Syyskuussa oli todella paljon työllisyyteen ja työttömyyteen liittyvää uutisointia, ainakin tärkeimmät olen yrittänyt koota tähän blogikirjoitukseen (joka voi sen vuoksi olla liian pitkä ja väsymykseni vuoksi hieman sekava).
Poliitikot maalaavat työttömyyden kanssa kamppailevista köyhistä hyviä vihollisia, joiden takia hyvinvointivaltiota joudutaan leikkaamaan, koska muuta ei muka voida. Talouden ongelmat eivät ratkea tällaisilla valheilla, kirjoittaa toimittaja Samuli Niinivuo. (Ilta-Sanomat 2.9.2021)
"Ihmisten on saatava asioita. Minkä he itselleen mahtavat? He hankkivat tavaroita statuksen takia ja ostavat lisää näön vuoksi. Heidän kulutuksensa on ylikulutusta. Sosiaaliturvaetuuksilla elävät ihmiset eivät poikkea tässä mitenkään muista. He haluavat yhtä lailla asioita, jopa samoja asioita. Heidät erottaa muista pelkästään se, ettei heillä ole varaa kaikkeen haluamaansa.
Se, että muilla on varaa ja itsellä ei, saattaa tehdä kipeää. Rahan puute voi sulkea ihmisen valtavirran elämäntapojen ulkopuolelle. Tutkimuksissa tämän on havaittu heikentävän terveyttä ja lisäävän peräti kuolemanriskiä. Köyhyys on tutkitusti haitallista terveydelle. Niinpä on vaikea kuvitella, että kukaan eläisi sosiaaliturvaetuuksien varassa vapaaehtoisesti."
Tässä välissä voisin myös muistuttaa, että köyhyys on todellakin haitallista terveydelle, eikä sairastaminen Suomessa ole ilmaista eikä edes kovin halpaa.
"Ikävä kyllä yhteiskunnallisten ongelmien – useimmiten jopa yhteiskunnan itsensä aiheuttamien ongelmien – sälyttäminen niiden syyksi, joiden asemaan kukaan ei halua asettautua, on ollut länsimainen perinne jo 1800-luvulta lähtien.
Tuolloin teollisen vallankumouksen aiheuttamat yhteiskunnalliset ongelmat, kuten kaupunkeihin pakkautuneen työttömän kurjaliston pohjaton köyhyys, selitettiin heidän omaksi syykseen, jotta yhteiskunnan ei olisi tarvinnut laittaa tiukkua ristiin asian suhteen."
Muuten aivan loistava kirjoitus, mutta yhden väärän tiedon olisin halunnut korjata: työttömyysetuuden (!?) määräksi ilmoitetaan bruttosumma, 726 €, eikä mainita, että tuosta summasta maksetaan vero ja käteen jää ainakin työmarkkinatuesta n. 540 €/kk.
"Ensiksi, minua nyppii se, että näissä mediassa tuon tuosta julkaistavissa tarinoissa uupuminen kuvataan lähes poikkeuksetta yksilön ongelmana ja haitallisesti tarinan uupujana nähdään melkein aina nuorehko nainen.
Toinen asia, joka minua ottaa korvaan on se, että uupumistarina ei ole riittävän hyvä mediassa julkaistavaksi, jos sitäkin ei suoriteta. Näissä tarinoissa uupunut pystyy tekemään todella näyttäviä ratkaisuja, jotka vaativat usein valtavasti henkisiä ja jopa taloudellisiakin resursseja. Suurimmalla osalla uupumuksesta kärsivillä ei ole kumpaakaan. Haluammeko todella viestiä, että on väärin uuvuttu, jos sitä(kin) ei jaksa suorittaa? " (Työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Noora Poussu työeläkeyhtiö Elossa 7.9.2021)
Tämäkin erittäin asiallinen kirjoitus, tosin ehkä vasta tästä ymmärsin, että minunkin olisi pitänyt käyttää sanaa "uupumus" sanan "väsymys" tilalla kuvaillessani ties kuinka monelle lääkärille, TE- ja Kela-virkailijalle työkyvyttömyyteni eniten vaikuttavaa asiaa.
Psykiatrian erikoislääkäri ja tietokirjailija Juhani Mattila on julkaissut kirjan Uupumuksesta takaisin elämään. En ole vielä sitä lukenut enkä edes kirjastosta varannut, mutta ainakin kirjasta kirjoitettujen arvostelujen ja muiden juttujen perusteella pelkään, että kirjassakin keskitytään vain työuupumukseen, aivan kuin työtön ei mitenkään voisi olla uupunut.
"Työkulttuurimme korostaa pärjäämistä. Hankalien tunteiden ilmaisua voidaan hävetä valittajaksi leimaantumisen takia. Siksi työssä purraan hammasta yhteen ja puurretaan. Pärjätään näennäisesti ihan hyvin. Usein näin sinnitellään liian kauan, sanoo Mattila.
– Yleensä tätä jatketaan ainakin kymmenen vuotta liian pitkään. Jokainen lisävuosi vaikeuttaa uupumuksesta toipumista, koska ne jumiuttavat tietynlaiseen väärään asenteeseen." (Yle 22.8.2021)
Muutama sana valtion suunnitelmasta perustaa yhtiö, jonka tarkoitus olisi löytää töitä osatyökykyisille.
Millainen vamma tai sairaus riittäisi siihen, että työtön määriteltäisiin osatyökykyiseksi? Ainakin Helsingin Sanomien juttu aiheesta (17.9.2021) on kuvitettu kuvalla, jossa on kolme selvästi kehitysvammaista henkilöä, jotka työskentelevät Ruotsin vastaavassa Samhall-yhtiössä.
Olisiko tuo Suomessa Työkanavaksi nimetty yhtiö tarkoitettu siis vain kehitysvammaisille ja ehkä mielenterveyskuntoutujille, ei niille, joilla osatyökyvyttömyyden aiheuttaa jokin muu? Ja miten työtön todistaisi olevansa osatyökykyinen, jos on pakotettu roikkumaan työttömänä työnhakijana Kelan "asiantuntijalääkäreiden" hylättyä kaikki kuntoutustuki- ja työkyvyttömyyseläkehakemukset? Tarvitaanko joku uudenlainen lääkärinlausunto sitä varten? (Kehitysvammaiset mainitsi myös työministeri Tuula Haatainen Ylen Ykkösaamussa 8.10.2021, haastattelussa, jonka pääasia oli samalla viikolla käsittelyyn jätetty Pohjoismainen työllistymismalli, mutta jossa häneltä kysyttiin myös tästä mainitsemastani yhtiöstä.)
Myös oppisopimuskoulutuksesta kirjoitettiin syyskuussa:
"Sakkin (Suomen ammattiin opiskelevien liiton edunvalvonnnan asiantuntija Matti) Tujulan mukaan opiskelijoille on usein epäselvää, kenen tehtävänä on auttaa oppisopimusopiskelijaa, työnantajan vai oppilaitoksen. Opiskelija jää herkästi yksin pulmiensa kanssa, kun työnantaja vetoaa kouluun ja koulu työnantajaan, Tujula toteaa.
Tilanteita, joissa työnantaja tietoisesti käyttäisi oppisopimusopiskelua hyväkseen esimerkiksi halvan työvoiman toivossa, ei aluehallintoviraston tarkastaja Jukka Kurjen mukaan tule esiin kovin usein."
Ei kovin usein? Yksikin kerta on liikaa juuri sille opiskelijalle, jota käytetään hyväksi. Oma kokemukseni on se, että vuosituhannen vaihteen aikoihin ainakaan työttömiä ei haluttu oppisopimuskoulutukseen, vaan kaikki haluttiin painostaa kuntouttavaan työtoimintaan.
Ja sitten asia, josta muistaisin olleen puhetta jo viime vuonna (ainakin heinäkuussa 2020 oltiin erittäin huolissaan nuorista, joiden työura jää aloittamatta koronan vuoksi):
Työttömien joukko jakautuu nopeasti kahtia – korona työnsi pitkäaikaistyöttömät yhä pidemmälle jonon hännille (Yle 29.9.2021)
"Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan ihminen, jonka työttömyys on kestänyt yli vuoden. Sen jälkeen on entistäkin vaikeampi päästä kiinni työnsyrjään. Työllistyminen alkaa vaikeutua jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen, sanoo työmarkkinoita tutkiva PTC-services yhtiön asiantuntija Jussi Pyykkönen.
Pyykkösen mukaan sitkeään työttömyyteen johtaa yleensä kolme varmaa askelta: Peruskoulun jälkeinen koulutus puuttuu, työhistoria puuttuu, työttömyyttä on jatkunut vähintään puoli vuotta kahden vuoden kuluessa. Jokainen kyllä-vastaus johtaa kohti sitkeää työttömyyttä."
No, minulla on lukion jälkeen kolme keskiasteen tutkintoa, mutta työhistoria on mitätön ja työttömyys jatkuu nyt seitsemättä vuotta, eli kyllä-vastaus kahteen kohtaan.
"Koronakriisissä työttömiksi joutuneista on tullut työttömyyskortiston eturivi, jonka taakse jäävät pitkäaikaistyöttömät, heikosti koulutetut ja työkokemusta vailla olevat.
– Kyllä työmarkkinoille on tekijöitä mennyt, mutta ei joukosta, joka on ollut jo ennen koronaa työttömänä. Siitä joukosta on nyt vaikea päästä takaisin töihin."
Eipä siitä joukosta päässyt töihin ennen koronaakaan.
Työllisyyden kuntakokeilusta ei kuulunut muuta kuin Työllisyyspalvelujen syyskuun uutiskirje, jossa mainostettiin mm. sitä, kuinka "Sihti rekrytoi 21.9.2021 DuuniParkissa työvoimaa erityisesti Assi-sairaalan työmaalle ja kertoo mahdollisuudesta työllistyä oppisopimuksella. Rekrytoimassa myös Lindström", CV/ansioluettelopajaa, asiakaspalvelusparrausta sekä KYKY-työkokeilua (josta piti kirjoittaa jo viime kuussa, mutta jostain syystä se unohtui.
Eli KYKY-työkokeilu (30.8. - 24.9.2021) oli työhönvalmennusta ja työkokeilua yhdistävä intensiivinen neljän viikon valmennus, joka oli tarkoitettu Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kuntien työnhakija-asiakkaille. Ryhmään mahtui 8 osallistujaa.
KYKY-työkokeilun päivät oli jaettu puoliksi. Aamupäivällä kokoonnuttiin Hämeenlinnan Raatihuoneella valmennuksen merkeissä ja iltapäivällä kukin valmennukseen osallistuja siirtyi töihin työkokeilupaikalleen. Alkuperäisessä, jo 6.8 saapuneessa s-postissa tätä "työkokeilua" mainostettiin seuraavasti:
"Palvelussa:
- Pääset työkokeiluun sinulle sopivaan työpaikkaan
- Työkokeilun kautta haetaan sinulle jatkomahdollisuuksia
- Autamme sinua tunnistamaan osaamisesi ja vahvuutesi
- Opitaan keskeisiä työnhaun taitoja ja valmiuksia
- Saat henkilökohtaista ohjausta urasuunnittelusi tueksi
- Tavoitteena työllistyminen tai muu selkeä jatkosuunnitelma
Pääset työkokeilun kautta näyttämään käytännössä vahvuutesi ja osaamisesi työnantajalle. Saat myös ohjausta ja tukea siihen, miten voit kehittää osaamistasi esim. koulutuksen kautta. Saat valmentajan ohjausta ryhmässä ja yksilöllisesti tärkeissä työelämä- ja työhakutaidoissa. Valmennuksesta vastaa Cimson koulutuspalvelut."
"Pääset työkokeiluun sinulle sopivaan työpaikkaan?" Ja kukahan sen työkokeilupaikan olisi etsinyt, se kun ilmeisesti piti olla jo tämän KYKY-työkokeilun alussa eli elokuun loppuun mennessä (iltapäivällä kukin valmennukseen osallistuja siirtyy töihin työkokeilupaikalleen). Neljä vuotta sitten työkokeilupaikan löytyminen kesti yli 7 kk, eikä v. 2015 huolinut yksikään työnantaja. Kesäkuussa viimeksi soitti entinen TE-toimiston omavirkailija, joka jatkaa kuntakokeilusssa; ehdotti ensin työkokeilua, mutta sitten kuitenkin arveli hänkin, että sen paikan löytäminen saattaisi olla tosi vaikeaa.
Ja viime syksynä Vervessä oltiin sitä mieltä, että TE-toimiston tai vastaavan järjestämään työkokeiluun ei kannata mennä, pitää vaatia pääsyä Kelan järjestämään työkokeiluun, "ammatillinen kuntoutus" taisi olla nimeltään...
Tämäkin sähköposti on tietenkin lähetetty kaikille kuntakokeilun asiakkaille, mutta todennäköisesti tarkoitettu kuitenkin alle 30-vuotiaille. Olisi mienlenkiintoista joskus nähdä, millaisia ne 8 tähän työkokeiluun valittavat olivat...
Muuten ei mitään uutta, edelleen odottelen väsymystyöryhmän kirjettä. Kesä- ja heinäkuussa en edes odottanut mitään, mutta nyt on jo mennyt elokuu, syyskuu ja lokakuutakin pitkälle...
