Olin jo maaliskuussa tyrmistynyt kyselyn asettelusta, jossa selvästi haluttiin usuttaa työssäkäyvät vieläkin enemmän työttömien kimppuun. Niinkuin arvata saattoi, osa vastauksista oli todella ylimielisiä, kuten vastaus kysymykseen pitäisikö köyhän saada katsoa Netflixiä: "Julkisista varoista ei pitäisi elämäntapatyöttömille ja sosiaalipummeille kustantaa "kivaa" tekemistä vapaa-ajalle, vaan heiltä tulisi viedä mahdollisimman paljon ilmaisia virikkeitä pois ja tätä kautta kannustaa työntekoon ja verojen maksuun." Eli tämän(kin) vastaajan mielestä kaikki köyhät ovat vain elämäntapatyöttömiä ja sosiaalipummeja. Ja sama jatkui vastauksissa kaikkiin muihinkin kysymyksiin...
Samankaltaista asiaa käsitteli myös pari päivää aiemmin Ylen sivuilla julkaistu kysely:
Mitä tekisit, jos saisit viisisataa euroa kuussa enemmän rahaa? Kerro meille!
Vastaukset ovat luettavissa täältä, ja ne jakautuvat noin äkkiä luettuna ainakin kolmeen ryhmään: niihin, joille 500 lisäeuroa kuukaudessa eivät vaikuttaisi mitenkään, menisivät suoraan sijoituksiin; niihin, jotka pelkäävät menettävänsä toimeentulotuen (mitä sillä enää tekisi, jos saisi sen 500 lisää kuukausittaisiin tuloihin?) tai rahan menevän suoraan ulosottoon; sekä niihin, joille se olisi huima lisäys tuloihin. Tässä oma vastaukseni:
"Tällä hetkellä saan noin 495 € leikattua työmarkkinatukea ja 105 € asumistukea kuukaudessa, eli yhteensä noin 600 €. Jos saisin 500 € enemmän joka kuukausi, tuloni lähes tuplaantuisivat.
Lisäys olisi huikea. Mitä sillä tekisin?
Nyt tuo 600 € riittää juuri ja juuri elämiseen: ruokaan ja laskuihin. Viimeiset päivät ennen seuraavaa työmarkkinatuen maksupäivää tili on lähes tyhjä, mutta kaapissa on aina sentään näkkileipää. 1100 € kuukaudessa takaisi, että joskus olisi jotain muutakin, ja joka viikko ainakin terveyssuosituksen mukaan kalaa, johon nyt ei juuri koskaan ole varaa. Kävisin myös hierojalla säännöllisesti. Ja säästäisin autonvaihtoon.
Uuden lenkkitossut voisin ostaa myös vaikka kerran vuodessa; harrastan lenkkeilyä, ja vaikka kaikki muut vaatteet ja kengät ostankin kirppareilta, juoksulenkkareita ei sieltä voi ostaa. Nyt se tossusatanen pitää riipiä kokoon muutenkin pienistä tuloista. Olen köyhästä kodista ja tottunut niukkuuteen. Mistään kovin kummoisesta en osaa edes haaveilla, ja vaatteet ostaisin edelleen kirppareilta."
Köyhässä kodissa kasvaminen selittää myös paljon sitä, miksi en häpeä työttömyyttäni ja siihen väistämättä liittyvää köyhyyttä. En ole pudonnut korkealta, en ole koskaan elänyt edes keskiluokkaista elämää. En ole koskaan tuntenut tarvetta esittää naapureille, että kävisin töissä; siis lähtemällä joka päivä jonnekin "työajaksi" tai vetämällä verhot kiinni, teeskennellen etten ole kotona. Näinkin kai jotkut työttömäksi jääneet tekevät.
Vaikka ostankin lähes kaikki vaatteeni kirppareilta, en tunne olevani huonommin pukeutunut kuin muut, välillä jopa päinvastoin. Tiedän, ettei työttömyyteni ja köyhyyteni näy päälle päin, ja sitäpaitsi viimeisen puolitoista vuotta olen ollut ennemminkin sairas kuin työtön (vaikka Kelan mielestä olenkin täysin työkykyinen); silti joskus satunnaisesti käydessäni jossain ns. paremmassa kaupassa (Stockmann tai joku putiikki) minulle tulee epämääräinen tunne siitä, että jos ne myyjät tietäisivät, mikä olen (eikä minulla oikeasti ole varaa ostaa mitään), niin heittäisivät ulos. Tiedän kyllä, ettei niin kukaan tekisi, mutta silti... Se tunne ei kuitenkaan ole häpeä, vaan joku muu.
Ehkä tässä riittävästi köyhyydestä tällä kertaa, nyt muihin aiheisiin.
Helsingissä kokeillaan (jälleen?) bonusten maksamista ulkopuolisille palveluntuottajille.
"Palvelun tuottajille maksetaan ensin tuntilaskutuksen mukaan ja sen jälkeen bonuksia. Ensimmäiset bonukset tulevat, kun työtön työllistyy, aloittaa opinnot ryhtyy yrittäjäksi tai menee työkokeiluun." (Uusi Suomi 16.10.2019)
Työkokeiluun? Ilmaistöihin, ja sellaiseeen työttömän työntävä saa bonuksen? Jonkun tutun yritykseen vain työtön toisensa perään työkokeiluun, ja bonukset senkun kasvavat. Tämä on täysin järjetöntä! Missään tapauksessa mitään bonuksia ei saisi maksaa muuta kuin oikean työpaikan järjestämisestä.
Ja ties kuinka monetta kuukautta peräkkäin Työteekkiasiaa:
"Kaksi yritystä on perääntynyt yhteistyöstä Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa asian noustua julkisuuteen. Samalla aluehallintovirasto pyytää kaupungilta lisäselvityksiä.
Toinen yrityksistä on kylpyhuonekalusteita valmistava Finnmirror. Yrityksen toimitusjohtaja Aleksi Pälä sanoo, että heillä yhteistyö Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa loppui jo kesällä. Myös kumituotteita valmistava Trelleborg on lopettanut alihankinnan.
Työttömät tekevät töitä myös esimerkiksi Sastamalan kaupungille. Arvostelijoiden mielestä myös tällaiset työt korvaavat palkkatyötä. Työttömät ovat rakentaneet esimerkiksi vajaan sadan metrin portaat Saikkalanjoen varteen sekä pitkospuita ja kuivakäymälöitä Ritajärven luonnonsuojelualueelle." (Yle 17.10.2019)
Ylen uutisessa oli myös linkki jonkun rohkean Petteri Virtasen ihan omalla nimellään kirjoittamaan mielipiteeseen paikallislehti Alueviestissä (3.10.2019). Eipä tarvitse Työteekin johtajan Tiina Leppäniemen yrittää urkkia Työteekkiä kritisoivien nimiä lehtien toimituksilta niin kuin minun aikoinani!
https://alueviesti.fi/2019/10/03/tyoteekki-ajatuksena-oivallinen-toteutukseltaan-ala-arvoinen/
Lokakuun uutisiin ehti myös oikeuskanslerin selvityspyyntö Kelan automaattipäätöksistä.
"Kansaneläkelaitokselta vaaditaan muun muassa selvitystä siitä, mitä etuuspäätöksiä se tekee automatisoidusti tai automaattisilla menettelyillä tuettuina. Yhtä lailla Kelalta halutaan tarkennusta siihen, mihin oikeusperusteeseen kyseisten päätösten tekeminen pohjaa.
Selvityspyynnön mukaan Oikeuskanslerinvirastossa on ollut vireillä kantelu, jossa arvosteltiin Kelan työmarkkinatukipäätöksen menettelyä. Kantelun kohteena olleessa Kelan päätöksessä oli kysymys työttömyysturvan aktiivimallin soveltamisesta. Asiaa selvittäessä ilmeni, että aktiivimallin toimeenpano on Kelassa osittain automatisoitu." (Ilta-Sanomat 30.10.2019)
Eli vaikka joku saattoi luulla aktiivimallin lisäävän töitä ainakin Kelassa, niin väärin luuli: Kela on automatisoinut nämä päätökset. Aivan hölmön touhua minunkin kohdallani, jatkuvasti tulee uusia päätöksiä: työmarkkinatuen myöntämisjakso on 20 arkipäivää, aktiivimallin tarkastelujakso 65 arkipäivää. Vaikka en jaksa tehdä mitään aktiivimallin täyttämiseksi, silti tulee se uusi päätös aina 65 päivän jälkeen. Työmarkkinatuki sentään tulee aina ajallaan neljän viikon välein, mutta ei tietenkään niillä, jotka yrittävät jotain tehdä aktiivimallin täyttämiseksi.
Ja vielä syyskuulta yksi juttu, jonka silloin unohdin; aiheena työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen mahdottomuus:
"Tarvitaan täsmäkoulutusta ja tukitoimia, mutta myös eläkepäätöksiä. Nyt kun kaikille Suomen lääkäreille viritellään yhtenäistä ohjeistusta ja harkintaa sairaspoissaoloista päätettäessä, olisi aika vapauttaa pisimpään työnhakijoina riutuneet eläkepäiville yhtä
oikeudenmukaisesti. Pitkäaikaistyöttömiä roikkuu joka kunnassa löyhässä ellei kiristyvässä hirressä. Päivä päivältä toteat, miten täyttyy 300 päivää, 1000 päivää.
Ei ole oikein, että kuntia rangaistaan pitkäaikaistyöttömistä. Varsinkin pienissä kunnissa keinot ovat äärimmäisen vähissä. Tarjolla on toimenkuvia, jotka eivät palvele ketään. Keksittyjä töitä on myös kuntouttavassa työtoiminnassa. Pienen kunnan kuusikymppinen passitettiin juttelemaan ikäihmisille, ettei hän vaan syrjäytyisi. Monitoiminainen koki kuitenkin olevansa harrastustensa takia todella sosiaalinen. Kummalliseksi pestin teki se, että samaan aikaan oma yli 90-vuotias läheinen ei ollut sopiva kohde syrjäytymisen välttämiseen." (Satakunnan Kansa 15.9.2019)
Kyllä, näinhän sen pitäisi olla. Pitkäaikaistyöttömät sairaat pitäisi ehdottomasti päästää työkyvyttömyyseläkkeelle, eikä roikottaa heitä löyhässä hirressä, niinkuin kirjoittajakin toteaa.
Ja koko lokakuussa (sen jo edellisessä Työttömyyskatsauksessani mainitseman neurokirurgin puhelun jälkeen) ei ole tapahtunut yhtään mitään minun tilanteesssani. Edelleen odotan kutsua leikkaukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti