11.8.2021 järjestettiin webinaari 55–64- vuotiaiden työttömien kuntoutuksen kehittämisprojektista. Itse en osallistunut, mutta Facebook-ryhmän
"Puhetta työstä, työttömyydestä & toimeentulosta" ylläpitäjä
Maarit Korhonen osallistui ja jakoi Powerpoint-esityksen kuvat.
En ole vielä 55-vuotias (lokakuussa vasta 51), mutta koska ei ole todennäköistä, että neljän seuraavan vuoden aikana muuttaisin muualle, tämä tulee koskemaan minuakin ja laitankin tämän postauksen kuvaksi tuon kaamean ja käsittämättömän kaavion (kuva suurenee klikkaamalla sitä).
"TYP-kartoitusjakso", "kuntouttava työtoiminta" ja "sosiaalinen kuntoutus" nostavat kyllä niskakarvani pystyyn. Eikä tuossa kaaviossa kovin paljon järkeä näytä muutenkaan olevan: "omatoimiasiakkuutta" lukuun ottamatta vaihtoehdot ovat (vahvan tuen palveluiden ja terveyspalveluiden jälkeen) joko "nopea työllistyminen" tai "muu ratkaisu". Arvelen, että se "muu ratkaisu" voi aivan hyvin olla myös työttömäksi työnhakijaksi (edelleen) jättäminen.
Myös elokuussa jatkui uutisointi työvoimapulasta, mutta erityisesti kiinnitin huomiota siihen, miksi työllisyyden hoitoon suunnitellaan kahta eri mallia, vai onko niiden tarkoitus toimia yhdessä?
On Pohjoismainen työnhaun malli (lisää tietoa saatavissa näillä hakusanoilla Googlesta), jota suunniteltiin jo viime vuonna ja jonka olisi tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Tätä malliahan tietyt tahot nimittävät "aktiivimalli kakkoseksi" ja ovat olevinaan vahingoniloisia siitä, että nykyinen hallitus ensin lopetti Sipilän hallituksen aktiivimallin, mutta nyt hyväksyy tilalle tämän. Eivät vain ota huomioon sitä, että Sipilän aktiivimalli leikkasi lähes kaikilta työttömiltä huolimatta siitä, olivatko he hakeneet työtä vai ei; vain työn saaminen esti leikkaamisen.
Ja sitten tämä työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun siirtäminen (kokonaan) kunnille vuoden 2024 aikana. Tästä aiheesta löysin vasta nyt jo toukokuussa julkaistun artikkelin:
"Työvoimapalveluiden siirto kuntien vastuulle herättää vastustusta TE-toimistoissa. Työllisyyskokeilukunnissa usko työllisyyden kohenemiseen on vankka." (Kuntalehti 12.5.2021)
Ja samassa lehdessä 1.9.2021:
"Hallitus tähtää siihen, että TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille vuoden 2024 aikana.
TE-palveluiden siirtoa kunnille on jo edistetty työllisyyden kuntakokeilulla, joka alkoi viime maaliskuussa. Noin kolmannes TE-toimistojen asiakkaista siirtyi kuntien asiakkaiksi. Mukana on 118 kokeilukuntaa, jotka muodostavat 25 kokeilualuetta.
Aiemmin oli ilmoitettu, että työllisyyden kuntakokeilut päättyvät kesäkuussa 2023. Nyt ministerityöryhmä linjasi, että kuntakokeilulle säädetään jatko siihen asti, kunnes TE-palvelut siirtyvät pysyvästi kuntien järjestämisvastuulle."
Tottakai kuntakokeilukunnat kannattavat työllisyydenhoidon siirtoa kunnille, vaikka nykyisessä kuntakokeilussa ei ole juuri mitään saatu aikaan. Olisikohan sillä mitään vaikutusta, että nyt alussa (alussa ja alussa, puoli vuotta jo mennyt) kuntakokeilualueet eivät vielä ole uskaltaneet ottaa täydellä teholla käyttöön työttömien painostamista kuntouttavaan työtoimintaan (koska kutyn mahdollista väärinkäyttöä oli erityisesti tarkoitus seurata) ja odottavat, koska ajatus seurannasta unohdetaan?
"Työttömien Keskusjärjestön hallitus on erittäin huolissaan pitkäaikaistyöttömyyden lähes ennätyksenomaisesta laajuudesta ja pitkäaikaistyöttömyyden hoidon tämän hetken tilanteesta.
Keskusjärjestö on saanut laajaa palautetta jäsenkentältä, että mm. nuorille ja pitkäaikaistyöttömille suunnattu työllisyyden kuntakokeilu ei näy eikä vaikuta. Työllisyyden kuntakokeilujen alku ei ole ollut sitä, mitä odotettiin. Työttömien yhdistykset ja niissä toimivat jäsenet pitävät tilannetta sekavana.
Työllisyyden kuntakokeilun hidasta käynnistymistä ja rajua pitkäaikaistyöttömyyden kasvua ei voida laskea työttömien syyksi. Käynnistysvaikeudet heijastuvat suoraan asiakaspalveluun. Kokeilu on ollut käynnissä jo lähes puoli vuotta. TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan kuitenkin vain 23,3 % työttömistä oli heinäkuussa palvelujen piirissä.
Nyt esiinnoussut työttömiä syyllistävä poliittinen retoriikka ja loispuhe on vastuutonta ja virheellistä. Leikkaukset ja sanktiot eivät auta työtöntä työllistymään. Se lisää vain pahoinvointia. Ihmiset täytyy kohdata ihmisinä, tukea ja tarjota mahdollisuuksia. Ilman apua mahdollisuudet jäävät tunnistamatta. Hyvillä palveluilla on työllisyyden parantamisen näkökulmasta suuri merkitys." (Työttömien Keskusjärjestön kannanotto 27.8.2021)
Alunperin näistä kuntakokeiluista päätettiin jo helmikuussa 2020. Sitten tuli korona, ja aloitus siirrettiin vuoden 2021 alkuun. Ja siirrettiin edelleen alkavaksi 1.3.2021. Miksi ne ovat lähteneet huonosti käyntiin? Ja miksi ei alun perinkään odotettu edellisten kuntakokeilujen (2012 - 2015 ja 2017 - 2018) tuloksia, jotka julkaistiin vasta 14.5.2020 ja jotka eivät olleet mitenkään positiivisia:
"Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkijoiden mukaan kahden edellisen hallituskauden kuntapohjaisilla työllisyyskokeiluilla ei ole ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia työttömyyteen, jos aktiivitoimenpiteiden lisääntymisen laskennallinen vaikutus jätetään huomiotta.
– Havaitsemme kokeilun ajalta muutoksia työttömyyden ja aktivointiasteiden tasoissa. Molemmat kokeilut tuntuivat siis siirtäneen työttömiä aktiivitoimien piiriin, mistä he kokeilun loputtua palasivat työttömyyteen, tutkijat sanovat tiedotteessa." (Kuntalehti 21.2.2021)
Jep, ja varsinkin kun tuo edellinen kuntakokeilu sijoittui osittain päällekkäin Sipilän aktiivimallin kanssa. Suomessa ei selvästikään haluta tosissaan kokeilla mitään työttömien elämää ja elämänlaatua parantavia toimenpiteitä, kun kaikki kokeilut ajoitetaan päällekkäin: kuntakokeilu, perustulokokeilu, aktiivimalli (vaikka sen ei kai pitänyt olla kokeilu, vaan pysyvä käytäntö)... Ja sitten kokeilujen päätyttyä sanotaan, ettei kokeilun tulosta voi erottaa sen toisen, päällekäisen kokeilun tuloksesta!
Lopulta perjantaina 13.8. kyllästyin odottelemaan postia TAYSista ja päätin soittaa sinne kysyäkseni asiani etenemisestä ja väsymystyöryhmän loppupalaverista. Sain kyllä vastauksen, mutta viikonloppu meni huonosti nukkuen ja vastausta ja siitä aiheutunutta pettymystä sulatellen.
Väsymystyöryhmän loppupalaveriin ei kutsuta ketään, ei edes minua, puhumattakaan ketään Kelasta (niin kuin Vervessä toukokuussa ehdotettiin), lääkärit pyörittelevät papereita eivätkä varmaan edes keskustele keskenään. Saan sieltä ehkä jonkun kirjeen, mutta en mitään B-lausuntoa tai vastaavaa, jolla voisi hakea sairauslomaa tai yhtään mitään. Sen jälkeen jää aivan minun omaksi ongelmakseni selvittää asiaa johonkin suuntaan; TAYSissa ilmeisesti uskotaan, että kaikilla väsymystyöryhmään saakka päässeillä on se "hoitava lääkäri" ja sen lisäksi joku omavirkailija Kelassa, jotka sitten auttavat kuntoutus- ja etuusasioissa eteenpäin. Mutta kun ei ole.
En kyllä mitään mullistavaa odottanutkaan, mutta täysin tyhjänpäiväisiksi osoittautuivat lauseet väsymystyöryhmän toiminnan tavoitteista: "saada potilaiden päämäärätön tutkimuskierre (myös yksityissektorilla) katkaistua" ja "saada kuntoutusta tarvitsevat kuntoutuspalvelujen piiriin ja tehdä tarvittaessa myös työkykyarvio ja avustaa muutoin etuusasioissa".
Yritin ottaa yhteyttä myös Verven omaohjaajaani, mutta ilmeisesti ammatillinen kuntoutusselvitykseni päättyi niin totaalisesti silloin 26.5., ettei hän ole vaivautunut vastaamaan, koska ei saa enää palkkaa minun asioideni selvittelystä.
