keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Tyyntä myrskyn edellä

A-Sudiossa aiheena tänään Perustulo: haihattelua vai pian totista totta. Ohjelmassa kuulin älyttömimmän lauseen pitkään aikaan: "Mikäli työttömät kävisivät enemmän töissä, niin (tähän jotain jatkoa)..."?! Tämän lausui selvästi kokoomuslainen Perustulopeli-simulaattorin kehittelijä ja se ilmentää kokoomuksen perustulomallia: työttömien pitäisi käydä töissä, mutta ilman työsuhdetta. Näin heille muutaman satasen palkan lisäksi voisi myöntää sen perustulon, mutta pitää heidät kuitenkin edelleen halveksittavina työttöminä.

Perustulon määräksi ehdotettiin taas 550 € / kk. Jos se olisi verotonta, niin olisihan se enemmän kuin nyt käteen jäävä työmarkkinatuki (n. 490 € / kk). Tähän päälle maksettaisiin kuitenkin joillekin onnekkaille asumistukea, jonka maksuperusteet olisivat varmaan yhtä epäreilut ja byrokraattiset kuin nykyisinkin.

Onneksi sentään muistettiin mainita se fakta, että työttömiä on yli 300 000 ja avoimia työpaikkoja ehkä vähän yli 100 000; eli vaikka kuinka kovaa keppiä annettaisiin, kaikki eivät vain työllistyisi.

Tässä vaiheessa Yle Areena hyytyi. Täytyy jatkaa tästä aiheesta myöhemmin.



Eilen sain (lopultakin) puhelun TE-toimistosta. Odottelin sitä kyllä jo vuoden alussa, mutta nyt on lähestymässä se 300 päivän raja, ensi kuussa.

Virkailija kyseli viime vuoden työvalmennuksesta. Kerroin rehellisesti pettyneeni, kun se päätyi vain kahteen avoimen hakemuksen lähettämiseen, nekin kai ennen kaikkea työkokeiluun, jonka tarkoitus sitten olisi ollut jatkua työllistämiseen. Nyt virkailija olisi kovasti sitä mieltä, että kun se 300 päivää tulee täyteen, täytyisi tehdä jotain ja se jotain olisi nyt ensisijassa työkokeilu.

No, en ole kieltäytynyt työkokeilusta. Viime syksynä odotin oikein kovin pääseväni jonnekin pariksi kuukaudeksi. Petyin kun en päässyt. Mitä muuta olisi voinut tehdä? Ihan oikeasti työtön ei voi oma-alotteisesti hakea työkokeiluun, koska siinä pitää olla TE-toimiston suostumus mukana.

Puheeksi tuli tietysti työkyky, jota kai pitäisi sitäkin selvittää siinä työkokeilussa. Ei pidä. Se pitää selvittää terveydenhoidossa. On väärin työnantajaa kohtaa lykätä kokopäiväiseen työkokeiluun joku, joka ei sitä jaksa. Siitä ei seuraa kuin molemminpuoleisia ongelmia. Lainaan tähän 6.10.2015 työvalmentajalle lähettämääni s-postia:

"Lisäksi pari kysymystä:

1) Jos työkokeilussa yritys ei noudata sopimusta, vaan joudun tekemään ihan jotain muuta kuin mistä on sovittu, tuleeko minulle karenssi jos keskeytän? 
2) Entä jos yritys haluaa lopettaa työkokeilun jostain syystä, tuleeko siitäkin rangaistus eli karenssi minulle? Toisaalta mahdollisuus keskeyttää työkokeilu myös yrityksen taholta olisi hyvä, on kokemusta siitäkin kuinka kurjaa oli, kun yrityksessä koettiin, että on pakko pitää huono harjoittelija sovitun ajan loppuun."

Toivottavasti vastauksen lainaaminen ei riko postisalaisuutta:

"1) Tilanteen noustessa esiin sinun tulisi olla ensin työkkäriin yhteydessa ja sen jälkeen TE-palvelut käsittelee asian ja antaa asiasta päätöksen.  
2) Myös tähän sain virkailijalta vastauksen, että asiasta pyydetään kummaltakin osapuolelta näkemys ja käsitellään vasta sen jälkeen."

Tämähän tarkoittaa sitä, että on minun sanani vastaan työnantajan sana, ja senhän arvaa, kumpi siinä voittaa. "Huono harjoittelija" tarkoittaa liian väsynyttä, jonka työnantaja tulkitsee laiskaksi.

No, joka tapauksessa olen edelleenkin valmis menemään työkokeiluun, mutta mieluiten vasta sen työkyvyn selviitämisen jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti