Hallituksen uusi työllistämiskeino: työtön tekee töitä ilman palkkaa, työajalta ei kerry lomaa ja eläkettä ja työterveyspalvelut eivät ole käytössä (Ilta-Sanomat 13.4.2016)
Niinpä. Hallitus on lopultakin paljastanut keinonsa lisätä työllisyyttä. Keinot vain ovat niin tyrmistyttävän tyhmiä ja lopulta päinvastoin vaikuttavia, etten ole ällistykseltäni niistä pystynyt aiemmin kirjoittamaan. Yksikään keino ei tuo yhtään työpaikkaa lisää, vaan kaikki kohdistuvat vain työttömien rankaisemiseen. Kertaakaan ei hallituksen suunnitelmissa myönnetä sitä tosiasiaa, että työpaikkoja ei vain yksinkertaisesti ole läheskään kaikille työttömille, vaikka heitä kuinka hakattaisiin. Tässä muutama järjettömin keino:
Keino Yksi: Työnäyte
"Maria-Kaisa Aulan mukaan työtön hakisi töitä näyttämällä yrityksessä työskentelemällä mitä hän osaa. Työtön ei saisi työnäytteen ajalta palkkaa, vaan työttömän päivärahaa. Hänelle ei kertyisi työnäytteen ajalta lomaa tai eläkettä. Myöskään työterveyspalvelut eivät olisi työnäytettä antavan työntekijän käytettävissä."
Aivan varmaa ei taida vielä olla se, saisiko työtön yhdeksän euron kulukorvauksen työnäytepäiviltä, mutta todennäköisesti ei. Sai tai ei, työnantajille tässä on loistava mahdollisuus teettää ilmaistöitä loputtomasti: aina vain uusi työnäytteen antaja kehiin, Ennustettavissa on, että tästä tulee työttömille karenssin uhalla pakollinen, ja jonkin ajan kuluttua erilaiset työvalmentajat vaativat työttömiä laatimaan hakemuksia työnäytteen antamispaikkoihin.
Keino 2: Työn vastaanottovelvollisuuden lisääminen
Työttömän on otettava vastaan työtä, joka ei vastaa koulutusta (ammattisuojan purkaminen); työtä, jossa työmatkoihin kuluu 3 tuntia päivässä (oman auton käyttövelvollisuus n. 100 km:n työmatkoihin jos auto on); työtä, jonka palkka olisi pienempi kuin työttömyysturva...
Nämä keinot perustuvat täysin siihen omituiseen ja epärealistiseen oletukseen, että työpaikkoja olisi pilvin pimein jossain, mutta ei vain kelpaa työttömille. Omituinen on myös se olettamus, että esim. jossain Forssassa sijaitsevaan avoimeen työpaikkaan määrättäisiin tamperelainen työtön, eikä forssalaista joita heitäkin on runsaasti...mutta forssalainen työtön määrättäisiinkin tietenkin Turkuun... Tämä olisi pelkkää kiusantekoa TE-viranomaisilta, mutta täysin mahdollista. Luotettaisiin siihen, että työtön kieltäytyy ja taas päästäisiin antamaan se karenssi.
Suomessa on voimassa ETA-alueen ulkopuolelta tulevia laillisesti maanhanmuuttavia työntekijöitä koskeva tarveharkinta eli työ- ja oleskeluluvan saa helposti vaikka nepalilaisen ravintolaan kokki, koska vastaavia ei ole työttömänä Suomessa. Vastaavanlaista tarveharkintaa pitäisi soveltaa näissä työhönmäärämisasioissa: jos Forssassa on työpaikka ja siihen sopivia työttömiä, paikkaan ei saa määrätä töihin muualta kotoisin olevaa.
Eniten kuitenkin pelkään enkä varmaan turhaan sitä, että tuo kolmen tunnin työmatkavelvoite tulee koskemaan myös ilmaistöitä eli kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun tai uuteen työnäytteen antoon voidaan määrätä puolentoista tunnin matkan päähän, ja jos omistaa auton niin vaikka sillä sitten, omalla rahalla. Yhdeksän euron kulukorvaus ei todellakaan riitä matkoihin edes halvimmilla julkisilla.
Keino 3: Työttömille raportointivelvollisuus kahden viikon välein haetuista työpaikoista (
Kauppalehti 18.4.2016)
Työnantajille on tulossa lisää mahdollisuuksia ilmaistyövoiman käyttöön, mutta tässä yksi, josta he eivät ehkä lopulta iloitse...työhakemusten määrä tulee kasvamaan ekspontiaalisesti. Tosin ne lentävät suoraan roskiin tai deletoidaan.
"Digitaalinen järjestelmä on käytännössä ainoa mahdollisuus, jolla neljännesmiljoonan työttömän työnhakua voidaan systemaattisesti seurata. Päivi Kermisen mukaansa järjestelmä antaisi viranomaisille hälytyksen, mikäli työtön ei raportoi työnhaustaan.
”Samalla saamme arvokasta tietoa hakemusprosessista. Jos työtön lähettää paljon hakemuksia, muttei saa töitä, hänellä voi olla puutteita työnhakutaidoissa tai osaamisessa”, Kerminen sanoo."
Niin, työttömällä on puutteita, mutta työpaikoista ei siis ole puutetta...Miksi ei myös hakemusten vastaanottajille tule velvollisuutta raportoida saapuneiden hakemusten määrästä? Jos yritys saa paljon hakemuksia, muttei työllistä kaikkia, eikö sillä ole puutteita jossain? Miksi sitä ei rangaista?
Tosin tällä keinolla saattaa olla pieni työllisyyttä lisäävä vaikutus: TE-toimistot joutuvat palkkaamaan lisää henkilökuntaa, jos työttömien raportointia todella aiotaan seurata suunnilleen reaaliajassa eikä kerran vuodessa. Ja miksei aiottaisi: loistavia tilaisuuksia napsauttaa karenssi päälle heti, kun työtön ei ole lähettänyt vaadittua määrää hakemuksia joka viikko. Vaadittu hakemusmäärä päätetään myöhemmin, varmaan ainakin 50 hakemusta per viikko.
Työttömyyden vähentämisen sijaan sitä pahentavat hallituksen aiemmat päätökset, esim. nyt töissä olevien työajan pidentäminen, joka vähentää selvästi esim. osa-aikaisten palkkaamista sekä opiskelijoiden opintotuen raju leikkaaminen, joka laittaa yhä useamman opiskelijan kilpailemaan vähistä, enimmäkseen osa-aikaisista, työpaikoista muiden työttömien kanssa.
Nämä kaikki työttömien kepitykset kaatuvat päälle sellaisella voimalla, etten (onneksi) jaksa reagoida niihin enää läheskään niin voimakkaasti kuin aiemmin. Joskus kolmekymppisenä olisin menettänyt monen viikon yöunet näitä miettiessäni, mutta enää en. Olisin ehkä myös alkanut jonkin asteisella innokkuudella odottamaan niitä lisää luvattuja työtarjouksia, mutta kun olen viimeksi saanut sellaisen vuonna 1996, niin kuinka paljon lisää niitä nyt olisi tulossa? Tietysti yksikin olisi enemmän kuin ei yhtään kahteenkymmeneen vuoteen.
Tämä ei tarkoita, ettenkö vieläkin menisi innolla töihin, jos minulle tarjottaisiin työtä jota pystyisin tekemään (osa-aikainen), vaikka pienelläkin palkalla kunhan se olisi vähänkin enemmän kuin työttömyyskorvaus. Omalla autolla en tunnin työmatkan päähän lähtisi; en jaksaisi sitä joka päivä ajaa, ja jos väkisin yrittäisin, olisin lopen uupuneena kuskina on vaarallinen muillekin kuin itselleni.
