Työttömyyskatsaus 2/2019

"En jaksa odottaa, että työttömien määrä vähenisi sille tasolle,
 että niistä ei tarvitsisi enää välittää."

Helmikuussa julkistettiin perustulokokeilun ensimmäiset tulokset. En tiedä, mitä kokeilulta edes odotettiin, mutta työllisyys ei kohentunut, joten kokeilu tuomittiin täysin epäonnistuneeksi. Täysin sivuutettiin se, että kokeiluun osallistuneiden hyvinvointi kasvoi. Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski ei ymmärrä blogikirjoituksessaan 11.2.2019, miksi hyvinvoinnille ei anneta mitään merkitystä:

"Mielestäni ajattelu, jossa vähätellään työttömien hyvinvointia, tai väitetään, että ”laiskoja” työttömiä täytyy patistella työmarkkinoille, on vaarallista puhetta. Jos tämä työttömiä halveksuva asenne on sosiaalipalvelujärjestelmän lähtökohta, työvoimareservin työkyky heikkenee entisestään."

Mitä työttömille halutaan? Raivoa ja stressiä, vai hyvinvointia ja tulevaisuususkoa?

Onko työttömällä oikeutta voida Suomessa hyvin, vai uhrataanko työttömien hyvinvointi taloudellisten kannustimien pyhällä alttarille? Onko työttömän hyvinvoinnilla ja terveydellä mitään merkitystä?"

Tietokirjailija Asta Leppä ihmettelee Ylen kolumnissa 12.2.2019, että "on aikamoinen paradoksi, että juuri silloin kun ihminen on heikoilla, hänen pitää olla poikkeuksellisen vahva apua saadakseen.

Nyt moni julkinen taho tuntuu luottavan asiakkaisiinsa vieläkin vähemmän. Työttömiin kohdistuvat toimenpiteet ovat tästä hyvä esimerkki. Kerta toisensa jälkeen lähtöoletus on, että työtön on työtä vieroksuva pummi – ns. vastikkeellisessa sosiaaliturvassa ihminen on lähtökohtaisesti huijari."

Yli 140 000 allekirjoittajaa viime vuonna kerännyt kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi käsiteltiin eduskunnassa, ja tietenkin hylättiin.

”Kun täällä on moneen kertaan vedottu siihen, että aktiivimallin epäonnistumista muka jotenkin osoittaa se, että kaikki työttömät eivät ole täyttäneet aktiivisuusehtoaan, niin sehän perustuu kummalliselle logiikalle. Voisi kysyä, mikä olisi se lopputulema, jonka nojalla oppositio pitäisi aktiivimallia onnistuneena”, Vartiainen kummastelee.

Hän katsoo, että jos kaikki työttömät olisivat täyttäneet aktiivimallin aktiivisuusehdon, se olisi yhtä helppoa kuin ”valon napsauttaminen päälle katkaisijasta”. Työllisyysvaikutuksia tällaisella mallilla tuskin kuitenkaan olisi, Vartiainen aprikoi.

”On ilman muuta selvää, että meidän pitää aktivoida työttömiä, mutta keino ei voi olla se, että uimataidoton heitetään järveen ja sanotaan, että ui. Se ei voi toimia tällä tavalla”, toteaa puolestaan vihreiden Heli Järvinen. (Uusi Suomi, 19.2.2019)

"Ak­tii­vi­mal­li ei toi­mi. Se on työt­tö­myys­tur­van leik­ku­ri, ei­kä juu­ri muu­ta. Se sy­ven­tää työt­tö­män ta­lou­del­lis­ta ah­din­koa ja lan­get­taa syyl­li­syy­den vii­tan nii­den yl­le, jot­ka ei­vät syys­tä tai toi­ses­ta pys­ty ak­tii­vi­suu­seh­toa täyt­tä­mään. Mu­ser­ret­tu, syyl­lis­tet­ty ih­mi­nen ei ole lä­hem­pä­nä työl­lis­ty­mis­tä, vaan kau­em­pa­na. Tätä ei näh­tä­väs­ti ky­e­tä ym­mär­tä­mään.

Ny­kyi­sin työt­tö­myys näh­dään en­si­si­jai­ses­ti yk­si­kön vi­ka­na ja hä­nen vas­tuul­laan ole­va­na asi­a­na, ei yh­teis­kun­nan vas­tuu­ta ja roo­lia ha­lu­ta tun­nus­taa. Sa­ma­na päi­vä­nä kun ar­vos­tet­tu ja luo­tet­tu, osaa­va ja it­se­ään joh­ta­va työn­te­ki­jä jää työt­tö­mäk­si, luot­ta­mus hä­neen lop­puu. Ti­lal­le tu­lee kont­rol­lia ja pak­koa, ran­gais­tuk­sia ja hol­hous­ta." (SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Suomenmaa 1.2.2019)

"Kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) muisteli, kuinka kysyi aikoinaan työministeri Jari Lindströmiltä (sin.), miksi tällainen malli täytyy tehdä väen vängällä – ja kuka tätä haluaa.

– Muistan, ministeri Lindström, että te vastasitte minulle jotakin tyyliin, että tämä nyt vain on tällainen kivi pullassa, joka nyt vain on nieltävä.

Viitanen ihmetteli vastausta jo tuolloin.

– Kyllähän nyt maalaisjärkikin sanoo, että mitä järkeä on leipoa pullaan kivi. Minä en ymmärrä sitä, että jos jopa esittelevät ministerit itse sanovat tätä kiveksi pullassa, niin miksi tällaista tuodaan. Tästä ei ole mitään hyötyä ja päinvastoin tämä loukkaa monia työttömiä ihmisiä. Eli tämä on kerta kaikkiaan käsittämätöntä. Otetaan kivi pois pullasta, ihan oikeasti, kerta kaikkiaan, hän vetosi.

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd) löysi yhtymäkohdan Sipilän hallituksen politiikkaan Matteuksen evankeliumin jakeesta: ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltä kyllin, mutta joilla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on.”

Taavitsaisen mukaan se on tarkoittanut etujen kasautumista niille, joilla niitä on jo ennestään.

– Rikkaille on annettu rahaa, köyhiltä on otettu." (Demokraatti 19.2.2019)

Kansalaispuolueen kansanedustajaehdokas Jaakko Impola kirjoittaa Uuden Suomen puheenvuorossaan työttömiin kohdistuvasta vihasta ja vastikkeellisesta vs. vastikkeettomasta sosiaaliturvasta:

"Mitä ja miksi ns. vastikkeellisen turvan vaatijat oikeasti haluavat? Haluavatko he kaikki työttömät töihin valtiolle? Sinänsä outoa, että vastikkeellisuutta vaativat ovat poliittisesti yleensä ns. oikealla, koska kommunismisltahan tuo vaikuttaa. Toisaalta on outoa jos pitää tehdä työtä yksityisessä yrityksessä ja saada palkka valtiolta. Se vääristää kilpailua. Minun on kovin vaikeaa ymmärtää tätä kuviota muuta kuin pyrkimyksenä orjatyömarkkinoihin.

Ilmaista työtä tekee jo nyt noin 500 000 suomalaista. [5] Miksi heitä pitäisi olla enemmän? Mikä olisi riittävä määrä? Miksi kenenkään pitää tehdä työtä ilmaiseksi? Tekisitkö sinä, lukija?

Voisi myös ajatella, että vastikkeellista tuloa vaativat ehkä haluavat, että kaikki tuet otettaisiin pois. Mitä sitten tapahtuisi? Suomi muuttuisi kerralla kehitysmaaksi. Rikollisuus räjähtäisi käsiin, koska jostain varattoman on ruokansa saatava. Rikkaat joutuisivat asumaan muurien ympäröiminä. Tämä on todellisuutta monessa paikassa maailmassa. Kuka sellaista haluaisi Suomeen?"

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 26.2.2019 artikkelissaan keinoja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin.

"Suomen työllisyysastetta on nostettava, jotta hyvinvointivaltiomme on mahdollista säilyttää. Helpot keinot työllisyysasteen nostamiseksi on jo käytetty ja nyt tarvitaan vaikeitakin ratkaisuja."

Ratkaisut olisivat niitä nyt jo työttömille tuttua sanahelinää: osallistava työvoimapolitiikka, osaamisen vahvistaminen, maahanmuuton lisääminen...Mutta todella oudolta kuulostaa yksi keino: 75 prosentin työllisyystavoite voi vaatia varusmiesten määrän vähentämistä.

Eli TEMin mielestä ihmisellä ei ole mitään muuta arvoa kuin työ. Olisin kuvitellut, että varusmiehillä ja -naisilla olisi vaikka jotain maanpuolustuksellista arvoa, mutta ei. Vain työn (tai "työn") tekeminen määrittää ihmisen arvon. Tämähän on menossa siihen, että armeijaan valikoidaan vain huippukuntoiset, huipputerveet valioyksilöt ja muut töihin tai työpal...työllistämistoimenpiteisiin. Alkaa kuulostaan 30-luvun meiningiltä eräässä europpalaisessa valtiossa....en taida sanoa missä.