Marraskuu alkoi Valtioneuvoston julkaisemalla aktiivimallin vaikutuksia arvioivalla raportilla. Niinkuin tiedossa jo olikin, aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista, eikä raportissa siksi anneta työllisyysvaikutuksista tarkkaa lukua.
Ja jälleen marraskuussakin on entinen kotikaupunkini Sastamala ollut otsikoissa. Aluehallintovirasto on vaatinut Pihlajalinnan omistaman vanhusten hoivakodin toiminnan osittaista keskeyttämistä; epäkohtia on paljon, mutta mielestäni pahin on tämä:
"Koska työntekijöistä oli jatkuva pula, hoivakodin vastuuhenkilö oli raportin mukaan kertonut aville rekrytoivansa Työteekistä henkilökuntaa. Työteekkinä tunnettu palvelu järjestää muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Aluehallintovirasto kertoi, etteivät kuntouttavassa työtoiminnassa olevat voi työskennellä yksikössä. He ovat itsekin sosiaalipalvelun asiakkaita ja tarvitsevat itsekin paljon apua.
– Henkilöstä, joka on ollut vuosia työttömänä ja on ilman sosiaali- ja terveysalan koulutusta, ei ole käytännössä mitään apua, vaan hän vain kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia yksikössä, avi vastasi." (Yle 11.11.2019)
Menee jo yli ymmärryksen. Eikö Sastamalassa ikinä lakata hyväksikäyttämästä työttömiä?
Jo aiemmin mainitsemani Jari Matikainen on myös tullut esiin omilla kasvoillaan.
"(Kuntouttavan työtoiminnan) suunnitelman mukaan Matikainen käy kuntouttavassa työtoiminnassa päivän viikossa, neljä tuntia päivässä. Erilliseen kuntouttavasta työtoiminnasta tehtyyn sopimukseen tavoitteiksi ja työtehtäviksi on merkitty sairausloma ja sairauspäiväraha sekä työllisyyspalvelujen eri tehtävät." (Yle 13.11.2019)
Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on sairausloma? En ymmärrä, en sitten millään. Sairaan on päästävä sairauslomalle, jos lääkäri niin määrää, ja Kelan maksamien 300 päivän jälkeen (jos edelleen on todistettavasti sairas) pitäisi saada kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke ilman mitään työkokeiluita tai muita kommervenkkejä, ja ehdottomasti ilman kuntouttavaa työtoimintaa!
"Työllisyyspalvelujen mukaan kuntouttavan työtoiminnan aikana oli tarkoitus selvittää Matikaisen toiminta- ja työkykyä ja kokeilla soveltuvia työtehtäviä. Työllisyyspalvelut katsoo, että Matikainen ei ole esittänyt mitään sellaista asiantuntijalausuntoa, jonka mukaan hän ei voisi terveydentilansa vuoksi ollenkaan osallistua kuntouttavaan työtoimintaan."
No sehän on jo tuttu juttu: lääkärinlausunnot eivät riitä Kelalle ja eläkevakuutuslaitoksille, eivätkä siis myöskään Työteekille. Mutta ei tässä vielä kaikki:
"Arvostelun kohteeksi joutuneesta Sastamalan kuntouttavasta työtoiminnasta on tehty tutkintapyyntö poliisille. Poliisi kertoo, että se selvittää parhaillaan, onko asiasta syytä aloittaa esitutkinta. Poliisin mukaan tutkintapyynnön tekijää on kuultu. Lisäksi poliisi aikoo kuulla muita henkilöitä asian selvittämiseksi. Myöhemmin poliisi arvioi, aloittaako se esitutkinnan." (Yle 26.11.2019)
En voi kuin huokaista todella syvään, etten enää asu Sastamalassa.
Jossain sentään otetaan opiksi:
"Lahden kaupunki on tiukentanut kantaansa työllistämistoimiin. Kaupunki on linjannut, että kuntouttava työtoiminta ei voi viedä kenenkään muun työtä. Siksi kaupunki on ajamassa alas tuotannollisia työpajoja.
Lahtelaiset eivät ymmärrä yhtälöä: työttömyyden kanssa kamppaileva kaupunki on lopettamassa kierrätyskeskuksen, joka tarjoaa työttömille mielekästä tekemistä ja ylläpitää kaupungin mainetta ympäristöpääkaupunkina. Rajan veto voi olla vaikeaa, mutta toimintaa valvoo aluehallintovirasto. Tänä syksynä Sastamalassa on käyty keskustelua siitä, mitä töitä kuntouttavassa työtoiminnassa voi teettää.
– Paja sinällään ei ole mikään itseisarvo, vaan se, että kuntoutettavien työllistämispolku edistyy. Pajan "tuote" on ihminen ja hänen työllistymisensä, sanoo kaupungin työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka. Vastaava työvalmentaja Henna Kilpinen kertoo, että valmennettavien kanssa mietitään yhdessä mitä he tarvitsevat päästäkseen eteenpäin.
– Meidän paikan pitää elää sen mukaan mitä ihminen meiltä tarvitsee - ei niinkään, että ihmiset eläisivät meidän tarpeiden mukaan." (Yle 8.11.2019)
Viimeisin lause olisi kyllä vakavan miettimisen paikka ihan kaikissa työpajoissa: "Paikan pitää elää sen mukaan mitä ihminen meiltä tarvitsee - ei niinkään, että ihmiset eläisivät meidän tarpeiden mukaan." Ei siis missään tapauksessa niin, että kun tarvitaan peilien kokoajaa tai siemennesteen lämmityspussien valmistajaa (kuten Sastamalassa), työttömät määrätään niitä tekemään ja vähät välitetään siitä, onko sellaisesta työttömälle yhtään mitään hyötyä.
Työelämän tutkimusyhdistyksen TT-lehden numerossa 2/2019 julkaistiin Susanna Viljasen kirjoittama katsaus otsikolla Laman latistamat työurat. Seitsemän sivun mittaisessa artikkelissa käsitellään vuosien 1990 -93 ennennäkemättömän laman aikaan valmistuneiden työuria, joista suuri osa ei koskaan päässyt edes alkuun. Artikkeli luettavissa tästä linkistä:
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87120/46051?acceptCookies=1&fbclid=IwAR2NVxql5y5qNbaJgY2kL46k-araTcJwm-O820yTKQcMGLiaTyaR0tP8wZo
"Laman synnyttämä työttömyys hankaloitti erityisesti vastavalmistuneiden työuralle pääsyä. Vuonna 1992 ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittaneista neljännes oli työttömänä vuoden kuluttua valmistumisesta. Viiden vuoden kuluttua työttömänä oli 10,5 prosenttia, ja vielä kymmenen vuoden kuluttuakin seitsemän prosenttia oli ilman töitä.
Siihen, kuka huonoon aikaan valmistuneista lopulta syrjäytyy ja miksi, on monenlaisia, henkilökohtaisiakin syitä, mutta laman aikaan valmistuneissa ikäluokissa heitä on selkeästi keskimääräistä enemmän. Myös nuoren henkilökohtainen tausta vaikuttaa. Jos on jo aiemmin kokenut kelpaamattomuuden tunnetta, työn saannin vaikeudet valmistumisen jälkeen vahvistavat kokemusta. "
Tunnistan niiiin hyvin tilanteeni tuosta artikkelista; valmistuinhan juuri vuonna 1992. Ja olin kokenut jo koko koulu- ja opiskeluaikani kelpaamattomuutta; en kelvannut kaveriksi kenellekään, kiusatuksi kyllä.
Tämä työttömyyskatsaus on nyt sisältänyt enimmäkseen Työteekkiä koskevia uutisia, ja vieläpä Ylen uutisoimia; aika vähän työttömiä ja työttömyyttä koskevia juttuja on muissa medioissa ollut. Mitä nyt Kokoomus ja Perussuomalaiset esittelivät vaihtoehtobudjettinsa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson pitää Kokoomuksen vaihtoehtobudjettia kuvaavana esimerkkinä niistä arvoista, mitä puolue edustaa.
”Pienituloisuusaste kasvaa kaikissa väestöryhmissä ja kaikkein pienituloiset maksavat kaikista kovimman hinnan. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti tiputtaisi hallituksen talousarvioesitykseen verrattuna 28 201 suomalaista, joista 6 475 lasta, köyhyyteen”, kirjoittaa Andersson.
Kokoomuksen vaihtoehto sisältää miljardin euron edestä leikkauksia sosiaaliturvaan ja pienituloisten eläkekertymään. Leikkauksia kohdistetaan niin toimeentulotukeen, asumistukeen kuin työttömyysturvaan. Tämän lisäksi kokoomus esittää, että ansiosidonnainen ei enää kerryttäisi eläkettä.
Kokoomuslaiset perustelevat leikkaukset sillä, että kun ihmisten sosiaaliturvaa leikataan ja työttömyysturvan tasoa lasketaan, niin useampi menee töihin. Tämä sama vanha oikeistolainen mantra on kerta toisensa jälkeen osoitettu virheelliseksi, mutta silti sitä edelleen toistetaan." (Kansan Uutiset 20.11.2019)
Ainakin Kokoomus on rehellinen ja kertoo suoraan haluavansa kohdistaa leikkaukset kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin.
"Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan kokoomus ei tarjoa keppiä, vaan pamppua." (Kansan Uutiset 19.11.2019)
Ja kaikesta tästä huolimatta moni työtön viime vaaleissakin varmaan äänesti Kokoomusta.
Marraskuun lopulla Posti oli lakossa pari viikkoa. Lakko loppui, mutta hallituksen kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (SDP) joutui eroamaan. Nyt erityisesti Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaatii myös pääministeri Antti Rinnettä eroamaan.
Tähän saakka olen uskonut, että hallitukset työttömille antamat lupaukset, aktiivimallin purku ja 20 euron lisäys työmarkkinatukeen, toteutuvat ensi vuonna. Nyt heräsi pelko siitä, miten käy, jos Antti Rinne pakotetaan eroamaan? Vaihtuuko vain pääministeri vai koko hallitus? Ja peruuko se uusi hallitus kaikki lupaukset ja ottaa käyttöön vielä Sipilänkin hallitusta kovemmat keinot työttömien kepittämiseksi?
Niin, ja lopuksi vielä: minullekin tuli leikkauskutsu: postilakon vuoksi TAYSista soitettiin, leikkaus on 5.12. Jos selviän siitä, kerron täälläkin tulevista taisteluista sairauspäivärahan ja kuntoutuksen saamiseksi Kelalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti