Sarja oli muka draamakomedia, mutta ainakaan minä en kovin paljon komediaa tässä nähnyt; heti alussa yksi työntekijä tekee itsemurhan hyppäämällä katolta ja lopun aikaa kummittelee muille!
Väkisin on myös yritetty tunkea samaan sarjaan nyt niin muodikasta sisäilmaongelmaa, kauhuelementtejä, työpaikkaromanssia ja ties mitä. Homekoiria tiedän käytettävän, mutta ei niitä kahta kerrallaan tuoda yllättäen mihinkään koheltamaan!
Ja mitä tapahtuikaan niille 2000 pitkäaikaistyöttömälle, jotka yhden viikonlopun aikana kurssitettiin ja työllistettiin Anneli Tiaisen dementoituneen äitinsä nimiin perustamiin kuuteen yritykseen? Kortistosta pudotettiin, mutta maksoiko kukaan palkkaa? Kaikki työttömäthän myös tietävät, että viikonlopun aikana on mahdoton ilmoittaa työllistyneensä.
Yle on käyttänyt sarjan taustoittamisessa Uudenmaan TE-palveluita. No, enpä tiedä, missä se näkyi; ainakin kohtaukset täpötäydestä työvoimatoimistosta ja avoimet asiakaspisteet, joista kaikki kuulivat kaiken, eivät ole olleet tätä päivää enää vuosiin.
"Osatyökykyisten työllistymisestä on jo vahvaa näyttöä
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti jo vuonna 2012 silloisen sosiaali- ja terveysministerin Paula Risikon (kok) johdolla Osatyökykyiset työssä -ohjelman. Sitä seurasi Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke (Ote), joka päättyi vuonna 2019. Ote-hanke toteutettiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, sote- ja vammaisjärjestöjen sekä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Hanke koulutti noin tuhat työkykykoordinaattoria. He toimivat osatyökykyisten tukena työllistymisen polulla. He tuntevat palvelut, keinot ja etuudet. Myös lainsäädännön uudistuksia ajettiin läpi ja tuotettiin matalan kynnyksen palveluita sekä verkkopalvelu osatyökykyisten työllistymisen tueksi."
Kirjoittajat Päivi Mattila-Wiro, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Raija Tiainen, psykoterapeutti, työkykykoordinaattori (Helsingin Sanomat 9.1.2021)
Tämä oli täysin outo mielipidekirjoitus, joka vaati kirjoittamaan oman kommenttini:
"Tämän kirjoituksen mukaan Ote-hanke oli voimassa 2012-2019. Tuosta ajasta suurimman osan olin (osatyökykyisenä) työttömänä työnhakijana, mutta en muista kuulleeni enkä edes lukeneeni ko. hankkeesta yhtään mitään silloin, vaikka olen jo vuosia seurannut hyvin tarkkaan työttömyyteen liittyvää uutisointia.
Jo v. 2012 sain B2-lääkärinlausunnon vajaakuntoisen työllistämistukea varten, ja sain syksyllä 2013 kahden vuoden palkkatuen yksityiseen yritykseen. Yritys vain lopetti toiminnan jo vuoden kuluttua, joten minulla jäi vuosi palkkatukea käyttämättä.
V. 2015 TE-toimisto ehdotti työvalmentajan apua työpaikan etsintään; kukaan ei edelleenkään maininnut Ote-hanketta. Työvalmentaja kysyi noin 10 yrityksestä, ottaisiko joku minut ensin ilmaiseksi työkokeiluun, ja ainakin vuoden jatkon mahdollistaisi se käyttämättä jäänyt palkkatuki. Yksikään yritys ei huolinut. Tähän saattoi vaikuttaa se, ettei työvalmentaja kertonut yrityksille, miksi saisin sen vajaakuntoisen palkkatuen; kaikki arvelivat, että minulla on varmaan joku mielenterveysongelma, vaikka vajaakuntoisuuteni syy on väsymys ja uupumus sekä selkäkivut (ei siis ole tarkoitus mitenkään vähätellä mielenterveysongelmia).
Vuonna 2016 päädyin kotikuntani Janakkalan TYP:n järjestämään eläkeselvittelyyn. Useampikin TYP:n palaveri vuosina 2016-2018, ei sielläkään mitään mainintaa Ote-hankkeesta, vaikka ainakin vielä 2016 olisin pystynyt tekemään max. nelituntista työpäivää. 2017 alkoi ilmetä oireita, jotka sitten kesällä 2018 paljastuivat aivokasvaimen oireiksi.
Ja kun maaliskuussa 2019 pitkän sairausloman jälkeen päädyin taas työttömäksi työnhakijaksi, koko Ote-hanke taisi olla jo haudattu."
En kyllä edelleenkään tiedä, minne nämä kirjoittajien mainitsemat 1000 työkykykoordinaattoria on sijoitettu, ainakaan minä en ole tavannut heistä ainuttakaan eikä minua ole millään tavalla tuettu "työllistymisen polulla".
"Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti poistaa niin sanotun eläkeputken asteittain vuodesta 2023 alkaen.
Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari kertoo, että Tampereella on tähän asti ollut vuositasolla noin 100–150 velvoitetyöllistettyä.
– Kun eläkeputki poistuu, määrä voi hyvinkin kaksinkertaistua, Saari arvioi.
Samalla myös kustannukset paisuvat, mikä voi olla ongelma varsinkin pienille kunnille. Työllistämiseen varattu rahamäärä saattaa huveta vain tämän ikäryhmän hoitamiseen.
– Aikaisemmin kunnalle tuli yhden työttömän osalta yksi työllistämisjakso, minkä jälkeen hän pääsi ansiosidonnaiselle ja lisäpäivien kautta eläkkeelle. Kun työttömyysputken alarajaa on nostettu, näitä jaksoja on voinut tulla samalle ihmiselle parikin ja nyt uuden lakimuutoksen jälkeen ties kuinka monta." (Aamulehti 20.1.2021)
Noin äkkiä ajatellen minulle on se ja sama, poistetaanko eläkeputki; en koskaan kuitenkaan pääsisi siihen. Mutta tuo Saaren mainitsema seikka, työllistämiseen varatun rahamäärän hupeneminen vain tuon yhden ikäryhmän palkkatukiin, saattaa vaikuttaa siihen, että se vähäinenkin mahdollisuus, mikä minulla on ollut palkkatuella työllistymiseen, katoaa kokonaan.
Omasta tilanteestani ei kovin paljon uutta; kävin kuukauden alussa TAYSin sisätautipoliklinikalla, jossa lääkäri kyllä myönsi, että aivokasvainleikkaukset ja sädehoito ovat mahdollisesti pahentaneet väsymystäni, mutta ei kuitenkaan kirjannut asiasta Kantaan mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti