Perustulokokeilun lopulliset tulokset julkaistiin 6.5.2020. Sehän on jo moneen kertaan ehditty todeta, että vaikka perustulokokeilu paransi työttömien taloudellista ja terveydellistä hyvinvointia mutta ei lisännyt työllisyyttä, niin kokeilu oli epäonnistunut; työttömien stressin väheneminen on täysin merkityksetöntä (paitsi työttömille itselleen)."Perustulo yksinkertaisti byrokratiaa niin, että työttömällä työnhakijalla oli normaalioloja varmempi käsitys kunkin kuukauden tulotasosta. Tämä antaa paremman mahdollisuuden keskittyä työnhakuun.
Kokeilu osoitti myös, että pitkäaikaistyöttömien työllistymisongelmissa ei ole niinkään kyse rahasta vaan terveydestä ja sosiaalisista ongelmista." (Helsingin Sanomat 8.5.2020)
Toisin kuin Helsingin Sanomien pääkirjoitus väittää, oman kokemukseni mukaan pitkäaikaistyöttömän työllistymisongelmassa ei ole kyse terveydestä ja sosiaalisista ongelmista, vaan sekä työpaikkojen puutteesta että työnantajien asenteesta työttömiä kohtaan yleensä, ja pitkäaikaistyöttömiä kohtaan erityisesti.
”Suomen perustulokokeilu lopetettiin sen ensimmäiseen vaiheeseen eikä kokeilun loppuraporttia jääty odottelemaan. Toimenpiteitäkään ei ollut tulossa. Tuli aktiivimalli. Asia oli jo unohtunut, kun koronaviruksen leviäminen nosti esiin kansalaisyhteiskunnan varautumisen kriiseihin ja niiden tuomaan epävarmuuteen ja turvattomuuteen. Voisiko perustulo toimia puskurina kriisien välittömiin vaikutuksiin? Se olisi nopeasti käytettävissä, ei vaatisi hidasta ja raskasta arviointi-, jako- ja valvontabyrokratiaa ja tavoittaisi heikoimmassa olevia suoraan, ilman välikäsiä.” (Tapani Köppä, Suomen perustuloverkosto, 11.5.2020)
7.5.2020 Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Työ- ja elinkeinoministeriö ovat asettivat korkean profiilin ryhmän hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa. Ryhmän jäsenenä oli mm. Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski. Koska ryhmälle ei ollut suoraa yhteystietoa, lähetin hänen kauttaan ryhmälle ehdotuksen:
”Kela maksaa 300 päivää sairauspäivärahaa kerrallaan samasta sairaudesta. On kuitenkin paljon kroonisia sairauksia, jotka eivät parane 300 päivässä eivätkä ole hoidettavissa minkäänlaisella kuntoutuksella tai lääkityksellä. Sairasta henkilöä neuvotaan hakemaan kuntoutustukea, mutta sitä on varsinkin työttömän erittäin vaikea saada ja työtön sairas joutuu ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi saadakseen edes työmarkkinatukea. Ehdotan seuraavaa:
• Selvitetään ne työttömät henkilöt, joiden 300 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt edeltävien kahden vuoden aikana.
• Näistä henkilöistä selvitetään ne, ketkä ovat hakenee kuntoutustukea, mutta joiden kuntoutustukihakemus on hylätty.
• Selvitetään, kuinka monella heistä on edeltävien viiden vuoden ajalta useampi työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea puoltava lääkärinlausunto. Viiden vuoden ajalta sen vuoksi, että erittäin harvalla työttömällä on varaa käydä vuosittain lääkärissä hakemassa uusi lausunto.
• Poistetaan vaatimus työkokeilusta työkyvyttömyyden toteamiseksi. Jo ennen koronakriisiä työttömän oli mahdotonta päästä tällaiseen työkokeiluun, niin miten sitten nyt tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, joka saattaa jatkua kaksikin vuotta? Voin myös omasta ja muiden kokemuksesta todeta, että tulokseton työkokeilupaikan etsiminen on äärimmäisen stressaavaa, nöyryyttävää ja pahentaa useita sairauksia, ja varsinkin kun koko ajan on olemassa oletus, että pitäisi löytää oikea työpaikka, vaikka ei kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi!
Työkyvyttömyyseläke myönnettäisiin niille sairaille työttömille, jotka sen haluaisivat. Ei väkisin heille, jotka vielä jaksavat uskoa ja toivoa löytävänsä joskus työpaikan eläkettä kartuttaakseen.”
Tuohon lähettämääni ehdotukseen lisäsin vielä, että aluksi työkyvyttömyyseläke voitaisiin myöntää niille sairaille työttömille, jotka täyttävät muut mainitsemani ehdot ja jotka ovat viimeiset viisi vuotta saaneet vuorotellen joko työmarkkinatukea tai sairauspäivärahaa, ja joilla on tuona aikana ollut yksi tai useampi epäonnistuneesti koordinoitu tai kokonaan koordinoimatta jätetty pitkäaikaistyöttömän eläkeselvittely.
Jukka Haapakoski myös vastasi minulle ja kiitti hyvin perustellusta ehdotuksesta.
”Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä tarjoaa koronakriisin keskellä painivalle Suomelle karvaita lääkkeitä: veronkorotuksia ja menojen leikkauksia.” (Yle 8.5.2020)
Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari oli jäsenenä yllämainitussa työryhmässä.
Jossain vaiheessa pidin Juho Saarta eriarvoistumisen vastustajana ja jonkinlaisena köyhien ja työttömien puolestapuhujana. Nyt hän ehdottaa rajoituksia pienimpien etuuksien kestoon. Mitä tekee työtön, jos hänen työmarkkinatukensa lopetetaan? Putoaa toimeentulotuelle? Onko se jotenkin parempi? Ja mitä hän tarkoittaa aktivoinnilla ja vastikkeellisuudella?
”Työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja kuntoutustuet ovat jo nyt Suomessa tasoltaan matalia.
– Nämä etuudet eivät ole tavattoman korkeita, mutta niitä saa aika pitkään. Todennäköisesti muutoksia voi siis tulla etuuksien kestoon, aktivointiin ja vastikkeellisuuteen, Saari sanoo.”
Sosiaaliturvan uudistamista valmisteleva komitea on aloitti työnsä sosiaaliturvaan liittyvien ongelmien kartoituksella.
"Toimeentulotuen ja asumistuen asema sosiaaliturvassa on hämmentävä. Toimeentulotuesta on muodostunut perusturvan ja asumistuen pysyväisluonteinen täydentäjä. Asumisen tuet ja asuntopolitiikka ovat irrallaan eivätkä ne tue toisiaan.
Neljäs kokonaisuus on palvelujen irrallisuus etuuksista. Työllisyys- ja sote-palveluita puuttuu, tai ne ovat vääräaikaisia ja kohdentuvat huonosti niitä tarvitseville etuuksien saajille.
Sosiaaliturvan ratkaistavia ongelmia joudutaan käsittelemään alkuvaiheessa pakostakin hyvin yleisellä tasolla. Komitean jaostojen ja asiantuntijoiden ensimmäinen tehtävä on auttaa komiteaa konkretisoimaan ratkaistavat ongelmat – eli tarkentamaan mikä nykyisessä sosiaaliturvassa tarkalleen ottaen aiheuttaa kyseisen ongelman.” (Kansan Uutiset 20.5.2020)
Voisivat vaikka käyttää kokemusasiantuntijoita eli sosiaaliturvan käyttäjiä.
Kuntoutuksen uudistamiskomitea (en ole ikinä kuullutkaan) sai työnsä päätökseen yli kaksi vuotta sitten, raporttikin on julkaistu jo 9.11.2017. Asiasta oli kuitenkin tiedote Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla vasta 27.5.2020:
"STM on aloittanut tiekartan suunnittelun kuntoutuksen uudistukseksi. Tiekartan työstäminen on monialaista verkostotyötä, ja sitä tehdään niin ministeriön sisällä kuin sidosryhmienkin kanssa.
Kuntoutuksella on merkittäviä vaikutuksia työllistymiseen, työssä pysymiseen ja työhön paluuseen. Kuntoutus vaikuttaa myös ikäihmisten selviytymiseen ja toimintakykyyn kotona. Koronaepidemian jälkeen kuntoutuksen merkitys korostuu, koska työttömyys ja kuntoutustarve todennäköisesti lisääntyvät."
Kyllä tässä yhteydessä olisi pitänyt ottaa uudistettavaksi myös kuntouttava työtoiminta (eli lakkauttaa se ja mahdollisesti jatkaa täysin eri muodossa ja eri nimellä), koska tässäkin taas yhdistetään työttömyys kuntoutustarpeeseen.
Syyskuun työttömyyskatsauksessa kerroin, kuinka oikaisuvaatimukseni kuntoutustuen hylkäämisestä oli lähetetty Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan, ja siellä käsittelyaika olisi 6 - 9 kuukautta. Yhdeksän kuukautta olisi tullut täyteen kesäkuussa, mutta antoivat päätöksen "hieman" etuajassa, jo 27.5.2020. Eli lautakunta hylkäsi valituksen ja on palauttanut asian Kelalle toimenpiteitä varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti