"Tutkimus havainnollisti todeksi sen, miten työttömien osalta väliaikaisiksi tarkoitetuista palveluista ja sosiaaliturvan muodoista oli tullut monelle pysyvä elämäntapa, jossa työvoiman ulkopuolella tai työttömänä oleminen vuorottelevat kuntouttavan työtoiminnan kanssa.
Työtoiminnasta on muodostunut rinnakkaistodellisuus palkkatyöyhteiskunnalle, kuntouttava työtoiminta on vain osa työtoiminnan kirjoa. Tämä pätee kuntouttavan työtoiminnan lisäksi esimerkiksi vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoimintaan, kuntoutukseen ja lainrikkojien yhteiskuntaan sopeutumisen tueksi. Myös osallisuuden kannalta kuntouttava työtoiminta on epäselvä."
Rinnakkaistodellisuus-vertaus kuvaa kyllä hyvin kuntouttavaa työtoimintaa. Pahimmassa mahdollisessa tilanteessa teet täsmälleen samaa työtä työmarkkinatuella ja 9 euron kulukorvauksella, jota joku toinen siinä vieressä tekee normaalilla palkalla työsuhteessa, joka kerryttää eläkettä, lomapäiviä, mahdollisuutta ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen ja johon sisältyy työterveyshuolto ja työpaikasta riippuen monenlaisia muita etuja!
"Palvelun kohderyhmän määrittely työttömiin, joiden pääsääntöinen tulonlähde ovat sosiaalietuudet, ei ole riittävä peruste. Terveydentila, vammaisuus tai pitkäaikaistyöttömyys eivät saa asiaa tutkineen Jaana Paanetojan (2013) mukaan olla esteenä sille, että henkilö ei saa työoikeudellista suojaa, jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät."
Tässähän se mainittiin: vaikka työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kuntouttavassa työtoiminnassa ei ole työoikeudellista suojaa.
"Tutkimuksen perusteella voi kriittisesti pohtia, ylläpitääkö kuntouttava työtoiminta palvelujärjestelmän osana osaltaan illuusiota siitä, että palveluihin osallistumalla ylläpidetään ja edistetään työkykyä, kunnes sopivaa palkkatyötä on tarjolla. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole."
Onhan näitä esimerkkejä vaikka kuinka paljon siitä, että työttömiä huijataan yhä uudestaan ja uudestaan kuntouttavaan työtoimintaan lupaamalla työpaikka "sitten joskus". Sitä työpaikkaa ei vain koskaan tule.
"Tutkimuksen tulokset antavat selkeän viestin siitä, että työtoimintaan liittyy toimintamahdollisuuksia kaventavaa byrokratiaa ja epäjohdonmukaisuuksia:aikarajoja, portteja, ja myös palvelupolkuja, jotka saattavat vaikeuttaa työttömien asemaa entisestään. Tässä tutkimuksessa byrokraattisuus oli työtoiminnan ajallista ehdollistumista kolmen kuukauden välein, tilanteissa joissa mahdollisuudet myönteisiin siirtymiin – lähinnä palkkatyöhön tai palkkatuettuun työhön olivat vähäisiä. Tutkimuksessa tapahtui yksittäisiä siirtymiä toiselle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle, toiseen organisaatioon sekä siirtymä ylläpitävään työtoimintaan aikamääreiden pakosta ja sopimuksellisista syistä sekä takaisin työttömäksi.
Osalla osallistujista olisi tarvetta saada osallistua pitkäaikaisempana toimintaan, mihin palvelu ei pysty vastaamaan. Tämä on osa työttömyyden ja työtoiminnan kielteistä kierrettä, joka voi entisestään pahentaa osallistujien tilanteita. Monet kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden elämäntilanteet, silloin kun he ovat ainoastaan vailla palkkatyötä, kertovat, että he ovat jääneet palvelujärjestelmän väliinputoajiksi."
Mahdollisuut myönteisiin siirtymiin - palkkatyöhön tai palkkatuettuun työhön - ovat, eivät vain vähäisiä, maan lähes olemattomia. Useimmiten todella pakotetaan siirtymään seuraavalle kutyjaksolle, erittäin harvoin annetaan jäädä edes työttömäksi työnhakijaksi.
Vähän jotain muutakin:
"Uuden tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa sosiaaliturvan uudistamista niin, että vastikkeeksi tuesta täytyy tehdä nykyistä enemmän jotakin hyödyllistä, esimerkiksi opintoja tai vapaaehtoistyötä. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaaliturva voisi olla vastikkeetonta eikä järjestelmän pitäisi määrittää ehtoja sen saamiseksi.
Jos ihmisellä oli omaa kokemusta työttömyydestä viiden viime vuoden aikana, se vähensi vastikkeellisuuden kannatusta ja vastaavasti jos kokemusta ei ollut, vastikkeellisuutta myös kannatettiin enemmän." (Helsingin Sanomat 8.1.2020)
Vastikkeellisuuden kannattajat eivät lainkaan huomaa sitä, että mitä enemmän tuen saamiseksi täytyisi tehdä jotain "hyödyllistä", sitä enemmän normaalit palkkatyöpaikat muutettaisiin ilmaistöiksi ja "vapaaehtoistöiksi". Jutun kommenteissa nimimerkki Henrix sanoo tämän samoin kuin itse ajattelen:
"Työttömien työnhakijoiden tehtävä on nimenomaan hakea niitä töitä ja he saavat siitä sen korvauksensa. Heidän tehtävänsä ei ole tehdä millekään yritykselle ilmaiseksi töitä eikä toimia millekään kunnalle tekemässä istutuksia tai siivoamassa katua. Se ei ole työttömyyskorvauksen idea, vaan siihen tehtävään on omat palkatut ammattilaisensa."
