Teatterissa: We Will Rock You

Liput tähän Queen-musikaaliin ostettiin jo elokuussa 2019. Alunperin esitys piti olla huhtikuussa 2020 Helsingin Messukeskuksen Amfi-teatterissa, sitten Helsingin Jäähallissa toukokuussa 2021 ja nyt lopulta se toteutui elokuussa, tarkemmin sanottuna 21.8. Jäähallissa. Kaikkiaan musikaalia esitetään vain vähän reilut 4 viikkoa, 6.8. - 4.9.

En ole mitenkään kova Queen-fani, eikä ajatus lähteä tätä katsomaan ollut minun. Mutta ei tämä huono ollut, todella hyvä valoshow ja lavastus, joka tosin oli enimmäkseen toteutettu digitaalisesti. Vaikka liput oli alun perin ostettu Amfi-teatterin toiseen riviin, jostain syystä nämä Jäähallin liput oikeuttivat paikkoihin vain ns. piippuhyllyllä, eli todella kaukana lavasta. Näkyvyys ei siis ollut paras mahdollinen, äänentoisto kyllä toimi, ja sanoistakin sai enimmäkseen selvää. Kappaleet oli tosin suurelta osin käännetty suomeksi, joten ne kuulostivat oudoilta englanninkielisiä kuunnelleelle. Ja vaikka esitystä sai kuvata ja sen olisi voinut taltioida vaikka kokonaan, ei ainakaan minun puhelimeni kameralla kummoisiakaan kuvia saanut.

Vasta 17.8. varmistui, että pääsemme katsomaan tämän esityksen. Sähköpostiin saapunut ohjeistus saapumisesta esitykseen osoittautui kyllä turhaksi; paikan päällä ei ollut oikein minkäänlaista opastusta tai valvontaa. Myöskään tietoa siitä, oikeuttiko lippu seurue- vai lohkopaikkaan ei ollut missään, mutta vaikka näille olikin eri ovet, katsojat sekoittuivat kuitenkin heti ovien jälkeen. Varsinkin kun sähköhäiriö esti "seuruepaikoille" tarkoitetun oven avautumisen, ja kaikki ensimmäiset tulijat päästettiin sisään samasta ovesta. Ja vaikka Jäähallin sisällä katsomoon johtavat kulkuaukot oli peitetty verhoilla, jotka avattiin puoli tuntia ennen esitystä, moni katsoja ehti livahtaa verhojen raosta. Kunnes yksi järjestyksenvalvoja huomasi ja kiersi sitten tyhjentämässä koko katsomon!

Tämä(kin) ongelma olisi ollut helppo ratkaista sillä, että järjestäjät olisivat hankkineet tarpeeksi valvojia, joka ikiseen kulkuaukkoon. Vaikka sitten vapaaehtoisia, joille olisi voitu antaa palkkioksi parin tunnin seisomisesta liput esitykseen. Ja sitten kun ne verhot avattiin, katsojat päästettiin vapaasti etsimään paikkoja pimeään katsomoon. Sanottiin vain, ettei paikkanumeroista tarvitse välittää, saa istua mille paikalle tahansa, kunhan jättää turvavälit. Pari naista ei löytänyt mitään paikkoja eikä heitä kukaan tullut opastamaan, istuivat sitten portailla ensimmäisen puoliajan.

Esityksen toteutuminen näytti lähes viime tippaan melko epävarmalta: torstaina 12.8. ilmoitettiin, että koronarajoitukia tiukennetaan 20.8. alkaen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella. Sisätiloissa järjestettäviin tapahtumiin saisi ottaa vain 25 henkilöä ja ulkotiloihin 50. Koko viikon yritin sitten kuunnella uutisista, josko asiaa jotenkin tarkennettaisiin, mutta puhuttiin paljon vain siitä, ovatko lasten ja nuorten sisäharrastukset kielletty vai sallittu. Helsingin juhlaviikot ilmoitti peruuttavansa suurimman osan tapahtumistaan. Helsingin kaupunginteatterin johtaja Kari Arffmanin kommentti rajoituksiin Helsingin Sanomissa: "ehkä seuraava toimenpide on se, että muutan maasta. Olen harkinnut sitä tänään. Tai ainakin lopetan nämä hommat. Tämä on ihan tolkutonta”.

Tietyllä tavalla hupaisinta oli Kansallisoopperan käyttäytyminen. Oopperassa oli 20.8. Cavalleria Rusticana & Pajatso -oopperan ensi-ilta. Ooppera ilmoitti uhmaavana AVIn määräyksiä, erityisesti niitä, jotka koskivat katsomon jakamista lohkoihin ja vaatimusta järjestää erillinen WC joka lohkolle. Kapellimestari Hannu Lintu kommentoi Iltalehdessä 17.8. mahdollisuutta, että poliisi keskeyttäisi oopperan esitykset kantamalla yleisön ja esiintyjät pois salista: "Nythän se testataan, onko se mahdollista edes. Jos niin käy, niin sitten niin käy. Mikäänhän ei pue oopperaa ja balettia niin hyvin kuin skandaali, Lintu toteaa."

Työttömyyskatsaus 7/2021

Heinäkuu on ollut työttömyysrintamalla hyvin hiljainen. Ei edes postia kuntakokeilusta. 

Aivan kuun lopussa mediat sitten intoutuivat uutisoimaan työvoimapulasta, mutta työpaikkapulankin huomasi sentään ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju Ylen Ykkösaamussa 27.7.2021. Hän oli huolissaan kuitenkin vain niistä, jotka eivät ole korona-aikana voineet vaihtaa työpaikkaa, koska ei ole niitä työpaikkoja, joihin vaihtaa. Mitenkä tämä muka vaikuttaa niihin työttömiin, jolla sitä ensimmäistäkään työpaikkaa ei ole vaihdettavaksi?

"Pitkäaikaistyöttömyys varjostaa elpyvää työllisyyttä" (Aamuposti 28.7.2021)

Otsikko on mielestäni jotenkin outo: millä tavalla pitkäaikaistyöttömyys varjostaa elpyvää työllisyyttä ? Miksi ihmisten on annettu pudota pitkäaikaistyöttömyyteen? Suurin osa näistä pitkäaikaistyöttömistä on ollut työttömiä (ja pitkäaikaissellaisia) jo paljon ennen koronaa.

"Elinkeinoelämän keskusliitto pitää avoimien työpaikkojen määrää huolestuttavana. ”Jos katsotaan, paljonko avoimia työpaikkoja on suhteessa työttömiin työnhakijoihin, olemme itse asiassa jo hyvin lähellä aivan edellisen noususuhdanteen loppupuolella ollutta huippua”, sanoo EK:n Sami Pakarinen." (Helsingin Sanomat 29.7.2021)

Aivan kuin joka ainoa työtön voisi tuosta noin vain mennä töihin joka ikiseen avoimeen työpaikkaan!

Kansalaisaloitepalvelussa on mahdollista allekirjoittaa 1.9.2021 mennessä seuraava aloite: Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymiseksi työkyvyttömyysmääritelmien yhdenmukaistamiseksi!

"Kun ihminen vammautuu tai sairastuu niin hänen työkykyään arvioidaan peräti 11 eri lailla, tämä johtaa valitettavan usein siihen vääristymään että tosiasiallisesti täysin työkyvytön ihminen arvioidaan työkykyiseksi ja hän joutuu ilmoittautumaan vajaakuntoiseksi työnhakijaksi saadakseen työttömyyskorvausta vaikka hänen oikea toimeentulonsa pitäisi olla työkyvyttömyyseläke. Valitettavan usein myös työkyky ja toimintakyky sekoitetaan toisiinsa vaikka todellisuudessa näillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Ihminen saattaa olla toimintakykyinen esimerkiksi hoitamaan välttämättömät arjen askareet, mutta samaan aikaan hän voi olla täysin työkyvytön."

Juuri näin! Ihmisen toimintakyky saattaa riittää välttämättömien asioiden (kotityöt, kauppa-asiointi, Kelan byrokratian kanssa taistelu) hoitamiseen ja ehkä myös joka paikassa suositeltuun hyötyliikuntaan, mutta ei säännölliseen työssäkäyntiin.

Tämän kansalaisaloitteen kävin allekirjoittamassa, vaikka tätä kirjoittaessani näyttää siltä, ettei se saa lähellekään vaaditua 50 000 allekirjoitusta jäljellä olevan parin viikon aikana (nyt niitä on 2288). Ja vaikka saisikin, sille todennäköisesti kävisi niin kuin aktiivimallin kumoamista vaatineelle kansalaisaloitteelle vuonna 2019. Se sai 140 000 allekirjoitusta, mutta eduskunta hylkäsi sen silti; Sosiaali- ja terveysvaliokunta perusteli kansalaisaloitteen hylkäämistä tuolloin muun muassa sillä, että aktiivimallin vaikutusten arviointi oli kesken. 

Noin muuten kansalaisaloitteiden otsikoita selaillessani kävi mielessä, että olisin odottanut niiden olevan edes oikeinkirjoitussääntöjen mukaisia, mutta kaikki eivät olleet: isoilla kirjaimilla kirjoitettuja sanoja, sana ''taksi" kirjoitettu "taxi"... Aloitteita en sitten pidemmälle lukenutkaan.

Edit: lisätty 16.8.2021: Luen Aamulehtiä hieman aikataulusta jäljessä, ja nyt illalla silmiini osui 9.7. julkaistu juttu työvoimapulasta. Juttu on valitettavasti maksumuurin takana, mutta siinä työvoimapulaa ei valita yksikään työnantajayritys, vaan vuokratyöfirmat, mm. Barona, Valtti henkilöratkaisut oy, Eezy personnel oy… Ja ainakin minulle sanottiin jo lähes 10 vuotta sitten, että näiden vuokrafirmojen algoritmit blokkaavat jo heti kättelyssä yli 40-vuotiaat.

” Vaikeuksia ilmenee, kun yritetään löytää henkilöitä teollisiin tehtäviin, joissa kaivataan erityisosaamisen sijaan ensisijaisesti asennetta ja halua tehdä työtä”, sanoo Baronan Tampereen aluejohtaja Vesa Kangasniemi. Hänen mukaansa alan valmiita huippuosaajia ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ollut liikaa työttömänä. Ensin vaaditaan huippuosaamista, mutta sitten kuitenkin ”asenne ja halu tehdä töitä” riittäisi?

Ja artikkelin lopussa Eezyn seniorikonsultti Johanna Ahola vielä kertoo, että spesifiä, oikeanlaista osaamista erityyppisiin tehtäviin on haastavaa löytää tänä päivänä. Kyllähän työttömiä on helppo syyttää spesifin osaamisen puutteesta…

Miten olisi yritykset: olisiko täsmäkoulutus tai oppisopimus mitään? No ei kun pitää saada se valmis osaaja, ja vielä vuokratyöfirman kautta!

Kesäteatterissa: Vihervaaran Anna

Perjantaina 30.7. oli Vihervaaran Annan ensi-ilta Knehtilän ladossa Hyvinkään Palopurolla. Olimme tietenkin katsomassa, olimmehan osallistuneet jo yli kaksi kuukautta lavasteiden rakentamiseen ja katsomon pystyttämiseen.

Näytelmä perustuu kanadalaisen kirjailijan L.M. Montgomeryn vuonna 1908 julkaistuun ja vuonna 1920 suomennettuun teokseen Annan nuoruusvuodet (Anne of Green Gables), jonka näytelmäksi on sovittanut ohjaaja Teemu Ojanteen puoliso Virve Ojanne. Kirjasta ja sen jatko-osista on tehty myös pari TV-sarjaa, joista viimeisin on tehty vuosina 2017 - 2019 ja esitetty Ylellä sekä Netflixillä.

Minä en ole koskaan kirjoja lukenut enkä myöskään sarjoja katsonut; vaikka lapsena ala-asteaikoina luin paljon, Anna-kirjat eivät kiinnostaneet. Joten ensimmäisen kerran tutustuin tarinaan tämän näytelmän käsikirjoituksen luettuani. Juoni on kuitenkin useimmille tuttu, joten juonipaljastus sallittaneen: kuvitteellisessa Avonleassa maatilaa pitävät sisarukset Marilla (Carita Lehto) ja Matthew (Juho Lehto) Cuthbert halusivat adoptoida pojan, mutta heille lähetettiin kuitenkin tyttö, punatukkainen Anna Shirley (Anna-Sofia Tuominen), jonka he lopulta päättävät pitää.

Näytelmän lopussa Anna on jo nuori aikuinen, opiskellut vuoden opettajaseminaarissa ja palaa kesäksi kotiin. Kesän aikana Matthew kuolee; Anna kuitenkin haluaa pitää Avonlean ja jää syksyllä opettaksi kylän kouluun ja auttamaan Marillaan tilan pidossa. Näytelmä päättyy Annan ystävän Dianan (Aino Piela) ja Fredin (Niilopekka Anturaniemi) häihin.

Näytelmään oli lisätty musiikkia, muutama laulu ja vähän koreografiaa. Harjoituksia seuratessa nämä tuntuivat turhilta ja liikaa aikaa vieviltä, mutta lopputuloksessa oli onnistuttu yllättävän hyvin ja musiikit ja koreografiat oli sisällytetty näytelmän juoneen.

Muuten voisin tätä suositella kaikille, mutta kun kaikki näytökset on jo loppuunmyyty! (Tosin eilen eli 9.8. oli alustavia suunnitelmia lisäesityksistä, mutta ei vielä päätöksiä.)

Kuvissa vasemmalta:
Aita, jonka maalaamista valkoiseksi minä ehdotin, näin siitä tuli perinteinen pohjoisamerikkalainen aita.
Maalaamani ikkuna, josta näkyy Annan laulussa mainitsemat omenapuu ja kuu.
Käsiohjelma. Lava ja loppukohtauksen lavasteet.