tiistai 10. elokuuta 2021

Kesäteatterissa: Vihervaaran Anna

Perjantaina 30.7. oli Vihervaaran Annan ensi-ilta Knehtilän ladossa Hyvinkään Palopurolla. Olimme tietenkin katsomassa, olimmehan osallistuneet jo yli kaksi kuukautta lavasteiden rakentamiseen ja katsomon pystyttämiseen.

Näytelmä perustuu kanadalaisen kirjailijan L.M. Montgomeryn vuonna 1908 julkaistuun ja vuonna 1920 suomennettuun teokseen Annan nuoruusvuodet (Anne of Green Gables), jonka näytelmäksi on sovittanut ohjaaja Teemu Ojanteen puoliso Virve Ojanne. Kirjasta ja sen jatko-osista on tehty myös pari TV-sarjaa, joista viimeisin on tehty vuosina 2017 - 2019 ja esitetty Ylellä sekä Netflixillä.

Minä en ole koskaan kirjoja lukenut enkä myöskään sarjoja katsonut; vaikka lapsena ala-asteaikoina luin paljon, Anna-kirjat eivät kiinnostaneet. Joten ensimmäisen kerran tutustuin tarinaan tämän näytelmän käsikirjoituksen luettuani. Juoni on kuitenkin useimmille tuttu, joten juonipaljastus sallittaneen: kuvitteellisessa Avonleassa maatilaa pitävät sisarukset Marilla (Carita Lehto) ja Matthew (Juho Lehto) Cuthbert halusivat adoptoida pojan, mutta heille lähetettiin kuitenkin tyttö, punatukkainen Anna Shirley (Anna-Sofia Tuominen), jonka he lopulta päättävät pitää.

Näytelmän lopussa Anna on jo nuori aikuinen, opiskellut vuoden opettajaseminaarissa ja palaa kesäksi kotiin. Kesän aikana Matthew kuolee; Anna kuitenkin haluaa pitää Avonlean ja jää syksyllä opettaksi kylän kouluun ja auttamaan Marillaan tilan pidossa. Näytelmä päättyy Annan ystävän Dianan (Aino Piela) ja Fredin (Niilopekka Anturaniemi) häihin.

Näytelmään oli lisätty musiikkia, muutama laulu ja vähän koreografiaa. Harjoituksia seuratessa nämä tuntuivat turhilta ja liikaa aikaa vieviltä, mutta lopputuloksessa oli onnistuttu yllättävän hyvin ja musiikit ja koreografiat oli sisällytetty näytelmän juoneen.

Muuten voisin tätä suositella kaikille, mutta kun kaikki näytökset on jo loppuunmyyty! (Tosin eilen eli 9.8. oli alustavia suunnitelmia lisäesityksistä, mutta ei vielä päätöksiä.)

Kuvissa vasemmalta:
Aita, jonka maalaamista valkoiseksi minä ehdotin, näin siitä tuli perinteinen pohjoisamerikkalainen aita.
Maalaamani ikkuna, josta näkyy Annan laulussa mainitsemat omenapuu ja kuu.
Käsiohjelma. Lava ja loppukohtauksen lavasteet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti