Työttömyyskatsaus 12/2017

Ok. Nyt menee huonosti, tosi huonosti. Siis työttömyysrintamallakin, kaiken muun lisäksi. Vajaata viikkoa ennen joulua nuijittiin eduskunnassa läpi laki työttömien aktiivimallista, jonka nimi johtaa harhaan; se ei palkitse aktiivisuudesta, vaan rankaisee siitä, että tekee niin kuin tähänkin saakka, eli hakee kaikkiin sopiviksi katsomiinsa työpaikkoihin niihin kuitenkaan pääsemättä.

Mitä järkeä tässä on? Ei yhtään mitään.

Tämähän on ollut tiedossa jo pitkään, silti tuntui tulevan yllätyksenä kaikille. Vasta lain hyväksymisen jälkeen työttömät tajusivat, että sehän meni läpi ihan heittämällä. Ja sitten nousi hirveä metakka. Joku perusti kansalaisaloitteen lain kumoamiseksi, ja se on saanut muutamassa päivässä kymmeniätuhansia allekirjoittajia. No, 50 000 nimeä tarvitaan sen käsittelyyn ottamiseksi, ja se raja on mennyt rikki jo aikoja sitten.

Itse osasin kauhulla odotella tuota lakia. Alunperinhän sen piti tulla voimaan jo aiemmin, viime lokakuusta alkaen piti tarkastella työttömien aktiivisuutta. Kirjoitin tasan vuosi sitten tästä lakisuunnitelmasta, ja olen tässä vuoden mittaan päättänyt passiivisesti olla osallistumatta moiseen aktivointiin.

Tästä on nyt viikon aikana ollut niin monta juttua mediassa, joita on jaettu somessa, että en jaksa lukea niitä enää uudestaan ja lainata tänne.

Omasta tilanteestani sen verran, että eläkeselvitys on (edelleen) kesken, ja lääkärinlausunnot vanhenemassa; olin 15.12. lääkärillä, joka kirjoitti tuosta päivästä alkaen sairauslomaa, mutta kielsi intoilemasta liikaa mikäli Kela hylkää hakemuksen; tämän vuoksi hain työmarkkinatukea vain 14. päivään saakka, mutta perjantaina Kelasta tuli viesti että kannattaa hakea koko ajalta, siis 25.12. asti; ja joka tapauksessa minulla on aika Hämeenlinnan Terveystalossa 10.1.2018...

Niin että onnellista uutta vuotta vain kaikille!