"Laiskat, luuserit, luteet. Työttömiin liittyvät puhetavat sosiaalisessa mediassa ovat suurelta osin leimaavia ja mielikuvat stereotyyppisesti värittyneitä.
Analyysin mukaan työttömyydestä kirjoittavista 59 prosenttia suhtautui työttömyyteen ymmärtäen ja lähtökohtaisesti rakenteellisena ongelmana ja 41 prosenttia piti työttömyyttä ihmisen omana vikana.
Jälkimmäisessä kategoriassa yleisimpiä nimityksiä työttömistä olivat ”laiska” ja ”köyhä”. Näiden lisäksi käytettiin myös sanoja ”luuseri”, ”ongelma” ja ”arvoton”. Näihin leimaaviin sanoihin liitettiin tarkentavia tai voimistavia määritteitä, kuten ”vouhotus”, ”rangaista” ja ”loisia”." (Helsingin Sanomat 3.4.2021)
Yleinen työttömyyskassa YTK ja tekoälypohjaista analyysia tekevä, yhdysvaltalainen DrAI kävivät läpi tuhansia suomalaisia Twitter-viestejä vuosilta 2006–2021. YTK halusi selvityksellä tutkia suomalaisten mielikuvia työttömyydestä. Tulokset tuottivat pettymyksen, kertoo YTK:n asiakkuus- ja viestintäjohtaja Ilona Kangas:
”Täytyy sanoa, että kun (yksi DrAI:n perustajista, tohtori Mark) West kertoi meille tuloksista, se oli jopa hieman ahdistavaa. Tuli sellainen olo, että nyt pitää tehdä jotain, koska ihmisten mielikuvat eivät vastaa todellisuutta”, Kangas sanoo."
Ilmeisesti "nyt pitää tehdä jotain" johti siihen, että YTK käynnisti 4.5. 2021 viestintäkampanjan #tämäkinvätystässä. Kampanjan kansikuvahenkilöksi oli löytynyt 26-vuotias, viime vuonna painiuransa lopettanut Petra Olli. Kampanja on ainakin minun mielestäni enemmänkin vain YTK:n mainos, enkä usko sillä olevan minkäänlaista vaikutusta ihmisten mielipiteisiin työttömistä.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi 8.4. raportin, jonka mukaan koulutus maksaa, mutta vielä kalliimmaksi käy, jos ihmisiä jätetään kouluttamatta niin, että he ajautuvat työmarkkinoiden ulkopuolelle.
"Selvityksessä on tarkastelu erikseen työttömien, eläkeläisten, työkyvyttömyyseläkeläisten sekä opiskelun ja työn ulkopuolella olevien nuorten osaamisen parantamisen vaihtoehtoiskustannuksia.
Myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osaamisen lisäämisessä on selvityksen mukaan suuria mahdollisuuksia.
”Osa mallin oletuksista aliarvioi tuloksia ja osa yliarvioi”, Ralf Sund myöntää mallinsa karkeuden, mutta pitää 18 miljardin euron loppusummaa oikeansuuntaisena. Se on laskettu vuoden 2019 tilastojen mukaan. Summasta noin 13 miljardia koostuu työttömyyden ja viisi miljardia työkyvyttömyyden laajoista kustannuksista.
”Oikeastaan se voi olla enemmän alakanttiin laskettu, sillä mukana eivät ole esimerkiksi yksilöiden hyvinvointitappiot eivätkä myöskään syrjäytyneiden ja työttömien sairastavuudesta tai rikollisuudesta koituvat kulut”, Sund sanoo."
Syrjäytyneiden ja työttömien sairastavuudesta tai rikollisuudesta koituvat kulut? Mikä automaatio-oletus se on, että syrjäytyneet ja työttömät (eikös näiden yleensä myös oleteta olevan samoja henkilöitä) tekisivät rikoksia? Sairastavuus taas ei johdu ainakaan alussa syrjäytyneisyydestä ja työttömyydestä sinänsä, vaan siitä, ettei työttömillä ei ole minkäänlaista työterveyshuoltoon verrattavaa palvelua, vaan he joutuvat hakeutumaan julkiseen terveydenhuoltoon, jossa heidän oireitaan ei uskota, vaan vähätellään. Jokainen lääkärikäynti myös maksaa (ainakin suurimmassa osassa Suomea) ja parikymppiäkin on välillä liikaa työmarkkinatuen varassa elävälle. Sitten kun sairaus on tarpeeksi vakava (tarvitaan vaikkapa iso leikkaus), niin kyllähän se kalliiksi tulee. Ja jossain vaiheessa vielä kalliimmaksi, kun leikkauksen jälkeen jätetään kuntouttamatta.
Ja vielä lisäksi, jos olisin joskus päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle, minulle olisi sen jälkeen ollut aivan turha ehdottaa lisäkoulutusta.
"Työttömien Keskusjärjestön vuosikokouksen julkilausuma: Missään kunnassa ei saa tulla yhtään pitkäaikaistyötöntä" (Työttömien Keskusjärjestön kannanotto 15.4.2021)
Entäs ne, jotka ovat nyt jo olleet työttömiä huomattavasti pidempään kuin vuoden? Jos näitä mainittuja valtion, kunnan tai yksityisten kustantamia työpaikkoja nyt yhtäkkiä jostain alkaisi syntymään, niin niihinkö ohjattaisiin ensimmäisinä ne, joille tuo vuoden työttömyysaika alkaa täyttyä? Ja 5-6 vuotta (tai pidempään) työttöminä olleet unohdettaisiin taas?
Vasta nyt huhtikuussa löysin jo helmikuussa (9.2.2021) julkaistun Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen osatyökykyisten Suomen mallista https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162815.
"Useissa lausunnoissa valitetaan osatyökykyisyyden käsitteen epämääräisyyttä ja pidetään tärkeänä osatyökykyisyyden määrittelyä. Samalla korostetaan toistuvasti, että osatyökykyisyyttä ei tulisi rajata lääketieteellisten diagnoosien perusteella vaan pikemminkin laaja-alaisen henkilön toimintakykyä koskevan arvioinnin perusteella."
Epämääräistä todella! Tarvitaanko joko lääkärin B-lausunto, joka todistaisi henkilön osatyökykyisyyden, vai määrätäänkö työtön työkyvytön toistuviin työkokeiluihin tuon osatyökykyisyyden määrittämiseksi?
"Kuitenkin saattaa olla niin, että esim. vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistymisen tuen tulee olla poikkeuksellisen voimakasta, jotta sillä ylipäänsä voidaan saada tuloksia aikaan. Tällaisille henkilöille on ehkä osoitettava työpaikka ja turvattava se soveltuvin tavoin, jotta sen saavuttaminen ylipäänsä olisi mahdollista. Mikään ajateltavissa oleva taloudellinen tuki ei välttämättä mahdollistaisi asianmukaista työllistymistä monille tähän ryhmään kuuluville ihmisille ainakaan, ennen kuin he ovat työmarkkinoilla päässeet näyttämään kykynsä."
Näinhän se on. Minullakin saattaisi olla vähän työkykyä, mutta selväksi on tullut, ettei yksikään työnantaja ottaisi minua töihin.
"Kuntaliitto viittaa TYP-työn historiaan ja varoittaa tilanteesta, jossa asiakas osallistuu toistuvasti kuntouttavaan työtoimintaan ja/tai palkka(tuki)työhön ilman, että prosessi etenee siitä eteenpäin. Usein toistuva vaatimus edellyttää oikeiden töiden tarjoamista ja asianmukaisen palkan maksamista. Tulisi välttää puuhastelua ja vähäisen työkorvauksen maksamista. SAK:n mukaan keskeistä on työntekijän toimeentulon turvaaminen palkkatulolla ja tarvittaessa palkkatulon ja sosiaaliturvan yhteensovituksella."
Tulisi välttää puuhastelua ja vähäisen työkorvauksen maksamista! Voisiko tuon enää paremmin sanoa, pelkäänpä vaan, että sanahelinäksi jää tämäkin selvitys.
Huhtikuussa oli myös hallituksen puoliväliriihi, jossa "hallitus sitoutui pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä. Hallitus on jo aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–33 000 lisätyöllistä.
Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75%." (Valtiovarainministeriön tiedote 29.4.2021)
Tyypillistä hallinnon kapulakieltä. Sana "työllinen" ei tässäkään tarkoita muuta kuin työtöntä työnhakijaa.
Lopulta, aivan kuun lopussa 29.4. tuli sähköpostia Hämeenlinnan seudun työllisyyden kuntakokeilusta:
Hämeenlinnassa venytetään vappu koko viikon mittaiseksi ja jatketaan työn juhlan parissa viettäen Työllisyysviikkoa 3.-7.5. Tervetuloa mukaan!
Viikon tapahtumat
3.5. klo 12.30-15.00 DuuniPARKKI
Rekrytointitapahtuma, jossa työllistymisen mahdollisuudet on korkealla. Mukana Barona, Sarastia Rekry ja SOL Palvelut. Osallistuminen tapahtumaan Hämeenlinnan Työllisyystiimin Facebookissa. Lähempänä tapahtumaa lisätietoja Facebookissa ja Instagramissa.
Tiedän kyllä, että tämä sähköposti lähetettiin kaikille työllisyyden kuntakokeilussa mukana oleville, mutta ainakin minulle on jo aikoja sitten sanottu, että noiden mainittujen vuokratyöfirmojen algoritmit pudottavat hakijoista jo heti alussa kaikki yli 40-vuotiaat.
4.5. klo 9.00-11.00 Ura X
Korkeasti koulutetuille suunnattu työnhaun tilaisuus, jossa sukelletaan oman osaamisen tunnistamisen taitoihin HR ComCom:n Tiina Sjögrenin & Nina Ranimaan sekä omavalmentaja Emma Saarasen johdattamana. llmoittautuminen sähköpostitse viimeistään 3.5.. Osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostitse. Yhteyshenkilö Raija Rytilä, omavalmentaja, Hämeenlinnan kaupungin työllisyyspalvelut raija.rytila@te-toimisto.fi.
"Korkeasti koulututetuille"? No, en ihan taida tähänkään ryhmään kuulua.
5.5. klo 9.00-15.30 Hackathon – Työllisyyden palvelujen tehotreeni netissä
Mitä sinä tarvitsisit löytääksesi kivan työpaikan? Tule rakentamaan yhdessä kanssamme palvelu, joka auttaa juuri sinua löytämään työpaikan tai vaikka polun uusiin opintoihin!
Kehittämistapahtuma, jossa asiakkaat, palveluntuottajat, omavalmentajat ja laaja joukko työllisyystyön ammattilaisia rakentaa yhdessä uusia, innovatiivisia työllisyyden palveluja. Lisätietoja ja päivän ohjelma mm. Hämeenlinnan työllisyystiimin Facebook-sivuilta sekä Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilta.
Enpä taida sanoa tästä tilaisuudesta yhtään mitään. En jaksanut osallistua.
6.5. klo 12.00-13.00 Kuntakokeilu info kaikelle kansalle
Tietoa kuntakokeilun toiminnasta, alkutaipaleesta, tavoitteista ja yhteistyöstä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tervetuloa kuulemaan olit sitten asiakas, palveluntuottaja tai vaikka kiinnostunut kansalainen. Linkki tapahtumaan löytyy Facebookista ja Hämeenlinnan kaupungin työllisyyspalvelujen tiedotteista viimeistään aamulla 6.5.
Ei tarvetta tällekään. Tietoa on löytynyt netistä ihan tarpeeksi, käytännön tekoja odottelen.
7.5. klo 13.00-14.30 Työllisyysnyrkki – nopean työllistymisen iskuryhmä (Työllisyystoimijoiden kohtaaminen)
Kohtaaminen, jossa nopean työllistymisen toimijat - palveluntuottajat, järjestöt, asiantuntijat - kohtaavat ja lähtevät rakentamaan yhteistyössä iskuryhmän toimintoja kohti tulevaisuuden tarpeita.
Tämäkään ei tainnut olla tarkoittu minulle, en ole "työllisyystoimija". Mutta muotisana "nyrkki" saatiin ujutettua tähänkin tiedotteeseen.
