Työttömyyskatsaus 12/2018

Joulukuun ehkä omituisin uutinen oli se, jonka mukaan "aktiivisuusehdon laiminlyönti pienentää korvauksia eniten ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saavilta." (Yle 28.12.2018). No tottakai, prosenttihan on kaikille sama, ja mitä suuremmat tulot, sitä suurempi leikkaus. Sinänsä järjettömän aktiivimallin kohdalla tämä on ehkä se järkevin kohta. Mitään uutisen arvoista siinä ei pitäisi olla.

En myöskään millään tavalla ymmärrä sanamuotoa "aktiivisuusehdon laiminlyönti". Jos on oletus, että jonkun ehdon voi laiminlyödä, pitäisi myös olla mahdollisuus täyttää se ehto. Näinhän ei todellakaan ole aktiivimallin kohdalla.

"Miksi Suomen hallitus on epäsuosittu, vaikka talous kasvaa?
Vastausta kannattaa etsiä puhetavasta, jota esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toistuvasti käyttää puhuessaan työttömyydestä. – Meillä on tällaista ylisukupolvista, pitkäaikaista työttömyyttä, josta on tullut elämäntapa. Siitä on hyvin vaikea päästä pois, Sipilä väitti syyskuussa Yleisradion Ykkösaamun haastattelussa." (Iltalehti 1.1.2018)

Kas, lopultakin on huomattu, että pääministeri ja hallitus valehtelee. 23 prosenttia ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneista suomalaisista oli vuoden 2017 lopussa ammattiasemaltaan johtajia (3 290), erityisasiantuntijoita (46 824) ja asiantuntijoita (34 509)? Heitä oli yhteensä 84 623. Kun johtajien ja asiantuntijoiden päälle lasketaan toimisto- ja palvelualojen työttömyysetuuksia saaneet suomalaiset (93 662), nousee niin sanotun sisätyön tekijöiden osuus kaikista etuuksia saaneista 49 prosenttiin eli puoleen

Kun pääministeri samaan aikaan puhuu työttömyydestä elämäntapana, painellaan poliittisesti pöpelikköön ja ryskyen. Kelan tilastot ovat lahjomattomia: työttömyys - hetkellinen tai pitkäkestoinen - voi osua niin herran, rouvan kuin narrinkin kohdalle.

Silti osa poliitikoista puhuu työttömyydestä ikään kuin asiassa olisi jotain epäilyttävää, ikään kuin valtion pitäisi holhota tai valvoa työtöntä. Jos Sipilän hallitus olisi edes yrittänyt kerätä sympatiapisteitä, ministerit olisivat jättäneet kokonaan väliin loukkaavat puheet elämäntapatyöttömistä.

Myös hallituksen viimeisin keino lisätä työllisyyttä ei kuulosta kovin järkevältä.

"Jos TE-virkailija onnistuu tehtävässään ensi vuonna, hän voi saada yli tuhannen euron bonuksen." (Talouselämä 20.12.2018)

"Ratkaisevaa on henkilön työllistyminen tavalla tai toisella, saadun työn laatu ei vaikuta kriteeriin. Työllistymiseen voidaan vaikuttaa muun muassa tehostamalla palveluun ohjausta ja työllistämällä henkilöitä palkkatuella tai starttirahalla."

Työllistyminen tavalla tai toisella, saadun työn laatu ei vaikuta kriteeriin? Eli TE-toimisto voi ahneuksissaan työntää työttömän ihan minne vain, palkattomaan työhön, nollasopimukselle, puhelinmyyntiin tai vaikka kuntouttavaan työtoimintaan (sekin kun median kielellä on "työllistymistä"), viis siitä saako työstä palkkaa tai jos saakin, tuleeko sillä toimeen.

Toisaalta, eikös se työn etsiminen työttömille ole ensijaisesti ollutkin TE-toimiston tehtävä? Ja nytkö siitä niille kuuluvasta työtä pitäisi maksaa bonuksia? Aivan väärä paikka tulostpalkkaukselle.

Loppukuusta käsiteltiin talousarvioesitystä vuodelle 2019. Yhden parhaimmista puheenvuoroista piti SDP:n Timo Harakka:

"Puheensa lopuksi Harakka totesi, että suuri osa suomalaisista ei edes huomannut talouskasvua.

– Ensi vuoden budjetissa leikkaukset jatkuvat, leikkaukset eläkeläisiltä, työttömiltä, opiskelijoilta, vähävaraisilta perheiltä ja vähävaraisten perheiden lapsilta. Muuttumattomina ja yhtä säälimättöminä kuin tänä vuonna, kuin viime vuonna, kuin toissa vuonna.

– Aluksi heiltä leikattiin huonon taloustilanteen takia, ja lopuksi heiltä leikataan hyvästä taloustilanteesta huolimatta." (Demokraatti 17.12.2018)

Noinhan se on; meni taloudessa sitten hyvin tai huonosti, niin huono-osaisimmilta leikataan aina. Minäkin elän edelleen sitä 90-luvun alun lamaa; ei huomattavia nousukausia ole ollut koskaan.

Ja tietenki hallitus päätti jatkaa sosiaalietuuksien indeksijäädytystä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Jäädytys koskee kansaneläkettä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Näitä ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, sairausvakuutuslain mukaiset vähimmäispäivärahat sekä työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja lapsikorotus.

Tästä on selvästi tulossa pysyvä käytäntö. Tulee jotenkin mieleen vuonna 1994 käyttöön otetutu ajoneuvovero, sen jossa piti ostaa niitä tuulilasiin liimattavia pieniä tarroja. Senkin piti olla tilapäinen, mutta jossa vaiheessa se ujutettiin pysyväksi systeemiksi.

Ja vielä lopuksi pari sanaa omasta tilanteestani; olen taas nollapisteessä eläkeasian suhteen, kotikuntani kalliisti maksamat lääkärikäynnit ja niiden lausunnot Terveystalolta ovat vanhentuneet, koko eläkeselvitys on joko loppunut tai ainakin paksussa jäässä. En edes tiedä kumpaa. Nyt sitten ihan itse varasin ajan tavalliselle terveyskeskuslääkärille kuntoutustukihakemukseen tarvittavaa lausuntoa varten.