Työttömyyskatsaus 9/2020

Syyskuun eniten uutisoitu työttömyysaihe on tietysti budjettiriihessä käsitellyt työllisyystoimenpiteet.

"Työnhaun tukemiseksi ja palveluihin ohjaamiseksi työttömien palvelutarpeen arviointia kehitetään ja
työnhaun tukea lisätään siten, että työttömät kohdataan työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein.
Tämän jälkeen kuukauden kestävä tiivis palvelujakso seuraa aina 6 kuukauden työttömyyden jälkeen. Tätä varten TE‐toimiston resursseja lisätään 70 miljoonalla eurolla.

Yksilöllisessä työllistymissuunnitelmassa sovitaan työnhakijan määrällisestä työnhakuvelvoitteesta ja
tarkoituksenmukaisista työnhakua tukevista palveluista. Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0 ‐ 4
työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä." (Valtioneuvoston kanslian tiedote 16.9.2020)

Tämä on vasta kohta 1 eli Pohjoismainen työvoimapalvelujen malli ja sekin herättää monta kysymystä.

"Työttömät kohdataan työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein." Entä jos työttömyys onkin alkanut jo vuosia sitten, milloin on tämä "työnhaun alkuvaihe"? 

"Työnhakijan tulee hakea kuukaudessa 0 ‐ 4 työpaikkaa riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja työttömän työkyvystä." Siis riippuen työttömän työkyvystä. Jos työtön todetaan niin työkyvyttömäksi, että hänelle riittää se nollan työpaikan hakeminen, niin eikö hänen oikea paikkansa ole silloin muualla kuin työttömänä työnhakijana? Ja missään nimessä en tarkoita toimeentulotuen asiakkaana, vaan sairauspäivärahalla, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Ja silloin pitäisi ehdottomasti puuttua myös näiden tukien saamisen helpottamiseen, kahden viimeisen kohdalla ylipäätään mahdollistamiseen myös työttömälle.

Kohta 1 jatkuu seuraavasti:

"Lähtökohtana on 4 työpaikan hakeminen ja velvoitteen reunaehdoista säädetään riittävän tarkkarajaisesti. Työnhakijalle voidaan jatkossakin osoittaa nykyisenkaltaisia työtarjouksia.  

Työnhausta raportoidaan sähköiseen järjestelmään itsenäisesti tai palvelun yhteydessä joka kuukausi. 

Työnhakuun ja palveluihin liittyviä työttömyysturvaseuraamuksia porrastetaan siten, että käyttöön otetaan huomautus. Jos työnhakija jättää velvoitteen uudelleen täyttämättä on seuraamuksena 5 päivän etuuden menetys eli karenssi ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi. Huomautuksen ja kahden karenssijakson jälkeen työnhaun laiminlyönnistä seuraa nykyisenkin lainsäädännön mukainen työssäolovelvoite."

Erityisesti tätä kohtaa on kritisoitu ja moitittu usealta taholta. Sitä on verrattu Juha Sipilän hallituksen aktiivimalliin; molemmat tahot, niin hallituspuolueiden äänestäjät kuin oppositiokin, ovat haukkuneet Sanna Marinin hallituksen ja SDP:n petturiksi, koska puolue ensin lupasi poistaa aktiivimallin (niinkuin tekikin), mutta nyt ottaa sen jälleen käyttöön vain eri nimisenä; hallitus kutsuu samaa asiaa pohjoismaisen työnhaun malliksi, oppositio aktiivimalli kakkoseksi.

Itse en vertaisi tätä Sipilän aktiivimalliin (siihen ensimmäiseen, turha verrata koskaan toteutumatta jääneeseen kakkoseen). Se malli leikkasi aina ja ehdottomasti, jos työtöntä hakemisesta huolimatta ei kukaan ottanut töihin tai koulutukseen (se kolmas vaihtoehto, tietyn rahamäärän ansaitseminen yrittäjänä, ei koskaan ollut mikään oikea vaihtoehto kuin ehkä muutamalle harvalle). 

Myös Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi kirjoitti blogissaan 21.9.2020 hallituksen työllisyysohjelmasta:

"Aktiivimallia on nostettu esiin voimalla hallituksen työvoimapoliittisen uutisoinnin yhteydessä. Miksi? Aktiivimallissa työttömän piti hakeutua mihin tahansa työhön tai työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen tai kevytyrittäjäksi –  leikkurin uhalla. Kaikille tämä ei ollut mahdollista. Tulos: viranomaissotkuja, pitkiä tulottomia kausia, tragedioita.

Marinin hallitus sisältää edelleen vastikkeellisuuden. Saadakseen työttömyysetuutta työttömän tulee hakea oman elämäntilanteensa ja työn tarjonnan mukaan omaehtoisesti työtä, joko ei yhtään, tai sitten 1-4 työpaikkaa kuukausittain - vailla leikkuria. Jos tämä ei toteudu, seurauksena on ensin huomautus, sitten lyhyet karenssit, jotka sinänsä luovat toimeentuloloukkuja."

Tunnustan, etten ole hetkeen työpaikkoja hakenut, mutta jos vaaditaan tuon neljän paikan hakeminen kuukaudessa, voin sen tehdä. En oikein ymmärrä niitä, jotka eivät hakisi. Nytkin on työttömiä, jotka ovat saaneet TE-toimistolta työpaikkatarjouksia, eivätkä hae, koska kokevat tarjotun työn olevan jotenkin vääränlaista. Senhän voi jo siinä työhakemuksessa tehdä selväksi, ettei esim. osaa jotain työssä vaadittavaa asiaa, niin tuskin pääsee edes haastatteluun. Mutta ei saa karenssia.

Minä jään odottamaan tulevien työllisyystoimien ensimmäistä kohtaa, joka on nimeltään Osatyökykyisten työllisyys.

"Luodaan Suomeen systemaattinen, tavoitteellinen ja liiketoimintaperusteinen

välityömarkkinatoimija käyttäen esimerkkeinä Ruotsin Samhall -yhtiöstä saatuja kokemuksia sekä työpankkikokeilun tuloksia.  Tarkoituksena on vahvistaa osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien henkilöiden  mahdollisuuksia siirtyä avoimille työmarkkinoille tarjoamalla tuettu työpaikka sekä avoimille  työmarkkinoille siirtymiseen tarvittava koulutus ja muu tuki." (Valtioneuvoston kanslian tiedote 16.9.2020)

Epäilevästi suhtaudun tuohon "mahdollisuuteen siirtyä avoimille työmarkkinoille", näin neljännellä kierroksella erilaisissa työkyky- ja eläkeselvittelyissä tuloksetta olleena. Tämänkinsyksyinen ammatillinen kuntoutusselvitys päättyi niiden sovittujen yhdeksän kerran jälkeen. Käskettiin jälleen kerran varata aika "omalääkäriltä"; eipäs terveyskeskuksessa enää ollut asiakastyössä se lääkäri, jolla ehdin pari kolme kertaa käydä, vaan taas aivan outo. Sain ajan kuitenkin syyskuussa, ja lähetteen uniapneatutkimukseen ja muutamaan verikokeeseen, mutta niidenkään tuloksista en vielä tiedä.

TE-toimisto ehti ehdottaa palkkatukityötä Hattulassa (yli 35 km suuntaansa), mutta jäi sitten odottamaan uniapneatutkimuksen tuloksia. Verven lääkäri totesi kyllä jo loppulausunnossaan, että "(kuntoutujalla) on vaikeuksia ajaa hämärässä autoa, koska näkee vain vasemmalla silmällä. Työssäkäyntimatkan tulee olla mahdollisimman lyhyt, mieluummin pyöräilymatkan päässä, ettei väsymys kasva suureksi jo työmatkan aikana".