Elokuun alkupuolella Helsingin Sanomat kertoi tuntemattomasta lähteestä saamistaan "tiedoista":
Näistä työllisyystoimista hallitus neuvottelee – pöydälle ovat tulossa työnhakuvelvoitteen tiukentaminen ja työttömyysturvalla opiskelun rajoittaminen
"HS:n tietojen mukaan työllisyysvaikutuksia saatetaan hakea ainakin työttömien työnhakuvelvoitteen tiukentamisesta ja työllistymistä edistävien palveluiden lisäämisestä. Työttömyysturvalla opiskelua puolestaan saatetaan rajoittaa nykyisestä. Lisäksi pöydällä on ikääntyvien työttömäksi jäävien eläkeputken poistaminen, mutta siitä puolueet ja työmarkkinajärjestöt ovat erimielisiä.
Työnhakuvelvoitteen uudistamisessa – niin sanotussa yksilöllisen työnhaun mallissa – on määrä velvoittaa työttömät työnhakijat hakemaan oma-aloitteisesti työpaikkoja säännöllisin väliajoin. Jos työtön ei osoita hakeneensa töitä, hän voi joutua karenssiin eli menettää työttömyysetuutensa määräajaksi." (Helsingin Sanomat 8.8.2020)
Sitä ei uutisessa kerrottu, mitkä hallituspuolueet näitä toimenpiteitä kannattaisivat. Ja ennenkuin hallitus ehti ottaa kantaa koko uutiseen, työttömien järjestöt hermostuivat:
"– Me Työttömien Keskusjärjestössä olemme todella yllättyneitä ja huolissamme tämän hetken uutisoinneista, joissa maan hallitus kaavailee työllisyyden edistämiskeinoina työttömiin kohdistuvia kiristyksiä. Koronaepidemia on tuonut massoittain lisää työttömiä ja lomautettuja. Työttömien tukea ja palveluita on epidemian vuoksi jouduttu sulkemaan. Tuntuu täysin absurdilta, että etenkin nyt tässä tilanteessa ryhdytään edes puhumaan jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja palvelujen heikentämisestä, puheenjohtaja Irma Hirsjärvi hämmästelee." (Työttömien Keskusjärjestön tiedote, 10.8.2020)
No, vajaa viikkoa myöhemmin selvisi, ettei kyse ollut hallituksen ehdotuksista, vaan Valtiovarainministeriön:
"Valtiovarainministeriö esitteli perjantaina oman ehdotuksensa työllisyystoimista, joiden tavoitteena on saada Suomeen 60 000 uutta työllistä.
Työllisyystoimiksi ehdotettiin muun muassa eläkeputken poistamista, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastamista ja vuorotteluvapaasta luopumista." (Helsingin Sanomat 14.8.2020)
Eikä tämä vielä mitään, kuun loppua kohti tavoitteet kasvoivat:
"Hallituksen alkuperäinen tavoite 60 000:sta lisätyöllisestä ei riitä, vaan hallituksen tulee kaksinkertaistaa työllisyystavoitteensa 120 000:aan lisätyölliseen vuoteen 2023 mennessä. Syyskuun budjettiriihessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla voidaan ensin saavuttaa 60 000 lisätyöllistä sekä sovittava aikataulu koko tavoitteen saavuttamiseksi, vaativat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät." (EK:n tiedote, 31.8.2020)
Tämä jopa sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen oli Vasemmistoliiton kesäkokouksessa ehtinyt jo kommentoida VM:n listaa:
"– On syytä todeta, että valtiovarainministeriön puheenvuoro ei toimi minkäänlaisena pohjaesityksenä, kun hallitus päättää työllisyystoimistaan.
– Työllisyysasteen nostamista perustellaan yleensä hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisella, Pekonen jatkoi.
– VM:n lista olisi itsessään myrkkyä pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle." (Kansan Uutiset 20.8.2020)
Yksikään VM:n listaamista toimenpiteistä ei luo Suomeen ainoatakaan työpaikkaa, vaan lisää työttömien määrää. Näin sana "työllinen" saa kieroutuneen merkityksen; satunnainen kuulija ja asioita ymmärtämätön saattaisi luulla, että se tarkoittaa henkilöä, jolla on työpaikka, mutta se tarkoittakin työtöntä henkilöä, joka kilpailee aivan liian vähistä työpaikoista muiden työttömien kanssa.
Miuahan nuo toimet eivät koskisi, eläkeputkeenkin pääsemiseen pitäisi olla töissä viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista. Myöskään ansiosidonnaisen porrastamisella ei olisi vaikutusta, kun en koskaan pääse minkäänlaiseen työhön.
Ja vaikka Vasemmistoliitto ehti jo irtisanoutua VM:n ehdotuslistasta, puolueen puheenjohtaja Li Andersson ehdotti melko outoa ja jo Sipilän hallituksen aikaista työllisyystoimenpidettä:
"Hallituspuolue Vasemmistoliitto esittää siviilipalveluksen keston puolittamista ja asepalveluksen lyhentämisen selvittämistä työllisyystoimina, jotka nostaisivat työllisten määrää tuhansilla ihmisillä.
Yhä useammat nuoret miehet joutuvat siviilipalvelukseen, koska he eivät ole syystä tai toisesta halunneet suorittaa asepalvelusta. Tällöin parhaassa työ- ja opiskeluiässä olevat miehet ovat poissa työmarkkinoilta." (Iltalehti 27.8.2020)
Eikö ihmisellä ei ole mitään muuta arvoa kuin työ? Olisin kuvitellut, että varusmiehillä ja -naisilla olisi vaikka jotain maanpuolustuksellista arvoa, mutta ei. Vain työn (tai "työn") tekeminen määrittää ihmisen arvon.
Siviilipalveluksesta en kovin paljon tiedä, en tunne henkilökohtaisesti yhtään sivaria. Nyt kävin katsomassa avoinna olevia työpalvelupaikkoja, niin näyttäisi olevan paljon sellaisia työpaikkoja, joihin voitaisiin ottaa ihan tavallinen työtön vaikkapa palkkatuella. Melkoisia koulutusvaatimuksia näyttäisi joihinkin hommiin olevan, kenellä alle 20-kymppisellä on esim. kandidaatin tai maisterin tutkinto muotoilusta, taiteesta, arkkitehtuurista, sähkö- tai mekaniikka aloista tai kestävästä kehityksestä, kuten vaaditaan Aalto-yliopistossa tarjolla olevaan FabLab(?!)-assistentin työpalvelupaikkaan? Ja riittääkö edes koulutus, vai pitääkö olla suhteita ja verkostoja, niin kuin useimpia työpaikkoja haettaessa?
Niinkuin viime kuussa kerroin, minulla alkoi nyt elokuussa ammatillinen kuntoutusselvitys. Kuusi kertaa elokuussa, viimeiset kolme syyskuussa. Työkokeilupaikkojen hakemisesta ei onneksi ole ollut puhetta niin kuin pelkäsin, mutta mahdottoman ahdistavaa, kun koko ajan jankutetaan, että pitäisi olla tavoite. Kun rehellisesti sanon, että tavoitteeni on työkyvyttömyyseläke, niin ei käy; tavoitteen pitää olla opiskelu tai työ. Sitten vielä siihen tavoitteeseen pitäisi itse uskoa! Usko siinä sitten töihinpääsyyn, kun et ainuttakaan työpaikkaa elämässäsi ole itse hakemalla saanut!
