalla esiin työelämän tilastoissa". Haastattelu liittyi 7. - 8.11.2019 Tampereella pidettyihin Työelämän tutkimuspäiviin. Erityisesti tämä kohta jäi mieleen:

"Meillä on edelleen ihmisiä, joilla ei ole oikeasti ollut mahdollisuutta saada säällistä työpaikkaa, jossa heillä olisi riittävä toimeentulo ja he tuntisivat olevansa tarpeellisia.

Samalla, kun vakinaisessa työsuhteessa olevien ihmisten palkka ja muut edut ovat kasvaneet, työnantajapuolelle on tullut Halosen mukaan trendi supistaa varsinaisen työsuhteen käsitettä. Se on synnyttänyt rönsyjä ja erilaisia ei-tyypillisiä työnteon muotoja. Tämä tuottaa suurta eriarvoisuutta niin palkkaukseen, irtisanomissuojaan kuin sosiaalisiin etuuksiin. Myönteinen suhtautuminen urakehitykseen tulee tällöin aika vaikeaksi.

– Pitäisi yksinkertaistaa. Jos ihmisen työvoima on tosiasiassa toisen palveluksessa ja määräysvallan alaisena, pitäisi tulla ne normaalit työsuhde-edut."

"Jos ihmisen työvoima on tosiasiassa toisen palveluksessa ja määräysvallan alaisena, pitäisi tulla ne normaalit työsuhde-edut." Eli selvästi Tarja Halonen ei kannata kuntouttavaa työtoimintaa eikä työkokeiluita. Kuitenkin hän virkakaudellaan vahvisti esimerkiksi lain kuntouttavasta työtoiminnasta (2001). Eipä ajatetellut asiaa silloin.

Ja lopuksi vielä tilannekatsaus: olin leikkauksessa 5.12., leikkaus onnistui hyvin; itse olisin toivonut että molemmat jäljellä olleet aivokasvaimet olisi poistettu samalla kertaa, mutta vain toinen poistettiin. Leikkauksen tehnyttä lääkäriä en tavannut enää leikkauksen jälkeen (oli Itsenäisyyspäivä ja viikonloppu), mutta hän soittaa 8.1., jolloin voin kysyä asiasta tarkemmin.

Sairauslomaa sain 26.1.2020 saakka, sairauspäivärahahakemuksen tein jo 9.12., mutta ainakaan toistaiseksi ei ole tullut mitään päätöstä siitä. Kolme viikkoa mainitaan keskimääräiseksi käsittelyajaksi, mutta joulun ja vuodenvaihteen vuoksi päätöstä saanee odottaa ensi vuoteen. Tarkoittaa myös sitä, etten taida päästä nauttimaan työttömarkkinatuen korotuksista ennen kuin kevät on jo pitkällä.

Pasa ja Atpo: Suuri Suomalainen Ihmiskirja

Suuri Suomalainen Ihmiskirja esittelee ihmislajeja satirisoiden erilaisia hevos- ja koirakirjoja. Kirja esittelee 100 (tai oikeasti 101) ihmistyyppiä, kuten nörtti, hipsteri, koiranulkoiluttaja, kerrostalokyttääjä...jne. jne. Hieman vaihtelevasti tyypeistä kerrotaan lajikäyttäytyminen, ulkonäkö, vuorovaikutus, yhteiskunnallinen panos sekä osasta myös esiintyminen, lisääntyminen, levinnäisyys ym. ym.

Pari esimerkkiä:

TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ Munamankelis Maximus

LAJIKÄYTTÄYTYMINEN

Suomessa työmatkapyöräilijät liikkuvat enimmäkseen yksin. Tämä johtuu siitä, etteivät heidän seuraansa siedä edes muut samanhenkiset. Joissakin Keski-Euroopan kaupungeissa, kuten Amsterdamissa, tämä laji liikkuu kuitenkin valtavissa parvissa. Tätä epätoivottavaa kehityssuuntaa torjutaan Suomessa tekemällä pyöräilijöiden oloista mahdollisimman hankalia. Jättämällä pyörätiet auraamatta ja pysäköimällä niille mahdollisimman paljon autoja voidaan varmistaa, ettei homma muodostu liian helpoksi.

Kuvassa "Juoksija"

TARJOUSTEN PERÄSSÄ JUOKSIJA Urpomus Salex Salex

TIEDOT JA TAIDOT

Mitä enemmän ostat, sitä enemmän säästät.Tarjouten perässä juoksija ei ole tyhmä. Hän tajuaa, että alennuskengät ostamalla säästää helposti ensi kuukauden ruuat. Joku irvileuka toisi tietty väittää, että jättämällä kengät kokonaan ostamatta säästäisi vielä enemmän. Mutta ei tämä nyt mikään logiikkakilpailu ole!

Kirja oli hauska, mutta ei aivan niin hauska kuin odotin. Tekijöiltä kyllä hauska oivallut tehdä tällainen kirja välillä ihmisistä; hevosista, koirista ja jopa akvaariokaloista näitä on tehty ties kuinka monta!

Työttömyyskatsaus 11/2019

Marraskuu alkoi Valtioneuvoston julkaisemalla aktiivimallin vaikutuksia arvioivalla raportilla.
Niinkuin tiedossa jo olikin, aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista, eikä raportissa siksi anneta työllisyysvaikutuksista tarkkaa lukua.

Ja jälleen marraskuussakin on entinen kotikaupunkini Sastamala ollut otsikoissa. Aluehallintovirasto on vaatinut Pihlajalinnan omistaman vanhusten hoivakodin toiminnan osittaista keskeyttämistä; epäkohtia on paljon, mutta mielestäni pahin on tämä:

"Koska työntekijöistä oli jatkuva pula, hoivakodin vastuuhenkilö oli raportin mukaan kertonut aville rekrytoivansa Työteekistä henkilökuntaa. Työteekkinä tunnettu palvelu järjestää muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Aluehallintovirasto kertoi, etteivät kuntouttavassa työtoiminnassa olevat voi työskennellä yksikössä. He ovat itsekin sosiaalipalvelun asiakkaita ja tarvitsevat itsekin paljon apua.

– Henkilöstä, joka on ollut vuosia työttömänä ja on ilman sosiaali- ja terveysalan koulutusta, ei ole käytännössä mitään apua, vaan hän vain kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia yksikössä, avi vastasi." (Yle 11.11.2019)

Menee jo yli ymmärryksen. Eikö Sastamalassa ikinä lakata hyväksikäyttämästä työttömiä?

Jo aiemmin mainitsemani Jari Matikainen on myös tullut esiin omilla kasvoillaan.

"(Kuntouttavan työtoiminnan) suunnitelman mukaan Matikainen käy kuntouttavassa työtoiminnassa päivän viikossa, neljä tuntia päivässä. Erilliseen kuntouttavasta työtoiminnasta tehtyyn sopimukseen tavoitteiksi ja työtehtäviksi on merkitty sairausloma ja sairauspäiväraha sekä työllisyyspalvelujen eri tehtävät." (Yle 13.11.2019)

Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on sairausloma? En ymmärrä, en sitten millään. Sairaan on päästävä sairauslomalle, jos lääkäri niin määrää, ja Kelan maksamien 300 päivän jälkeen (jos edelleen on todistettavasti sairas) pitäisi saada kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke ilman mitään työkokeiluita tai muita kommervenkkejä, ja ehdottomasti ilman kuntouttavaa työtoimintaa!

"Työllisyyspalvelujen mukaan kuntouttavan työtoiminnan aikana oli tarkoitus selvittää Matikaisen toiminta- ja työkykyä ja kokeilla soveltuvia työtehtäviä. Työllisyyspalvelut katsoo, että Matikainen ei ole esittänyt mitään sellaista asiantuntijalausuntoa, jonka mukaan hän ei voisi terveydentilansa vuoksi ollenkaan osallistua kuntouttavaan työtoimintaan."

No sehän on jo tuttu juttu: lääkärinlausunnot eivät riitä Kelalle ja eläkevakuutuslaitoksille, eivätkä siis myöskään Työteekille. Mutta ei tässä vielä kaikki:

"Arvostelun kohteeksi joutuneesta Sastamalan kuntouttavasta työtoiminnasta on tehty tutkintapyyntö poliisille. Poliisi kertoo, että se selvittää parhaillaan, onko asiasta syytä aloittaa esitutkinta. Poliisin mukaan tutkintapyynnön tekijää on kuultu. Lisäksi poliisi aikoo kuulla muita henkilöitä asian selvittämiseksi. Myöhemmin poliisi arvioi, aloittaako se esitutkinnan." (Yle 26.11.2019)

En voi kuin huokaista todella syvään, etten enää asu Sastamalassa.

Jossain sentään otetaan opiksi:

"Lahden kaupunki on tiukentanut kantaansa työllistämistoimiin. Kaupunki on linjannut, että kuntouttava työtoiminta ei voi viedä kenenkään muun työtä. Siksi kaupunki on ajamassa alas tuotannollisia työpajoja.

Lahtelaiset eivät ymmärrä yhtälöä: työttömyyden kanssa kamppaileva kaupunki on lopettamassa kierrätyskeskuksen, joka tarjoaa työttömille mielekästä tekemistä ja ylläpitää kaupungin mainetta ympäristöpääkaupunkina. Rajan veto voi olla vaikeaa, mutta toimintaa valvoo aluehallintovirasto. Tänä syksynä Sastamalassa on käyty keskustelua siitä, mitä töitä kuntouttavassa työtoiminnassa voi teettää.

– Paja sinällään ei ole mikään itseisarvo, vaan se, että kuntoutettavien työllistämispolku edistyy. Pajan "tuote" on ihminen ja hänen työllistymisensä, sanoo kaupungin työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka. Vastaava työvalmentaja Henna Kilpinen kertoo, että valmennettavien kanssa mietitään yhdessä mitä he tarvitsevat päästäkseen eteenpäin.

– Meidän paikan pitää elää sen mukaan mitä ihminen meiltä tarvitsee - ei niinkään, että ihmiset eläisivät meidän tarpeiden mukaan." (Yle 8.11.2019)

Viimeisin lause olisi kyllä vakavan miettimisen paikka ihan kaikissa työpajoissa: "Paikan pitää elää sen mukaan mitä ihminen meiltä tarvitsee - ei niinkään, että ihmiset eläisivät meidän tarpeiden mukaan." Ei siis missään tapauksessa niin, että kun tarvitaan peilien kokoajaa tai siemennesteen lämmityspussien valmistajaa (kuten Sastamalassa), työttömät määrätään niitä tekemään ja vähät välitetään siitä, onko sellaisesta työttömälle yhtään mitään hyötyä.

Työelämän tutkimusyhdistyksen TT-lehden numerossa 2/2019 julkaistiin Susanna Viljasen kirjoittama katsaus otsikolla Laman latistamat työurat. Seitsemän sivun mittaisessa artikkelissa käsitellään vuosien 1990 -93 ennennäkemättömän laman aikaan valmistuneiden työuria, joista suuri osa ei koskaan päässyt edes alkuun. Artikkeli luettavissa tästä linkistä:
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87120/46051?acceptCookies=1&fbclid=IwAR2NVxql5y5qNbaJgY2kL46k-araTcJwm-O820yTKQcMGLiaTyaR0tP8wZo

"Laman  synnyttämä  työttömyys  hankaloit­ti  erityisesti  vastavalmistuneiden  työuralle  pääsyä.  Vuonna  1992  ammatillisen  tai  kor­keakoulututkinnon  suorittaneista  neljännes  oli  työttömänä  vuoden  kuluttua  valmistumi­sesta. Viiden vuoden kuluttua työttömänä oli 10,5 prosenttia, ja vielä kymmenen vuoden ku­luttuakin  seitsemän  prosenttia  oli  ilman  töitä.

Siihen, kuka huonoon aikaan valmistuneista lopulta syrjäytyy ja miksi, on monenlaisia, henkilökohtaisiakin syitä, mutta laman aikaan valmistuneissa ikäluokissa heitä on selkeästi keskimääräistä enemmän. Myös nuoren henkilökohtainen tausta vai­kuttaa. Jos on jo aiemmin kokenut kelpaamattomuuden  tunnetta,  työn  saannin  vaikeudet  valmistumisen jälkeen vahvistavat kokemusta. "

Tunnistan niiiin hyvin tilanteeni tuosta artikkelista; valmistuinhan juuri vuonna 1992. Ja olin kokenut jo koko koulu- ja opiskeluaikani kelpaamattomuutta; en kelvannut kaveriksi kenellekään, kiusatuksi kyllä.

Tämä työttömyyskatsaus on nyt sisältänyt enimmäkseen Työteekkiä koskevia uutisia, ja vieläpä Ylen uutisoimia; aika vähän työttömiä ja työttömyyttä koskevia juttuja on muissa medioissa ollut. Mitä nyt Kokoomus ja Perussuomalaiset esittelivät vaihtoehtobudjettinsa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson pitää Kokoomuksen vaihtoehtobudjettia kuvaavana esimerkkinä niistä arvoista, mitä puolue edustaa.

”Pienituloisuusaste kasvaa kaikissa väestöryhmissä ja kaikkein pienituloiset maksavat kaikista kovimman hinnan. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti tiputtaisi hallituksen talousarvioesitykseen verrattuna 28 201 suomalaista, joista 6 475 lasta, köyhyyteen”, kirjoittaa Andersson.

Kokoomuksen vaihtoehto sisältää miljardin euron edestä leikkauksia sosiaaliturvaan ja pienituloisten eläkekertymään. Leikkauksia kohdistetaan niin toimeentulotukeen, asumistukeen kuin työttömyysturvaan. Tämän lisäksi kokoomus esittää, että ansiosidonnainen ei enää kerryttäisi eläkettä.

Kokoomuslaiset perustelevat leikkaukset sillä, että kun ihmisten sosiaaliturvaa leikataan ja työttömyysturvan tasoa lasketaan, niin useampi menee töihin. Tämä sama vanha oikeistolainen mantra on kerta toisensa jälkeen osoitettu virheelliseksi, mutta silti sitä edelleen toistetaan." (Kansan Uutiset 20.11.2019)

Ainakin Kokoomus on rehellinen ja kertoo suoraan haluavansa kohdistaa leikkaukset kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin.

"Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan kokoomus ei tarjoa keppiä, vaan pamppua." (Kansan Uutiset 19.11.2019)

Ja kaikesta tästä huolimatta moni työtön viime vaaleissakin varmaan äänesti Kokoomusta.

Marraskuun lopulla Posti oli lakossa pari viikkoa. Lakko loppui, mutta hallituksen kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (SDP) joutui eroamaan. Nyt erityisesti Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaatii myös pääministeri Antti Rinnettä eroamaan.

Tähän saakka olen uskonut, että hallitukset työttömille antamat lupaukset, aktiivimallin purku ja 20 euron lisäys työmarkkinatukeen, toteutuvat ensi vuonna. Nyt heräsi pelko siitä, miten käy, jos Antti Rinne pakotetaan eroamaan? Vaihtuuko vain pääministeri vai koko hallitus? Ja peruuko se uusi hallitus kaikki lupaukset ja ottaa käyttöön vielä Sipilänkin hallitusta kovemmat keinot työttömien kepittämiseksi?

Niin, ja lopuksi vielä: minullekin tuli leikkauskutsu: postilakon vuoksi TAYSista soitettiin, leikkaus on 5.12. Jos selviän siitä, kerron täälläkin tulevista taisteluista sairauspäivärahan ja kuntoutuksen saamiseksi Kelalta.